Nakkila

Omakotitalon ulkoseinässä hurisee lämpöpumppu, on hurissut toukokuusta 2020 saakka. Nakkilalainen Orvo Laurila uusi silloin kotinsa lämmitysjärjestelmän. Pääasiallinen lämmitysmuoto vaihtui öljylämmityksestä ilmavesilämpöpumppuun.

Hän teki energiaremontissa poikkeuksellisen ratkaisun. Tyypillisesti vastaavissa remonteissa öljykattila lähtee romukeräykseen. Siihen myös kannustetaan, sillä Aran energia-avustusta voi saada vain, jos öljylämmitysjärjestelmästä luovutaan.

Laurila päätti toisin. Öljykattila sai jäädä täydentämään talon lämmitysjärjestelmää. Se oli päätös, jota Laurila ei ole katunut päivääkään.

”Minulle oli aivan vieras ajatus, että öljystä olisi pitänyt luopua kokonaan. Siinä on niin paljon hyviä puolia muihin järjestelmiin verrattuna.”

Säännöllisessä käytössä Laurilan öljykattila ei ole. Automatiikka kytkee sen päälle, kun ulkolämpötila kylmenee niin paljon, että lämpöpumpusta alkaa loppua teho tai sen hyötysuhdetta kuvaava COP-luku painuu lähelle ykköstä tai jopa sen alle.

Kun COP-luku on yksi, lämpöpumppu on yhtä suuri sähkösyöppö kuin suora sähkölämmitys. Nykyisillä sähkön hinnoilla lämpöpumpun käyttö tällaisissa tilanteissa olisi tolkuttoman kallista. Laurilalle sähkön hintakehitys tosin realisoituu vasta ensi kesänä, kun edullinen määräaikainen sähkösopimus päättyy.

Laurila kaivaa esiin perusteelliset tilastot talonsa energiankulutuksesta. Hän on kirjannut öljyn, sähkön ja veden kulutuslukemat kuukausittain ylös kesäkuusta 1981 lähtien.

”Ennen ilmavesilämpöpumppua neljän edellisen vuoden keskiarvo öljynkulutuksessa oli vähän yli 2 600 litraa vuodessa. Lämpöpumpun asentamisen jälkeen se putosi reiluun sataan litraan vuodessa.”

Reilun sadan öljylitran aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen takia Laurila ei pode huonoa omatuntoa.

”Talo on puurunkoinen, ja pihassa on hiilinielua 50 rungon verran. Kyllä nekin vähän hiiltä sitovat.”

Lämmitysöljyn hiilidioksidipäästöistä olisi hänen mukaansa mahdollista nipistää vielä jopa 90 prosenttia käyttämällä bioöljyä.

”Jos tavallista öljyä menee sata litraa, niin bioöljyä käyttämällä sitä menisi tavallaan vain ämpärillinen. Kun ajatellaan tämän kokoista taloa, niin ei se paljoa ole.”

Lämmitettäviä neliöitä talossa on 207.

Öljyä säästyy Laurilan uuden lämmitysjärjestelmän myötä pelkkään öljylämmitykseen verrattuna noin 2 500 litraa vuodessa. Samalla sähköä kuluu noin 9 500 kilowattituntia (kWh) vuodessa aiempaa enemmän. Laurilalle se tarkoittaa tällä hetkellä tuhansien eurojen säästöä vuodessa.

Hän kaivaa taulukon, jossa näkyy nykyisen ja entisen lämmitysjärjestelmän vuosikustannusten ero erilaisilla sähkön ja öljyn hinnoilla.

Jos öljy maksaa 1,6 euroa litralta ja sähkö siirtomaksuineen ja veroineen 11,94 senttiä/kWh, vuosisäästö on liki 2 900 euroa. Samalla öljyn hinnalla ja sähkön 29,94 sentin kWh-hinnalla vuosisäästö on vajaat 1 200 euroa.

Laurilan säiliössä oleva öljy ei ole tosin maksanut lähellekään tämän päivän hintaa. Pienen kulutuksen vuoksi edellisen 3 000 litran satsin tilaamisesta on niin kauan aikaa, että silloin litran lämmitysöljyä sai 80 sentillä.

Miten paljon öljykattilan säilyttäminen vaikuttaa säästöjen syntymiseen? Verrataan sitä tilanteeseen, jossa taloa lämmitettäisiin paukkupakkasilla pelkällä lämpöpumpulla niin, että sen hyötysuhde vastaa suoraa sähkölämmitystä.

Jos öljykattilan hyötysuhde on 95 prosenttia, taloa saa lämmitettyä sadalla litralla öljyä suunnilleen saman verran 950 kilowattitunnilla sähköä.

Laurila on maksanut sadasta litrasta öljyä 80 euroa. Pelkällä öljyllä tai pelkällä lämpöpumpulla lämmittäminen maksavat saman verran, jos sähkö maksaisi siirtoineen 8,4 senttiä/kWh.

Tämän hetken hinnoilla sata litraa lämmitysöljyä maksaa pyöreästi 160 euroa. Lämmitysmuodot maksaisivat paukkupakkasilla saman verran, jos sähkön kWh-hinta olisi siirtomaksuineen 16,8 senttiä.

33,7 sentin kWh-hinnalla lämpöpumpun kustannukset olisivat öljyyn verrattuna kaksinkertaiset ja 67,4 sentin hinnalla nelinkertaiset, eli lämmitykseen kuluisi kovimmilla pakkasjaksoilla 160 euron sijasta peräti 640 euroa.

Jos öljyn litrahinta on 1,6 euroa ja sähköstä joutuu pulittamaan siirtomaksuineen yli 43 senttiä kilowattitunnilta, Laurilan olisi edullisempaa käyttää pelkkää öljylämmitystä kuin yhdistelmäjärjestelmää nykyisillä säädöillä. 1,8 euron litrahinnalla kannattavuusraja kulkee 47:n ja 2 euron litrahinnalla 53 sentin kWh-hinnan paikkeilla.

Sähkön kallistuessa Laurilalla on kuitenkin mahdollisuus säätää öljykattila lämmittämään jo pienemmillä pakkasilla, kun lämpöpumpun hyötysuhde alkaa heiketä. Samalla sähköä säästyisi myös puskurivaraajassa.

”Käyttövedelle tarvitaan puskurivaraaja, koska lämpöpumppu ei nosta lämpötilaa niin korkeaksi, että se hävittäisi legionellabakteerin.”

Öljyllä lämmitettäessä käyttöveden lämpötila nousee riittävän kuumaksi ilman puskurivaraajaa.

Laurilan energiaremontti maksoi kaikkiaan noin 11 000 euroa.

”Kotitalousvähennystä siihen sai vajaat 3 000 euroa. Jos olisi olisin hakenut energia-avustuksen, olisin saanut tonnin enemmän.”

Laurila laskee, että se tonni olisi hyvinkin kulunut öljysäiliön tyhjentämiseen ja järjestelmän purkamiseen.

Hänestä öljykattiloiden jättäminen käyttöön on myös yhteiskunnan edun mukaista.

”Jos suomessa on 130 000 öljylämmittäjää, ja kaikki vaihtaisivat pelkkään ilmavesilämpöpumppuun, sähköverkkoon tarvittaisiin 650 megawattia lisätehoa.”

Jos suuri määrä öljykattiloita jätettäisiin energiaremonttien yhteydessäkin käyttöön, ne voisivat toimia Laurilan mukaan tehokkaana puskurina tilanteissa, joissa sähköverkosta uhkaa loppua teho.

”Ihmisiä voitaisiin ohjeistaa sellaisissa tilanteissa käyttämään öljylämmitystä.”

Uhkaava sähköpula on saanut Laurilan harkitsemaan jopa aggregaatin hankkimista. Kolmivaiheinen aggregaatti pystyisi tuottamaan hänen mukaansa helposti sen verran sähköä, mitä öljylämmitysjärjestelmä ja jotkin kodinkoneet vaativat.

”Olkoot sähköt pois vaikka viikon. En minä kymmenen vuotta sitten olisi tällaista ajatellut, mutta nyt se on ihan realismia.”