Suomen koodaripula katosi hetkessä

Työ­markkinat|Työvoimapula koskee enää harvoja ja valittuja. Kaikkia tarjoilijoita ja ict-ammattilaisia ei enää revitä töihin.

PAHIN työvoimapula on toistaiseksi hellittänyt Suomessa. Jopa it-alan osaajista ei enää käydä kilpaa entiseen malliin kuten ei tarjoilijoistakaan.

Vielä reilu vuosi sitten moni heistä revittiin töihin.

Talouden rattaiden hiljeneminen ja taantuma on iskenyt yllättävän kovaa myös aiemmin tulikuumina käyneille aloille. Kun kysyntä vähenee, ei tekijöitä tarvita enää yhtä paljon. Työttömyysaste nousi huhtikuussa 8,2 prosenttiin.

Taantuma selittää valtaosan työvoimapulan haihtumisesta, mutta ei kokonaan.

Nimittäin jopa sote-alalla kovin pula lähihoitajista ja sairaanhoitajista on hellittänyt. Sote-ammatit ovat toki yhä työvoimapulalistan kärjessä, mutta pula ei ole enää yhtä hurjaa kuin vielä yli vuosi sitten.

Näin kertovat työ- ja elinkeinoministeriön tilastot.

Käänne monella alalla tapahtui vuoden 2022 lopulla tai vuoden 2023 aikana.

”Alalla ei ole enää työvoimapulaa, mutta tiettyjen osaamisalueiden osaajista on yhä pulaa.”
VIIME vuoden alussa ict-alalla kovin pula oli ohjelmisto- ja sovelluskehittäjistä sekä lisäksi sovellussuunnittelijoista. Myös tietoverkkojen erityisasiantuntijoille ja tietojärjestelmien ylläpitäjille sekä sovellusarkkitehdeille olisi ollut töitä enemmän kuin osaajia oli niitä tekemään.

Nyt yksikään näistä ammateista ei TEM:n tilastojen mukaan kärsi enää työvoimapulasta.

TEM vertaa laskelmissaan avointen työpaikkojen määrää alan työttömien määrään.

Tällä tavoin laskettuna Suomesta puuttui viime vuoden alussa 555 ohjelmisto- ja sovelluskehittäjää. Nyt ei enää yhtään.

Osasta ict-alan ammattilaisia, kuten erityisasiantuntijoista ja sovellusohjelmoijista, on TEM:n tietojen mukaan jopa ylitarjontaa.

Tuoreimmat tiedot ovat tämän vuoden maaliskuulta.

Alan etujärjestön Software Finland ry:n toimitusjohtajan Rasmus Roihan mukaan TEM:n tiedot ovat osin totta.

”Alalla ei ole enää työvoimapulaa, mutta tiettyjen osaamisalueiden osaajista on yhä pulaa”, Roiha korostaa.

Työvoimapula on hävinnyt, koska yritykset ovat lykänneet ict-investointejaan eli kysyntä on vähentynyt. Alalla on nähty lomautuksia ja jopa irtisanomisia.

Työvoimapulan hellittäminen näkyy Roihan mukaan perusohjelmistokehityksessä. Vielä noin puolitoista vuotta sitten näihin tehtäviin ei ollut hakijoita, kun paikka oli auki. Nyt nämä paikat pystytään täyttämään.

Roihan mukaan ohjelmistonkehityksen perustoimiin riittävät tänä vuonna ne, jotka valmistuvat korkeakouluista tai muuttavat ulkomailta Suomeen tai vaihtavat alaa.

Osaajapula sen sijaa vaivaa Roihan mukaan edelleen tekoälyn kehittämiseen, koneoppimiseen ja data-analytiikkaan liittyviä tehtäviä.

PALVELUALALLA työvoimapula on hellittänyt kautta linjan, sanoo Palvelualantyönantajien PALTA:n pääekonomisti Martti Pykäri.

Vielä syksyllä 2022 esimerkiksi palvelualalla lähes puolet yrityksistä piti osaavan työvoiman puutetta kasvun esteenä. Nyt ongelma vaivaa vain kymmenesosaa yrityksistä, Pykäri sanoo.

Työntekijöitä tarvitaan vähemmän, kun palveluiden kysyntä on vähentynyt.

Tilanteen muuttuminen näkyy niin matkailu- ja vapaa-ajan palveluissa kuin myös asiantuntijapalveluissa – esimerkiksi kuljetus- ja logistiikkapuolella.

Tilannetta on helpottanut myös se, että esimerkiksi kuljetusalalle on Pykärin mukaan siirtynyt työntekijöitä rakennusalalta.

MYÖS MATKAILU- ja ravintola-alalla pahin työvoimapula on tällä erää hellittänyt, arvioi alan edunvalvojan MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

”Silti pulaa on nytkin ammattitaitoisista osaajista, kuten vuoropäälliköistä, kokeista ja tarjoilijoista”, Lappi sanoo.

Hän uskoo työvoimapulan iskevän laajemmin taas heti, kun talous lähtee nousuun.

Jo tälläkin hetkellä ala kärsii työvoimapulasta Lapissa, jossa tarjolla ei ole ympärivuotista työtä ja jossa asunnon hankkiminen on vaikeaa.

TEM:n lukujen mukaan pulaa on nyt ainoastaan ravintolanjohtajista ja pikaruokatyöntekijöistä, joiden pulasta kertova luku on sekin yli puolet pienempi kuin viime vuoden alussa.

Ravintola-alalta puuttui sen mukaan viime vuoden alussa 657 tarjoilijaa. Nyt ei enää yhtään, kun vertaillaan avointen työpaikkojen ja alan työttömien määrää.

Ravintola- ja suurtaloustyöntekijöistä on jopa ylitarjontaa.

Tämä on tilanne kun lasketaan katsotaan työttömien ja avoimien työpaikkojen määrää. Myös TEM:n mukaan alalla kärsitään kohtaanto-ongelmasta, eli siitä, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

KAIKISTA yllättävintä työvoimapulan hellittäminen on sote-alalla, sanoo TEM:n erityisasiantuntija Liisa Larja. Sen ei pitäisi olla suhdanneherkkä ala.

Larja epäilee, että yksi selitys voi olla se, että sote-alan osaajat eivät enää karkaa yhtä paljon muille aloille. Talouden alamäki on vähentänyt muita tarjolla olevia työpaikkoja.

TEM:n laskemien mukaan sairaanhoitajapula on puolittunut korkeimmista huippulukemistaan ja pula lähihoitajista pudonnut vielä enemmän.

Pahimmilleen työvoimapula niin lähihoitajista, sairaanhoitajista kuin muidenkin toimialojen osaajista kärjistyi reilu vuosi sitten eli tammikuussa 2023.

Tuolloin Suomesta puuttui TEM:n laskemien mukaan 2 277 sairaanhoitajaa. Luku on saatu vertaamalla avointen sairaanhoitajien paikkoja työttömänä oleviin sairaanhoitajin. Nyt pulasta kertova luku on 1 020.

Lähihoitajia puolestaan puuttui viime vuoden alussa 2 548 henkilöä, nyt enää 189.

Myös pula kodinhoitajista on hellittänyt.

Lista työvoimapulasta kärsivistä ammateista täyttyy toki edelleen sote-alan ammattilaisista kuten esimerkiksi lääkäreistä, mutta pula on selvästi vähemmän kuin viime vuoden alussa.