30.9.2026 Ylen aamun haastattelu Ruotsin valtiopäivävaalien vaalivilppiepäilyistä. Vieraina apulaisprofessori Hanna Wass (Helsingin yliopisto) ja vaalijohtaja Arto Jääskeläinen (oikeusministeriö). Hakasulkeissa olevat kohdat ovat alkuperäisessä puheentunnistustekstissä epäselviä.

---

**Toimittaja:** Niin, Ruotsin parin viikon takaiset valtiopäivävaalit ovat kerryttäneet ennätysmäärän valituksia vaalivilppiepäilyjen vuoksi. Poliisi tutkii nyt, onko ihmisille tarjottu rahaa tietyn ehdokkaan äänestämisestä. Ja voisiko sama sitten tapahtua täällä meillä, ja millaista vaalivilppiä Suomessa ylipäätään harjoitetaan? Tähän saavat nyt vastata apulaisprofessori Hanna Wass Helsingin yliopistosta ja vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä. Tervetuloa.

**Vieraat:** Hyvää huomenta. Kiitos.

**Toimittaja:** Niin, Ruotsin vaaleista on tehty jo ainakin 15 000 valitusta. Se on valtava määrä, kun sitä vertaa vuoden 2022 [epäselvä luku, mahdollisesti ”noin neljäänsataan”] valitukseen. Mitä tästä Ruotsin tapauksesta, tai tapauksista, nyt oikein tiedetään?

**Arto Jääskeläinen:** Joo, tilanne siellä on aika poikkeuksellinen, koska nää lukumäärät on niin isoja, ja siellähän on nyt lähtökohtaisesti kysymys, ainakin mediatietojen mukaan, nimenomaan tämmösestä hyvin epäasiallisesta vaalivaikuttamisesta. Ja kyllä Ruotsissa niin kuin Suomessakin tilanne on se, että jos tarjotaan rahaa äänestämisestä, niin se on vaalivilppiä – niin Suomessa kuin Ruotsissakin rikokseksi rikoslaissa säädetty.

**Toimittaja:** Niin, Ruotsissa vaalivilppiepäilyt ovat kohdistuneet muutamaan vasemmistopuolueen poliitikkoon, joista kaksi tuli vaaleilla valituksi, ja epäilty vilppi on tapahtunut maahanmuuttajalähiöissä. Niin millaisia ajatuksia tämä Ruotsin tapaus herättää, Hanna Wass?

**Hanna Wass:** No, sinänsä tää on hyvin nurinkurinen tilanne, koska sit toisaalta ollaan oltu paljon huolissaan siitä, että maahanmuuttotaustaiset äänestäjät ja ylipäänsä marginaaliin kuuluvat äänioikeutetut eivät välttämättä vaaleista tiedä tarpeeksi tai innostu äänestämään. Ja on paljon haluttu, että maahanmuuttojärjestöt itse ottais koppia vaaleista, jakais tietoa ehdokkaista ja puolueista, vahvistais sitä käsitystä, että on yhteisiä intressejä ja äänestämisellä voi vaikuttaa, ja mahdollistaisi jopa ihan sitä siirtymistä vaalipaikalle ja semmosta yhteistä tunnetta, yhteenkuuluvuutta. Mutta nyt sitä on selvästi käytetty väärin, ja tulos voi juuri olla tuo, että koko vaali-instituutio alkaa näyttäytymään vaikeasti tavoitettavissa olevalta maahanmuuttotaustaisille äänestäjille, ja ylipäänsä koko vaaliprosessin koskemattomuus joutuu kyseenalaiseksi.

**Toimittaja:** Niin, millaisia vaikutuksia tällä nyt käytävällä keskustelulla ja tutkinnalla saattaa olla tuleviin vaaleihin Ruotsissa?

**Arto Jääskeläinen:** No, sehän luo aivan hämmästyttävän suurta epävarmuutta ja epäluottamusta Ruotsin poliittiseen järjestelmään jopa, mutta erityisesti vaalijärjestelmän toimivuuteen. Kaikki tän tyyppinen toiminta ei ole vaaleille eduksi eikä kansanvallan toimivuudelle eduksi. Ja vaikka nää on nyt epäilyjä – se täytyy nyt tässä ehkä todeta, et nää on vasta epäilyjä kaikki – niin kuitenki epäilyt jo ovat omiaan horjuttamaan tätä uskoa ja luottamusta tähän järjestelmään. Ja yks piirrehän tässä on tietenki se, että näissä mainituissa 15 000 valituksessa saattaa olla ihan tarkotuksella tehtyjä valituksia, siis sillä tavoin, et tehdään vaan valitus, jotta asia näyttäisi mahdollisimman huonolta.

**Toimittaja:** Niin, voiko tässä olla jotain masinoitua kampanjaa taustalla, että valitetaan näin suuressa määrin?

**Hanna Wass:** Sekin on mahdollista. Mut jos ajatellaan kansainvälisesti, ni tää on hyvin merkittävä tilanne sikälikin, että Ruotsi, kuten muutki Pohjoismaat, sijoittuu näissä vaalien koskemattomuutta, korruptiokestävyyttä ja läpinäkyvyyttä mittaavissa indekseissä aivan maailman kärkeen. Me ollaan ehkä tuudittauduttu siihen, et tällästä ei voi tapahtua Pohjoismaissa eikä varmasti varsinkaan Suomessa. Tää on meille myös hyvin herättävä asia, tapaus, johon on syytä kiinnittää laajasti huomiota.

**Toimittaja:** Niin, millaisen \[epäselvä sana\] tämä tuo? Kuinka paljon tämä lisää nyt tarvetta tarkastella vaalijärjestelmiä?

**Arto Jääskeläinen:** No, tämä jää Ruotsin keskustelun varaan, mutta kuten sanoin, niin täällä Suomessa vaalien luotettavuus ja integriteetti on ihan ykkösasia meille ollu kaikki nämä vuodet. Ja nyt tää Ruotsin tilanne on kuitenki sellanen, joka meitäki varmasti herättelee. Meil on erilaiset systeemit, erilaiset menettelyt äänestyspaikoilla, onneksi, jotka ehkä jo sinänsä estävät tätä Ruotsin tilannetta toistumasta meillä. Mut siitä huolimatta täytyy muistaa, että nyt eletään sellasessa maailmassa, jossa tämmönen vaalivaikuttaminen ja myös epäasiallinen vaalivaikuttaminen on jokapäiväistä toimintaa, ja siihen pitää varautuu.

**Toimittaja:** Kaikissa tapauksissa, niin kuin sanottu, Ruotsin ja Suomen vaalijärjestelmät eroavat. Esimerkiksi Ruotsissa valmiiksi täytettyjen vaalilipukkeiden jakaminen ei sinänsä ole rikos. Meillä sen vaalilipukkeen saa vasta siellä äänestyskoppiin mennessä äänestyspaikalla. Suojelevatko nämä meidän vaalikäytäntömme – kuinka hyvin – meitä mahdolliselta vaalivilpiltä?

**Arto Jääskeläinen:** Kyl ne suojelee aika hyvin. Meillähän on vahva sääntely siitä, tuo minkä sanoit, äänestyslipusta: et se saadaan vasta siellä äänestyspaikalla sen jälkeen, kun on äänestäjän henkilöllisyys tarkastettu, ja se myös sitten sinne äänestyspaikkaan jää, kunnes se sit siirtyy laskentaan. Mut sit meillä on toinenkin sääntely, ja se on se, että äänestyspaikalla ja sen välittömässä läheisyydessä ei saa pitää minkäänlaisia puheita – vaalilaissa on semmonen vanhahtava sanamuoto – mut kuitenkin se, että ei saa kampanjoida eikä millään tavoin vaikuttaa äänestäjän vaalivapauteen. Ja tää koskee siis äänestyspaikkaa ja sen välitöntä läheisyyttä, ja tätä on aika hyvin noudatettu kuntien toimesta, ja tää on muun muassa puolueittenkin osalta hyvin hallussa, tää sääntely, eli tämmöstä ei juurikaan sit esiinny.

**Hanna Wass:** Niin, kyllähän meillä on vahva sosiaalinen normisto, joka tätä vaalirauhan säilymistä edesauttaa, ja myöskin sekin käytäntö, että vaalipäivänä ei kampanjoida. Mutta jos miettii vielä tota lainsäädäntöä: kymmenen vuotta sitte suurin piirtein itse olin asiantuntijana sillon oikeusministeriön asettamassa työryhmässä, jossa pohdittiin nettiäänestämistä, ja ainaki aikoinaan katsoin, että ehkä ministeriö oli vähän turhankin konservatiivinen, tai hätävarjelun liioittelua, sen kustannuksella, ettei sit pohdita näitä innovatiivisia tapoja, joilla nuoriakin saatais mukaan. Mutta täytyy ehkä sanoa, että kyllä siinä tiettyä semmoista näkemyksellisyyttä oli, tai kaukoviisautta, että näin tehtiin. Ja toinen asia on se, että ku lainsäädäntö on aina helposti tukevasti pari askelta kaikenlaisen vaalivaikuttamisen tai vaalihäirinnän jäljessä, ni sen takia tää ennakointi on paljon tehokkaampaa ku sit jälkikäteinen sääntely, jota sitäkin tietysti tarvitaan, mutta…

**Toimittaja:** No, meillä on eduskuntavaalit ensi vuonna tulossa. Millaista vaalivilppiä ja tällaista epäasiallista vaikuttamista Suomessa oikeastaan on?

**Hanna Wass:** No, me tutkittiin tätä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaiden itse raportoiman häirinnän osalta ja katsottiin myös, mitä äänestäjät on havainnu. Ja kyl se näyttää siltä, että vaalihäirintä eri muodoissaan on jotenki arkipäiväistyny osaksi suomalaisia vaaleja ja on sellanen kokonaisuus, johon kaikkien ehdokkaiden on syytä jollain tavalla varautua ja puolueiden sit pyrkiä antamaan ehdokkaille tukea. Seitkyt prosenttia raportoi, että he oli jonku tyyppistä häirintää havainneet. Se on usein mustamaalauskampanjoita netissä, erinäkösiä epämiellyttäviä kohtaamisia, vaalijulisteiden ja vaalimateriaalin tuhoamista, erinäköstä disinformaatiota, joka liikkuu. Mutta sinänsä se suomalainen vaalihäirintä on aika semmosta arkipäivästä, että se ei ole niinkään vieraiden valtioiden vaikuttamista tai organisaatioiden tai erinäköisten järjestöjen, vaan hyvinkin tosiaan semmosta normaalia kampanjointia rajoittamaan pyrkivää toimintaa. Mutta täytyy myös sanoa se, et kyllähän ehdokkaat edelleen kokee katukampanjoinnin ihan turvalliseks. Mut nyt tekoälyn ulottuminen vaaleihin asettaa tän koko häirinnän ihan uusiin mittasuhteisiin.

**Toimittaja:** Niin, onko meillä ihan varsinaista vaalivilppiä, epäiltyjä tapauksia?

**Arto Jääskeläinen:** No, sitä on hyvin harvoin esiintyny, ja nää on lähinnä ollu näitä lahjontatapauksia. Ja tuomioistuimet on kyllä ollu hyvin tarkkoina siitä, että niistä myös sitten tuomitaan, eli vähän tämmöset herjanaki heitetyt tapaukset. Yks mieski muutama vaali sitte ilmoitti Huuto.netissä myyvänsä äänensä eniten tarjoavalle, ja lopputulos oli se, että hän sai tuomioistuimelta sakot, koska hän syyllistyi vaalilahjontaan. Eli tuomioistuimet on hyvin tarkkoja, ja varmaan osittain tästä johtuen näitä tapauksia on Suomessa ollu erittäin vähän.

**Toimittaja:** Mutta tätä häirintää siis on nähty, ja tässä Ruotsin tapauksessa nämä vilppiepäilykset keskittyvät nimenomaan tällaisiin maahanmuuttajalähiöihin. Onko meillä jotain semmosta ihmisryhmää Suomessa, jotka olisivat erityisen jotenki haavoittuvaisia?

**Hanna Wass:** Kyllä, eli häirintä ei kyllä mitenkään tasaisesti jakaudu ehdokkaiden kesken, vaan suurempi todennäköisyys on naisehdokkailla, nuorilla ehdokkailla, mutta sit toisaalta myös eri tavoin näkyvillä ehdokkailla, jotka on olleet aikaisemmin kansanedustajia tai muulla tavalla erottuvat ikään ku harmaasta ehdokasmassasta, eli on suurempi mahdollisuus siitä, että joutuu tikun nokkaan. Ja tietysti se, että mitä aktiivisemmin kampanjoi, sitä enemmän on myös sit mahdollisuuksia kohdata häirintää. Ja sehän on itse asiassa tän koko aika viheliäisen kokonaisuuden suurin riski, että sit juurikin sellaset ehdokkaat, jotka kaipais eniten sitä näkyvyyttä tullakseen valituksi, alkaa vähän sammutetuin lyhdyin käydä kampanjoita ja vetäytymään, ehkei halua enää asettua ollenkaan ehdolle. Ja se taas voi tehdä sen, että meidän valmiiksi aika vinoutunu poliittinen edustus entisestään kaventuu tai alkaa suosimaan niitä muutenki ikään ku resurssirikkaita ehdokkaita.

**Toimittaja:** No, tekoälyn käyttö kampanjoinnissa on jo ihan arkipäivää. Syväväärennöksiä tehdään. Toisaalta äänestäjät taas voivat käyttää tekoälyä laajasti myös tiedonhankintaan. Miten te näette, miten tekoäly tulee näkymään ensi vuoden vaaleissa, ja täytyykö sitä varten jotenkin järjestellä – anteeksi, tarkastella – koko järjestelmää?

**Hanna Wass:** Ehkä tämä tekoälykokonaisuus eniten alleviivaa tätä kognitiivisen turvallisuuden tarvetta, että meillä on valtavasti disinformaatiota tässä vaaliympäristössä liikkeellä, ja siitä pitäisi saada jonkunnäköinen ote. Mutta se ei voi olla ainoastaan äänestäjän vastuulla – digitaalisen lukutaidon kehittäminen ja kyky tavallaan erottaa oikea tieto väärästä ja merkittävä sisältö tekoälytauhkasta, ehdokkaiden oma kädenjälki koneen tekemästä \[epäselvä: ”vaaleista tietoa”\] – vaan me tarvitsemme siihen sääntelyä. Nythän EU:n tekoälyasetus ja elokuun alussa tulleet siihen liittyvät ilmoitusvelvoitteet tai avoimuusvaatimukset antavat semmoisen kehikon, mutta kun katsotaan niitä säännöksiä, niin ne ovat aika löyhiä: ne ovat lähinnä nämä syväväärennökset, jotka täytyy ilmoittaa, ja se taas alleviivaa itsesääntelyn merkitystä. Ja nythän kesäkuussa puoluesihteerit tekivät aloitteen, että yritettäisiin löytää yhteisiä pelisääntöjä tekoälyyn liittyen.

**Toimittaja:** Voiko tekoäly vaikuttaa siihen, että myös vaalijärjestelmää tarvitsee tarkastella?

**Arto Jääskeläinen:** No, toistaiseksi näyttää siltä, että ei, mutta siihenkin on hyvä varautua jatkossa. Ja sen verran vielä sanoisin tähän vaalivaikuttamiseen, että meillä, niin kuin toki Ruotsissakin, on yksi ilmiö, joka tehokkaasti sitä kyllä lopulta sitten estää, ja se on vaalisalaisuus ja se käytäntö, että äänestysmerkintä tehdään yksin kopissa. Vaikka kuinka oltais ostettu ja myyty ääniä, niin kuitenkin se vaalisalaisuus lopulta suojaa sitä äänestäjän omaa tahtoa. Ja jos haluaa ostaa äänen, niin onneksi tämän ostajan kuluttajansuoja on varsin heikko juuri tän vaalisalaisuuden takia.

**Toimittaja:** Mitä sitten, jos siellä vaalipaikalla tai vaalipaikan läheisyydessä havaitaan tällaista epäasiallista käytöstä tai suoranaista vaalivilppiepäilyä – kuinka hyvin tässä ilmoituskanavat toimivat, ja kuinka paljon tällaisista epäilyksistä ilmoituksia tulee?

**Arto Jääskeläinen:** Niitä tulee vähän, koska, niin kun sanoin, tää meidän sosiaalinen järjestelmä on sellanen, et ihmiset ovat oppineet ja tietävät varsin hyvin, että äänestyspaikalla käydään äänestämässä ja sen jälkeen häivytään pois, ja välittömään läheisyyteen ei jäädä norkoilemaan. Mutta kyllä vaalivirkailijat on tässä hyvin tilanteen tasalla, ja jos tällästä onki tapahtunu, niin he ottaa yhteyttä suoraan poliisiin, ja häiritsijät tullaan poistamaan niin paikalta kun sen välittömästä läheisyydestäki.

**Toimittaja:** Myös ulkopuolelta tulevat turvallisuusriskit kasvavat kaiken aikaa. Vaikuttamista voi tulla myös rajojen ulkopuolelta. Pysyykö vaalijärjestelmä tämän perässä?

**Arto Jääskeläinen:** Mä uskon sen, et Suomen vaalijärjestelmä kyllä kaikkinensa kestää tämän, koska Suomi on kuitenki yhteiskuntana niin valveutunut ja meil on erittäin hyvä medialukutaito. Ja sitten vielä tää meidän poliittinen järjestelmäkin on sillä tavalla erilainen ku Saksassa esimerkiks, että meillä kuitenkin kaikki isot puolueet ovat ainaki tietyistä asioista ihan samanmielisiä. Et mä luulen, että tää meidän kenttä täällä Suomessa ei ole kovin hedelmällinen ulkopuoliselle vaikuttamiselle.

**Toimittaja:** Niin, mitä tiedetään siitä, millänen merkitys vaikuttamisella voisi vaaleihin ja tulokseen olla?

**Hanna Wass:** Myös positiivisesti ajatellen, ni kyllähän tämä kertoo siitä, et ajatellaan, et vaaleilla ja poliittisella järjestelmällä on väliä sen osalta, että mitä maailmassa tapahtuu. Koska jos näin ei ois, ni eihän tietenkään pyrittäis myöskään vaalien lopputulokseen vaikuttamaan.

**Toimittaja:** Eli melko luottavaisin mielin kohti eduskuntavaaleja?

**Hanna Wass:** Mutta hereillä on tietysti syytä olla, ja mieluummin etupainotteisesti.

**Toimittaja:** Juuri näin. Kiitos vierailusta Ylen aamussa.

**Vieraat:** Kiitos. Kiitos paljon.