Suomen talouden näkymiä on helppo verrata säähän ulkona. Ne ovat marraskuun taivaan lailla ankean harmaat. Siinä missä vuoden pimein päivä on pian käsillä, suhdanteen synkin hetki lähenee ennusteiden mukaan alati.

”Talouskasvua ennakoivien mittareiden perusteella suhdanne vaikuttaa heikkenevän vielä edelleen. Suomen taloudessakin pahin on todennäköisesti edessä”, sanoi Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Ostbaum viime viikolla Helsingin Sanomille.

Lue lisää: Suomi vajoaa kohti taantumaa ja pahin on vielä edessä

Talouden huonot uutiset painavat selvästi kuluttajien mieltä. Heidän luottamuksensa talouteen on lentänyt matalalla kesän kynnykseltä asti. Lokakuussa se oli mittaushistorian heikoin, kertoi Tilastokeskus joitakin viikkoja sitten.

Kuluttajat eivät kuitenkaan ole vielä ryhtyneet elämään suu säkkiä myöten. Tämä käy ilmi Suomen Pankin kokoamasta lainoja ja luottoja kuvaavasta tilastosta.

Korkojen noususta huolimatta suomalaiset rahoittavat hankintojaan edelleen velalla. Ainoastaan uusia asuntolainoja he ovat alkaneet nostaa aiempaa vähemmän.

Koronaviruspandemian patoama kulutustarve alkoi purkautua keväällä, kun rajoitukset poistuivat ja matkustaminen vapautui. Velaksi kuluttaminen vilkastui ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. 

Vaikutti kuitenkin siltä, ettei luotolla ostaminen jatkuisi ihan estoitta kovinkaan kauaa. Inflaatio nakersi suomalaisten ostovoimaa, ja kesän mittaan alkoivat nousta niin korot kuin sähkön hinta. Kotitalouksien olisi ehkä luullut säikähtäneen säästöliekille, mutta Suomen Pankin tilastot kertovat nyt muuta. 

Kokonaiskulutusluottokannan vuosikasvuvauhti on vain entisestään kiihtynyt. Esimerkiksi touko–syyskuussa pankit myönsivät kotitalouksille vakuudettomia kulutusluottoja 23 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Pankkien korttiluottokannan vuosikasvuvauhti puolestaan oli syyskuussa noin kymmenen prosenttia, kun se vielä huhtikuussa liikkui runsaassa viidessä prosentissa.

Kaiken kaikkiaan kotitalouksilla oli kesäkuun lopulla kulutusluottoja yhteensä 24,8 miljardia euroa.

Asuntolainojen osalta kotitalouksien velkaantuminen on kuluvan vuoden aikana hidastunut. Näin taantuman uhan alla yleensä käykin.

Lisäksi ihmisten asunnonostoaikeita hillitsee todennäköisesti myös korkojen nousu. Asuntolainoissa yleisimmin käytetty viitekorko 12 kuukauden euribor pysyi useita vuosia negatiivisena, kunnes se huhtikuussa ponnisti nollan yläpuolelle. Korko ylitti yhden prosentin rajan kesäkuussa ja kahden prosentin rajan syyskuussa.

Vielä tämän vuoden alussa asuntolainakannan vuosikasvuvauhti oli miltei neljä prosenttia, mutta syksyllä se oli enää 1,6 prosenttia. Kehitys heijastelee nostomäärien vähentymistä. Kotitaloudet nostivat syyskuussa uusia asuntolainoja 21 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten syyskuussa.

Talouden laskusuhdanteissa kotitaloudet ovat tyypillisesti pyrkineet vähentämään velanottoaan ja lisäämään säästämistään. Juuri tällä tavalla ne toimivat talouden koronakriisissä. 

Pandemian levittyä Suomeen vuoden 2020 keväällä kotitaloudet vähensivät kulutustaan jopa enemmän kuin vuoden 2008 finanssikriisissä. Samalla niiden säästämisaste ampaisi 9,7 prosenttiin, kun se oli koko 2010-luvun pysytellyt enimmäkseen nollan tuntumassa. 

Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ylittivät edelleen niiden kulutusmenot, mutta toisella neljänneksellä kausitasoitettu säästämisaste pieneni ja oli huhti–kesäkuussa 2,5 prosenttia miinuksella.

Talouden suhdanne näyttää heikentyneen vuoden jälkipuoliskolla, mutta varsinaisesta laskukaudesta on hankala vielä puhua. Niinpä velanoton vähentäminen ja säästämisen lisääminen olisi tässä kohtaa hieman ennenaikaista. 

Yksityisen velkaantumisen syyt saattavat nykyisellään olla sellaiset, että velanoton vähentäminen suhdanteen yhä heiketessä voi olla osalle kotitalouksista vaikeaa.

Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen arvioi, että vakuudettomien kulutusluottojen nostoja on viime kuukausina saattanut lisätä kotitalouksien varautuminen energianhinnan nousuun.

”Kesäkuukausina kulutusluottokannan kasvua selitti varmasti matkailu, sillä luottoja tarjotaan usein osana lomamatkoja. Kasvu on kuitenkin jatkunut myös kolmannella neljänneksellä, ja yksi syy tähän voi olla kotitalouksien tarve energiaremonteille, kun sähkön hinta on noussut.”

Lisäksi kasvun taustalla saattaa olla kuluttajahintojen nousu. Inflaatio on levinnyt eri hyödykkeisiin, eikä kyse ole enää pelkästään polttoaineiden hintojen noususta. Niinpä esimerkiksi ruokakaupoissa ostoksia on voitu maksaa aiempaa enemmän luottokorteilla.

Lue lisää: Kulutusluottojen ehdot ovat kiristymässä, markkinointiin useita rajoituksia

Suomen Pankin kesäkuussa julkaisemassa analyysissa ekonomistit Aino Silvo ja Juho Nyholm arvioivat, että kulutusluottojen kasvu jatkuu tulevaisuudessa asuntolainojen kasvua nopeammin. Syyksi he esittivät viileneviä asuntomarkkinoita ja kotitalouksien kulutusmenoja kasvattavaa inflaatiota.

Kotitalouksien velkaantumisesta ei sinällään muodostu vielä ongelmaa, jos niiden rahoitusvarallisuuden arvo kasvaa velkojen arvoa nopeammin. Viime vuosina näin on ollutkin. Kotitalouksien varallisuusasema on kohentunut velkaantumisesta huolimatta. 

Laskusuhdanteessa velkataakka voi kuitenkin muuttua ongelmaksi, jos suhdanne sysää varallisuushinnat voimakkaaseen laskuun.