Paljon ehtii tapahtua kolmessa vuodessa, ainakin jos kyseessä on ruotsalainen teollinen startup-yhtiö.

Kolme vuotta sitten maailma oli sekaisin, toimitusketjut takkusivat ja keskuspankit elvyttivät kuin viimeistä päivää. Korot olivat syvällä miinuksen puolella.

Kun kerran raha oli käytännössä ilmaista, sijoittajat olivat valmiita maksamaan sijoituskohteista isoja summia. Erityisesti sijoittajat etsivät tuolloin riskipitoisia, maailmaa mullistavia tarinoita.

Tekstiilijätteen kierrätykseen erikoistunut ruotsalaisyhtiö Renewcell vaistosi hetkensä tulleen.

Se kertoi sijoittajille tarinaa, jonka mukaan koko maailman tekstiiliteollisuus oli mullistumassa, kun ala siirtyisi kiertotalouden aikakauteen. Renewcell uskoi olevansa ratkaiseva peluri tuossa murroksessa.

Tekstiiliteollisuus kaipaa tosiaan ravistelua. 

Maailmassa syntyy joka vuosi kymmeniä miljoonia tonneja tekstiilijätettä. Vain prosentti vaatteisiin käytetyistä materiaaleista päätyy uusiokäyttöön tekstiileiksi. Ala vastaa useita prosentteja maailman hiilidioksidipäästöistä. Myös tekstiilialan ja sen alihankkijaverkostojen ihmisoikeustilanne puhuttaa tasaisin väliajoin.

Lue lisää: Kemistä myydään pian kierrätyskuitua Zaralle ja H&M:lle, mutta asiantuntijoiden mukaan pikamuodin ympäristöongelmat ovat syvemmällä

Renewcell tarjosi ongelmaan konkreettista ratkaisua. Se oli kehittänyt prosessin, jolla esimerkiksi käytetyt puuvillatekstiilit voi jalostaa raaka-aineeksi takaisin vaateteollisuuden käyttöön. 

Käytännössä Renewcellin idea oli hankkia lumppua ja ajaa se tehdaslinjansa läpi. Linjaston toisesta päästä syntyvä lopputuote muistuttaa sellua. 

Renewcell keräsi listautumisen yhteydessä kymmeniä miljoonia euroja kasvurahaa. Pääomistajaksi nousi ruotsalainen muotijätti H&M. Myös yhdysvaltalaiset varainhoitajat innostuivat. Suurimpien omistajien joukosta löytyvät esimerkiksi Capital Group ja Fidelity.

Sijoittajien vastaanotto oli hurmioitunut. Osakekurssi kolminkertaistui parissa kuukaudessa. Markkina-arvo nousi lähes miljardiin euroon.

Vähemmälle huomiolle jäi Renewcellin varsinainen liiketoiminta. Yhtiöllä oli listautuessaan parikymmentä työntekijää ja ensimmäinen teollisen mittakaavan tehdas vasta piirustuspaperilla. Liikevaihto vuodelta 2020 oli hieman yli 100 000 euroa.

Renewcell siirsi sijoittajien huomion kauas tulevaisuuteen. Myyntipuheen mukaan suuret tekstiilijätit janosivat uusiutuvia raaka-aineita. Renewcell kertoi saaneensa satojen miljoonien eurojen edestä tilauksia tunnetuilta brändeiltä, kuten  H&M:ltä ja Levi’siltä.

Piti vain saada tehdas pyörimään, ja kauppa kävisi.

Teolliset prosessit osoittautuivat vaikeammiksi kuin sijoittajien hurmaaminen. Tehtaan ylösajo oli työlästä. Kulut paisuivat ja aikataulut paukkuivat. 

Samalla myös markkinatilanne muuttui. Inflaatio laukkasi, korot nousivat. Sijoittajat tulivat kärsimättömiksi. 

Enää ei kelvannut vain tarina, vaan piti saada oikeita tuloksia, nykyhetkessä. Renewcellin osakekurssi luisui alemmas.

Vuonna 2022 Renewcellin liikevaihto ylsi hieman yli miljoonaan euroon. Toiminnan käynnistys ja investoinnit nielivät noin sata miljoonaa euroa. Vuotavaa kassaa paikattiin uudella osakeannilla. 

Ensimmäiset toimitukset uudelta tehtaalta saatiin viime vuoden lopulla. Tuotanto kasvoi hiljalleen, kuukausi kuukaudelta.

Pari viikkoa sitten iski todellinen katastrofi.

Renewcell tiedotti 12. lokakuuta, että sen tuottama raaka-aine ei käynytkään kaupaksi.

Yhtiö oli listautumisestaan lähtien kertonut, miten suuri kysyntä ja tarve sen tuottamalle raaka-aineelle oli. Nyt, kun tehtaalta vihdoin tuli ulos tavaraa, sille ei löytynytkään ostajia.

Kuin ohimennen yhtiö kertoi tiedotteessa, että sen aiempia myyntimääriäkin oli kaunisteltu. Suurin osa mukamas myydystä  tavarasta istui kumppaniyritysten varastoissa, odottaen varsinaisten asiakkaiden ostoja.

Markkinoiden reaktio tiedotteeseen oli välitön. Renewcellin osakekurssi putosi päivässä yli 70 prosenttia.

Muutamaa päivää myöhemmin Renewcellin hallitus antoi yhtiön toimitusjohtajalle Patrik Lundströmille potkut. Väliaikainen toimitusjohtaja tuli yhtiön ulkopuolelta.

Sekään ei riittänyt rauhoittamaan sijoittajia. Kurssiluisu on jatkunut. 

Renewcellin osakekurssi on pudonnut parissa viikossa noin 90 prosenttia. Vuoden 2021 huippukurssista laskua on kertynyt 98 prosenttia.

Analyytikkoraporttien perusteella tilanne on kiperä. Jos myynti ei ala vetämään, rahaa tarvitaan piakkoin lisää. Osakeanti taas on vaikeaa sen jälkeen, kun osakekurssi on pudonnut 90 prosenttia. Velkaakin on kertynyt.

Vielä suurempi kysymys on, miksei Renewcellin tuottama raaka-aine mene kaupaksi. Jos tuotteelle ei ole oikeaa kysyntää, yhtiön tulevaisuus on vähintäänkin epävarma. Jotkut analyytikot pyörittelevät Renewcelliä käsittelevissä raporteissaan jo konkurssin mahdollisuutta.

Renewcellin tilanne on kiinnostava myös monien suomalaisyritysten kannalta. Suomi haluaa olla kiertotalouden suurvalta, ja useat kotimaiset yritykset kehittävät tekstiilialan innovaatioita.

Suomalainen Infinited Fiber on kehittänyt oman prosessinsa vaatekuitujen kierrätykseen ja on siten Renewcellin suora kilpailija. 

Siinä missä Renewcell on saanut jo oman tehtaansa käyntiin, suomalaisyhtiö vasta suunnittelee ensimmäistä isoa tehdasinvestointia. 

Infinited Fiber kertoi vuosi sitten kesällä pohtivansa jopa 400 miljoonan euron arvoista investointia entisen Veitsiluodon paperitehtaan tiloihin. Tuotannon on määrä alkaa vuonna 2025. 

Infinited Fiberin kannalta mahdollinen huolenaihe on rahoitus. Veitsiluoto-investointi tuli julki kesällä 2022 ja yhtiö kertoi keväällä 2023, että sen pitäisi saada rahoitus kasaan tämän vuoden aikana. Rahoituspakettia ei ole toistaiseksi kuulunut.

Myös suomalaiset Spinnova ja Metsä Groupin innovaatio-osasto Metsä Spring kehittävät uusia selluun pohjaavia teknologioita tekstiiliteollisuuden tarpeisiin.

Spinnova solmi yhteistyösopimuksen Renewcellin kanssa aivan hiljattain, syyskuussa 2023. Sopimuksen mukaan yhtiöt aikovat jalostaa Renewcellin raaka-ainetta edelleen Spinnovan teknologian avulla.

Konepaja Valmet oli puolestaan päälaitetoimittaja Renewcellin tehtaalle vuonna 2021. Tilaus oli Valmetille 25 miljoonan euron arvoinen.

Lue lisää: Jätti-investointi Suomeen: Kemissä aletaan valmistaa jätteestä tekstiilikuitua vaatejäteille