Tilanteen karmeus selvisi heinäkuussa vähän sattumalta. Eräs kauppakeskuksen yrittäjä oli perjantai-iltana unohtanut lukita toimistonsa ja kysyi apua samassa kiinteistössä asuvalta osakkaalta. 

”Osakas sanoi yrittäjälle, että meillä ei ole enää huoltomiehiä, siivoajia, isännöitsijätoimistoa. Jokaisen pitää huolehtia ovista itse”, kertoo pieksämäkeläisessä Säästökeskuksessa kampaamoa pitänyt Anita Paunonen.

Rappion merkkejä ilmaantui nopeasti lisää: lämmin vesi loppui muutamaa viikkoa myöhemmin. Silloin iski paniikki, Paunonen sanoo. 

”Kaukolämmöstä sanottiin, että he odottavat suoritusta. Että Kallen pitäisi maksaa näitä laskuja.”

Kalle Kroon, 56, on suomalainen liikemies, jonka ruotsalainen Nordic Real Estate Kommanditbolag -yhtiö osti enemmistön kiinteistöyhtiöstä vuonna 2021. Samalla Kroonista tuli Paunosen ja muiden liiketiloja vuokranneiden yrittäjien vuokranantaja. 

Ensin kaikki tuntui sujuvan hyvin. Huhtikuussa Paunonen soitti Kroonille ja pyysi kampaamonsa ikkunoiden uusimista. Kroon kuulosti ”tosi mukavalta ja ystävälliseltä”. Lupaus uusista ikkunoista tuli heti. 

”Että heti kesäkuun ensimmäisenä päivänä minulle tulee uudet lämpöikkunat. Ehdin asiakkaillekin sanoa, että mulla on ihana vuokraisäntä.”

Paunosen mukaan Kroon kertoi hänelle samassa puhelussa, että kiinteistön tyhjiin liiketiloihin alkaisi nyt virrata uusia vuokralaisia eri puolilta Suomea. 

”Hän lupasi vielä tehdä meille yrittäjille oman kahvihuoneen, jossa voisimme keskustella bisneksistä. Ja sinne olisi kuulemma tullut oikein tämä Moccamaster-kahvinkeitinkin”, Paunonen muistelee. 

Ei tullut ikkunoita, kahvihuonetta eikä Moccamasteria. Myöhemmin selvisi, että liiketilojen omistaja ei ole maksanut tänä vuonna ainuttakaan vastiketta kiinteistöyhtiölle. Se ajoi yhtiön nopeasti ongelmiin. Kun tili oli tyhjä, ei isännöitsijä pystynyt maksamaan laskuja. 

TILANTEEN valjettua Paunonen alkoi etsiä uutta liiketilaa. Viimeiset ajat Säästökeskuksessa hän teki vain hiustenleikkauksia ja ohjeisti asiakkaita pesemään hiuksensa kotona, koska hanasta ei vieläkään tullut lämmintä vettä. 

Uuden liiketilan remontointiin ja muuttoon meni Paunosen laskujen mukaan 15 000 euroa. Jos sekään riittää, hän pohtii. Muutkin yrittäjät alkoivat irtisanoa vuokrasopimuksiaan. 

Tämä ei näyttänyt häiritsevän Kroonia, kertoo Säästökeskuksen alamäkeä läheltä seurannut Pieksämäen elinkeinojohtaja Markus Vesterinen. 

”Hän ei ainakaan ulospäin näyttänyt, että vuokralaisten lähteminen olisi haitannut häntä.”

Pieksämäki on vain yksi suomalaisista paikkakunnista, joilla Kroonin kädenjälki näkyy. Ja kommandiittiyhtiö vain yksi Kroonin ja hänen perheensä moniulotteiseen verkostoon kuuluvista firmoista.

Helsingin Sanomat on tätä juttua varten tutkinut tätä bisnesviidakkoa yhdessä ruotsalaisen Dagens Nyheter -lehden kanssa. Erikoisista liiketoimista on kirjoitettu myös Pieksämäen Lehdessä, ja viime päivinä aiheesta ovat uutisoineet STT ja Iltalehti. 

Ruotsalaisia toimittajia Pieksämäen ahdinko kiinnostaa erityisesti Kalle Kroonin pojan ja liikekumppanin Gabriel Kroonin, 25, takia. 

Ekspressen-lehti valitsi hänet aiemmin tänä vuonna Ruotsin 30 vaikutusvaltaisimman alle 30-vuotiaan poliitikon joukkoon. Pian kypsä raskaampaan rooliin kansallisella tasolla, lehti hehkutti. 

Kroon tulikin valituksi ruotsidemokraattien kansanedustajaksi vaaleissa, mutta hän on sanonut jättävänsä pian paikkansa ja keskittyvänsä työskentelyyn puolueensa eteen Tukholmassa. 

Yleensä poliitikot korostavat mielellään ”oikeita töitään” tai kokemustaan yritystoiminnasta. Gabriel Kroon sen sijaan on ollut hiljaa näistä liiketoimistaan, joihin on kuulunut vastuuasema Pieksämäen Säästökeskuksen hallituksessa ja useassa muussa kohteessa. 

Liiketilojen ohella Säästökeskuksessa on kymmenen asuntohuoneistoa. 

Eläkeikäinen pariskunta kantaa tyhjiä muuttolaatikoita pimeään rappuun. Pitää ottaa kännykkä esiin ja näyttää valoa puhelimen taskulampulla. Taloyhtiön sähköt ovat poikki, laskuja ei ole maksettu. 

”Viimeiset säästöt menevät siinä. Asunto-osake häviää alta ja se oli kuitenkin eläkepäiville otettu, kun on hissitalo”, nainen sanoo. Pariskunta ei halua nimeään lehteen. 

Hetkeä myöhemmin rappuun kävelee toinen nainen, hänkin pahvilaatikko kädessään. 

”Tehkää rikosilmoitus. Miksi pitää särkeä ihmisten kodit”, nainen huikkaa kadotessaan portaikkoon. 

Pieksämäkeläisen liikekeskuksen ohella Kroonin yritykset ovat tehneet kauppoja neljästä muustakin suomalaisesta kiinteistöstä. Kouvolalaisen Karakeskuksen tarina muistuttaa kovasti sitä, mitä Pieksämäen Keskuskadulla on viime aikoina tapahtunut. 

Kroonin yritys osti osake-enemmistön Karakeskuksesta vuonna 2021. Vuodenvaihteen jälkeen uusi omistaja ei ole maksanut vastikkeita. Tämäkin yhtiö on kassakriisissä. 

Elokuussa kokoontunut yhtiökokous erotti Kroonit hallituksesta ja kirjasi kokouspöytäkirjaan syvän huolensa: Yhtiökokous ohjeistaa uutta hallitusta etsimään pahenevaan tilanteeseen aktiivisesti ratkaisua.

Kristiinankaupungista Kroonin yritys osti vanhan virastotalon, jossa toimii poliisiasema. STT:n mukaan vuokralainen on kuitenkin irtisanoutunut omistajan vaihduttua. Osasyynä on korjausvelka, jonka hoitaminen ei näytä todennäköiseltä – sekä epäluottamus uuden omistajan suunnitelmia kohtaan. 

Parikkalasta ostettiin Tarjanlinna-kiinteistö, jossa kunnalla on ollut varhaiskasvatuksen toimintoja. Kiinteistöyhtiön tilanne toistaa kaavaa: sille on kirjattu lyhyessä ajassa kuusi maksuhäiriömerkintää rekisteriin. 

Eri puolilla Suomea toistuu sama pohdinta: mistä tässä kaikessa on oikein kysymys? Miksi kukaan ostaisi kiinteistöä vain jättääkseen sen rapistumaan? 

Voiko tähän liittyä rahanpesua, monet HS:lle ja DN:lle puhuneet henkilöt kysyvät. 

Hotellin allasosaston ikkunaan rikottu reikä on niin iso, että siitä voisi kiivetä sisään betonikolossiin. Niin on selvästi tehty: autioituneesta hotellista on tullut pieksämäkeläisen nuorison illanviettopaikka. 

Loistonsa päivinä Savonsolmu veti väkeä kaukaa. Pieksämäkeläisessä hotellissa majoittui myyntiedustajia, pidettiin seminaareja ja juhlittiin tunnettujen orkesterien soittaessa. 

Bisnes kannatti aikansa, kunnes eri vaiheiden jälkeen Savonsolmu meni konkurssiin. Kroonien yritys osti hotellin viime vuonna konkurssipesästä, HS:n tietojen mukaan noin 20 000 eurolla. 

Kalle Kroonilla oli ”lennokkaat suunnitelmat”, kertoo Pieksämäen kaupungin elinkeinojohtaja Markus Vesterinen. 

”Millään ei ollut mitään väliä. Jos vaikka irtainta oli myyty pois, niin ulkomailta voidaan ostaa uutta tavaraa. Ei ole kallista”, hän muistelee Kroonin puheita. 

Suunnitelmat jäivät toteutumatta. Nyt kaupunki on purkanut tontin vuokrasopimuksen, koska vuokria on jätetty maksamatta. Pieksämäki myös vaatii, että Kroonin yritys purkaisi ja ennallistaisi tontin, mutta vaatimukset ovat toistaiseksi kaikuneet kuuroille korville. 

Kalle Kroon näyttää olevan veturi tässä Ruotsiin, Viroon, Sveitsiin, Britanniaan ja Suomeen ulottuvassa bisnesverkostossa. Mukana on pojan lisäksi muita Krooneja. Yksi heistä, Venäjän kansalainen, on tiettävästi Kalle Kroonin puoliso. Hän on ollut mukana eri yritysten toiminnassa sekä omistajana että vastuuhenkilönä. 

Kallen poliitikkopoika Gabriel on hänkin perustanut useita yrityksiä muun muassa siivous- ja rakennusalalle. Niitä yhdistää osoite Ruotsin Haaparannassa, josta poika osti kolmen huoneen asunnon vuonna 2018. 

Lautaverhoillun kiinteistön pihalla tavatut naapurit kertovat ihmetelleensä, miksi Gabriel Kroon ei ole muuttanut asuntoonsa. 

Samassa osoitteessa pitää kotipaikkaansa kaksi yritystä, jotka omistaa Nordic Real Estate Management – juuri se sama kommandiittiyhtiö, joka hankki omistukseensa muun muassa Pieksämäen Säästökeskuksen ja Savonsolmun. 

”Kroonilla ei näytä olevan mitään sidettä tänne. Tänne tulee postia useilla eri nimillä ja eri yhtiöille, joista kukaan ei ole kuullut mitään. Moni pitää tätä epämiellyttävänä”, toinen naapuri sanoo. 

Asuntoyhtiö on käynnistänyt riitaprosessin Gabriel Kroonia vastaan, koska se katsoo hänen vuokranneen huoneita luvattomasti eteenpäin. Gabriel Kroon on kiistänyt väitteen. 

Hän ei halua haastatteluun, mutta toteaa sähköpostitse, että hän meni suomalaisyhtiöiden hallituksiin, koska sopivista ehdokkaista oli pulaa. 

Minulla ei ole mitään taloudellista intressiä tai omistajuutta näissä kiinteistöissä, joita isäni hoitaa tai omistaa, sähköpostissa ilmoitetaan.

Kroonien kiinteistökaupat näyttävät siis toteuttavan tiettyä kaavaa. Myyjä myy kiinteistön ostajalle, joka pian kaupanteon jälkeen jättää vastikkeet ja muut vastuut hoitamatta. Kiinteistö alkaa nopeasti rapistua.

Kalle Kroon ei ole halukas selittämään toimintaansa, vaan kieltäytyy haastattelusta. 

Etsitään vastausta kääntämällä katse ostajasta myyjään. Jäljet johtavat suomalaisilta pikkupaikkakunnilta keskelle Helsinkiä. Ainakin viidessä Kroonin kaupassa myyjäosapuoli on sama.

Mannerheimintiellä Postitalossa toimii Niam-kiinteistörahastoyhtiö. Se on osa isoa ruotsalaista Stronghold-konsernia. 

Niamin entinen toimitusjohtaja Pekka Salakka osaa kertoa HS:lle, miten Pieksämäen, Parikkalan, Kouvolan ja Kristiinankaupungin kiinteistöt päätyivät Kroonin yrityksille. Myös Pudasjärvellä oltiin myymässä kiinteistöä Kroonille, mutta kaupunki tuli väliin ja käytti etuosto-oikeuttaan.

Alun perin kohteet olivat Niamin omistamassa ”salkussa”. Hänen mukaansa Säästökeskuksen kaltaisten kiinteistöjen omistaminen on ”suurta tuskaa”, koska ne ovat omistajalle ”arvoltaan negatiivisia”. 

Osa tällaisista kohteista on kulkeutunut eri salkuissa 1990-luvun alun pankkikriisistä asti. Tuolloin ne olivat kaatuneiden säästöpankkien huonoimpia kiinteistövakuuksia. 

Niam myi näitä tuskaisia kiinteistöomistuksia sisältävän salkun useita vuosia sitten isolle sveitsiläiselle Partners Group -rahastolle. Salakka on eläkkeellä, mutta toimii neuvonantajana sveitsiläisille ja on kollegoidensa kanssa auttanut kiinteistöjen myynnissä.

Salakan mukaan Kroon on ostanut 5–6 kohdetta, ”tuhannella tai kahdella tuhannella eurolla” kappale. 

Miten Kroon löytyi ostajaksi? Salakka vierittää vastuun Catella-yhtiölle, joka palkattiin vuonna 2019 etsimään ostajaa kehnoille kohteille. 

”Olen tietenkin ollut muodollisesti tekemässä hallituksen päätöksiä ja olemme sanoneet, mihin hintaan saa myydä. On haettu omistajilta Sveitsistä mielipiteitä”, Salakka kuvaa omaa rooliaan.

”Catella on löytänyt meille tämän Kalle Kroonin.” 

Salakka kertoo, että hänen omakin kollegansa Niamilla selvitti internetistä Kroonin taustoja ja havaitsi, että tällä on antiikkiliike Heinolassa. 

”Totesimme, että jos Kalle Kroon on tällainen antiikkiliikemies, ehkä hän haluaa tätä kiinteistöpuoltakin tehdä. Tehdä vanhoille kiinteistöille jotain”, Salakka sanoo naurahtaen. 

”En ole itse koskaan nähnytkään häntä.” 

Salakka sanoo kehottaneensa Catellaa selvittämään ostajan taustoja ennen kauppojen tekemistä. 

”Sanoin, että kirjoittakaa nyt paperille mitä hän [Kalle Kroon] suunnittelee, että jos teiltä myöhemmin kysytään. En minä ainakaan ole saanut niitä suunnitelmia.” 

”Mikä Kroonin lopullinen ajatus on, ei pienintäkään käsitystä. En osaa edes kuvitella.”

HS tavoitteli Catellan edustajia maanantaina kommentoimaan asiaa, mutta pyyntöihin ei ole toistaiseksi vastattu. 

Myyjälle on tärkeää tuntea ostajan taustat, Salakka korostaa. 

”Olemme olleet aurinkoakin tarkempia siitä, mitä ja kenelle me myymme. Ettei tule pienintäkään epäilyä rahanpesusta tai mistään muusta.”

Salakka vahvistaa, että muutamassa kohteessa myyjä on vieläpä antanut kaupan päälle rahaa kiinteistöyhtiön tulevien vastikkeiden maksamiseen. HS:n tietojen mukaan esimerkiksi Pieksämäen Säästökeskuksessa tämä summa oli noin 140 000 euroa. 

Salakka korostaa vastuullisuutta ja sitä, että kohteita myydään vain ”oikeanlaisille ostajille”.

Oliko Kalle Kroon oikeanlainen ostaja?

”Nyt kun olen aivan viime päivinä kuullut, mitä tässä on tapahtunut, voi sanoa, että ei välttämättä ollut oikea ostaja.”

Millaista vastuuta te kannatte tästä katastrofaalisesta tilanteesta pienemmillä paikkakunnilla?

”Se on vaikea kysymys. Olemme hyvässä uskossa toimineet managerien selvitysten mukaisesti ja omistaja on sanonut, että tämän saatte myydä.”

”Toki en ole hyvilläni siitä, että näin on käynyt.”

Näyttää siltä, että tässä on hankkiuduttu eroon huonosti kannattavista kiinteistöistä myymällä ne erittäin pienellä hinnalla Kroonien yrityksille?

”Näinhän tietysti voit sanoa. Pitää kuitenkin nähdä isompi kuva. Meillä oli portfolio, joka rahaston sääntöjen vuoksi piti myydä. Piti vain löytää ostaja. Ja kun on 15 vuoden aikana myyty 671 kohdetta, niin siinä on ollut jos jonkinlaista ostajaa ja kohdetta.”

Haastattelusta ensin kieltäytynyt Kalle Kroon suostuu lopulta puhumaan puhelimessa DN:n toimittajan kanssa.

Hän väittää yllättäen, että sähkö- ja lämpölaskut hänen suomalaisissa kiinteistöissään on kyllä maksettu, mutta ”joku toinen talo lähistöllä” on jättänyt ne maksamatta. Sen takia lämpö ja sähkö olisi katkaistu väärästä talosta. Mitään näyttöä tällaisille väitteille ei HS:n ja DN:n selvityksessä ole löytynyt. 

Miksi Kroonit on sitten heitetty ulos kiinteistöosakeyhtiöiden hallituksista? Tätä Kalle Kroon kehottaa kysymään pienosakkailta. 

Hän kertoo pyörittävänsä nykyään taidegalleriaa Lontoossa. Hän ei halua kertoa gallerian osoitetta. Se on kuulemma toiminut vain internetissä pandemian jälkeen. Hän ei halua myöskään kertoa, miltä verkkosivulta galleria löytyy, koska siellä käy ”vain yksityisasiakkaita”. 

Erilaisia yhtiöitä on ollut niin paljon, ettei Kroon omien sanojensa mukaan edes muista kaikkia. 

”Minulla on paljon ideoita ja olen käynnistänyt monia yrityksiä. Ei se sen monimutkaisempaa ole. 

”En pese rahaa. Jos joku sellaista epäilee, on parasta tehdä tutkintapyyntö poliisille ja antaa viranomaista selvittää asia.”