Hallitus aikoo esittää lukuisia leikkauksia sosiaalietuuksiin. Keskustelua leikkauksista kiihdytti Iltalehden viime viikolla julkaisema kokoomuksen kansanedustajan Noora Fagerströmin haastattelu.

Fagerström puolusti tukien leikkaamista.

”Totta kai se kohdistuu pienempituloisiin, mutta nimenomaan sen takia, kun ovat kotona ja saavat etuuksia. Kun he menisivät töihin”, hän sanoi.

Saako tukien leikkaus työttömät töihin, vai köyhdyttääkö se heitä? Sekä että, toteavat taloustieteilijät Markus Jäntti ja Roope Uusitalo.

”On olemassa paljon tutkimuskirjallisuutta, joka osoittaa, että työttömyysturvan tasolla on merkitystä työllistymiseen”, sanoo Helsingin yliopiston ja Vattin julkistalouden professorina työskentelevä Uusitalo.

Läheskään kaikki työttömät eivät kuitenkaan työllisty vain siksi, että rahalliset kannustimet hakeutua töihin kasvavat.

”Joidenkin toimeentulo heikkenee leikkausten vuoksi. Sitä ei oikein voi välttää.”

Valtiovarainministeriön alustavien arvioiden mukaan hallituksen työllisyystoimet tuovat hallituskauden loppuun mennessä 78 000 lisätyöllistä.

Valtaosa työllisyystoimista on erilaisia kiristyksiä sosiaalietuuksiin. Virkamiehet perustavat vaikutusarvionsa juuri esimerkiksi Jäntin ja Uusitalon vanhoihin tutkimuksiin.

Hallitus aikoo esimerkiksi luopua useimpien sosiaalietuuksien vuotuisista indeksikorotuksista koko hallituskauden ajaksi. Tämä indeksin jäädyttämiseksi kutsuttu toimi heikentää tukien ostovoimaa alustavan arvion mukaan noin kymmenen prosenttia. 

Valtiovarainministeriö arvioi indeksijäädytyksen tuovan 17 000 lisätyöllistä. Arvio perustuu Tukholman yliopistossa kansantaloustieteen professorina työskentelevän Jäntin ja tämän kahden kollegan tutkimukseen vuodelta 2015.

Tutkijat arvioivat eri maista kerättyjen suurten aineistojen avulla, kuinka suuri vaikutus työllistymisen tuomien lisätulojen suuruudella on työllistymiseen. Arvioinnin mahdollisti eri ihmisryhmien vertailu yli ajan.

Kun sosiaalietuuksia leikataan, työllistymisen tuoma rahallinen hyöty työttömänä olevalle kasvaa. 

Jäntti sanoo, että esimerkiksi hallituksen kaavaileman indeksijäädytyksen tarkkaa vaikutusta työllisyyteen voi olla vaikea arvioida hänen tutkimuksensa perusteella.

"Työllistymiseen vaikuttaa suhdannetilanne, kuten esimerkiksi se, kuinka paljon työpaikkoja kulloinkin on tarjolla."

Oikeansuuntaisena Jäntti joka tapauksessa  valtiovarainministeriön arviota pitää. Mutta vaikka leikkaus saisi 17 000 ihmistä työllistymään, suurin osa tuensaajista jäisi heikennetylle tuelle: esimerkiksi työttömyysturvaa maksettiin viime vuonna noin 315 000 ihmiselle. 

Siksi kyseessä on viime kädessä poliittinen valinta.

”Poliittisen päätöksentekijän täytyy tehdä arvio, onko työllisyyden kohenemisen hyöty yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että se kannattaa maksaa työllistymättä jäävien elintason heikennyksillä”, Jäntti sanoo.

Hallitus katsoo julkisten menojen säästämisen ja työllisyyden kohentamisen välttämättömäksi. Sen mukaan velkaantuminen on saatava aisoihin, jotta etuudet ja palvelut pystytään takaamaan myös tulevaisuudessa.

Hallitus aikoo myös porrastaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa. Suunnitelman mukaan ansioturva typistyisi kahdeksan viikon työttömyyden jälkeen 80-prosenttiseksi ja 34 viikon työttömyyden jälkeen 75-prosenttiseksi.

Valtiovarainministeriö arvioi kiristyksen tuovan lähes 16 000 lisätyöllistä. Arvion pohjana on Uusitalon ja tämän kollegan tutkimus vuodelta 2010. He tutkivat, miten 2000-luvun alussa Suomessa käytössä ollut alkuvaiheen korkeampi ansioturva vaikutti työttömyyden kestoon.

Tutkimus osoitti, että työttömyysturvan korottaminen ensimmäisten 150 työttömyyspäivän ajaksi hidasti työllistymistä. Vastaavasti tuen heikentämisen kahdeksan viikon jälkeen voi olettaa nopeuttavan työllistymistä, vaikka Uusitalo itse varookin rinnastamasta eri uudistuksia suoraan keskenään.

Hänen mukaansa taloustieteellinen kirjallisuus antaa paljon osviittaa siitä, millainen työttömyysturvajärjestelmä on toimiva ja millainen ei. Poliitikkojen pitää kuitenkin päättää, painotetaanko julkisen talouden tasapainottamisessa sosiaaliturvan leikkaamista vai esimerkiksi verotuksen kiristämistä.

Vaikka kokoomuksen Fagerströmin kommenteista nousi pienimuotoinen kohu, hän oikeastaan vain kuvasi hallituksen julkilausuttua tavoitetta: hallitus aikoo leikata sosiaalietuuksia, jotta niiden varassa elävät ihmiset pyrkisivät nykyistä aktiivisemmin työllistymään.