hs.fi - 2000002626906 - Maksumuuri poistettu

📅 2023-12-10T20:22:55.189Z
👁️ 211 katselukertaa
🔓 Julkinen


Ohjaaja Markku Onttonen s. 06.06.1947 k. 23.03.2004

Filosofian maisteri, teatteri- ja elokuvaohjaaja Markku Onttonen kuoli 23. maaliskuuta 2004 vaikeaan sairauteen Hyvinkäällä.

Hän oli 56-vuotias, syntynyt Mikkelissä 6. kesäkuuta 1947. Ylioppilaaksi Markku Onttonen pääsi Joutsan yhteiskoulusta 1968. Hän opiskeli Tampereen yliopiston draamastudiossa 1970–72 ja suoritti teatteritutkinnon 1975 ohjaajalinjalta.

Filosofian maisteriksi hän valmistui Turun yliopistosta.

Markku Onttonen teki mittavimman osan ohjaustöistään MTV Oy:n teatteritoimituksessa, jonne hänet pestattiin 1977 ja josta hän syksyllä 2000 siirtyi yrityskaupan myötä Jarowskij Draama Suomi Oy:hyn. Ennen MTV-kauttaan Onttonen toimi teatteriohjaajan assistenttina mm. Oulussa ja Pyynikin kesäteatterissa.

Teatterielokuvia hän ohjasi vain yhden, 1979 valmistuneen Kun Hunttalan Matti Suomen osti.

Onttosen varhaisimpia ohjaustöitä MTV:ssä oli Opri ja Oleksi, Kyllikki Mäntylän suositun näytelmän tv-versio. Hän ohjasi myös Mika Waltarin tekstiin perustuvan Harmaalakkisen tytön, Laila Hietamiehen Olgan ja Heikki Hietamiehen Sotapojan. Simo Hämäläisen Kätkäläinen-romaanin Onttonen toteutti sekä televisiolle että Pyynikin kesäteatterille.

Vihreän kullan maa -sarja, "suomalainen Dallas", käynnisti Onttosen ja kirjailija Kirsti Mannisen pitkän yhteistyön. Manninen kirjoitti 25-osaisen draaman nimellä Enni Mustonen ja Onttonen ohjasi sen 1986–88. Kymmenen vuotta myöhemmin toteutetussa sota-ajan kotirintamaa kuvaavassa Kun taivas repeää -sarjassa Onttonen oli ohjaajaroolinsa lisäksi myös toinen käsikirjoittaja, samoin sen jatkosarjassa Taivas sinivalkoinen. Se kertoi jälleenrakentamisen vuosista ja tuli ruutuun 2001.

Markku Onttosen viimeiseksi televisio-ohjaukseksi jäi Liisamaija Laaksosen Sänky-sarjan jakso, joka nähtiin joulukuussa 2002.

Suomen kohtalonvuodet kiinnostivat Onttosta syvästi ja näkyivät punaisena lankana koko hänen ohjaajanurallaan niin draama- kuin dokumenttiohjaajana. Hän toimi myös aktiivisesti maanpuolustus- ja veteraanijärjestöissä ja palkittiin useilla ansiomerkeillä.

Ensimmäinen lähihistoriaan liittyvä suurtuotanto oli Jääkärien tie -ohjelmasarja, jonka kuvaukset käynnistyivät 1980-luvun alussa. Onttonen tuotti eri tahojen kanssa yhteistyössä kymmeniä ohjelmia alkaen vapaussodasta ja päätyen sotaveteraanien perintöön, ja arkistomateriaalia jäi MTV-arkistoon satoja tunteja. Talvisodan 60-vuotispäiväksi hän tuotti 105-osaisen sarjan Talvisodan henki.

Onttonen oli myös kirjailija. 1984 ilmestyi Onttosen ja Hilkka Vitikan teos Jääkärien tie ja 2002 Jääkärikirja, joka kertoi nuorten jääkäreiden kokemuksista.

Onttonen kirjoitti myös teoksen viimeisestä jääkäristä Väinö Valveesta. Kirsti Mannisen kanssa Onttonen kirjoitti romaaneiksi tv-sarjat Kun taivas repeää ja Taivas sinivalkoinen.

Yhteistoiminnassa Karjalan liiton kanssa Onttonen valmisteli pitkää dokumenttisarjaa Karjalan heimon vaiheista.