Vuoden pimein aika on ohitettu, ja valoisat hetket lisääntyvät päivä päivältä. 

Valo parantaa useimpien ihmisten mielialaa, mutta kaikille valon lisääntyminen ei ole hyvä uutinen. Alkava kevät on vaikeaa aikaa monille masentuneille mutta myös terveille ihmisille.

Voisiko kevään tuomaa alakuloa tai ahdistusta ehkäistä tai oireita lievittää ennalta? Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta kertoo, mitä jokainen voi tehdä jo nyt.

Partonen tutkii muun muassa valon vaikutusta unirytmiin ja mielenterveyteen.

Tutkimusten mukaan valon määrän lisääntyminen alkaa vaikuttaa mielialaan helmikuun loppupuolelta lähtien, Partonen kertoo.

"Silloin tapahtuu parikin asiaa: vuorokauden valoisa aika pitenee niin paljon, että ihmiset alkavat sen huomata, ja myös säässä tapahtuu muutos, ja alkaa tulla enemmän aurinkoisia päiviä.”

Marras-, joulu- ja tammikuussa Suomessa valoisa aika on lyhyt ja lisäksi on tyypillisesti pilvistä. Joinain kuukausina aurinkoisia päiviä ei ole ollenkaan. Helmikuun muutos on siis merkittävä. 

Silmiin tulevan valon määrä vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoilla. Vaikutus johtuu perimästä.

Osalle ihmisistä keväällä valoa tulee liikaa. Se tekee olon levottomaksi ja ahdistuneeksi ja aiheuttaa unettomuutta. Väsymys laskee mielialaa. 

Valon ja mielialan yhteys selittyy pääosin serotoniinilla. Kun valon määrä lisääntyy, terveen ihmisen aivosolut alkavat tuottaa lisää serotoniinia.

Serotoniini vaikuttaa hermoratayhteyksiin, joilla on yhteys uneen, mieleen ja ruokahaluun. Samoilla hermoratayhteyksillä on yhteyksiä myös kivun säätelyyn. Siksi liika valo voi aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä.

Valon kielteisiä vaikutuksia voi Partosen mukaan ehkäistä kahdella tavalla. Molempia keinoja kannattaa alkaa toteuttaa heti.

Ensimmäinen keino liittyy valolle altistumiseen.

Valo virkistää, joten illalla kannattaa välttää auringonpaisteessa oleskelua. Kotona kannattaa vähentää valaistusta hyvissä ajoin ennen toivottua nukahtamisaikaa.

Jos silmän kautta tulee valoa iltapäivän ja illan aikana enemmän kuin aamun ja aamupäivän aikana, ihmisen sisäinen kello alkaa jätättää tavallista enemmän. 

Valoisat illat lisäävät vireystilaa niin, että väsymys ja unen tulo siirtyvät. Valoisat aamut keventävät unta ja aiheuttavat siihen katkoja, mutta samalla tahdistavat sisäistä kelloa.

Valaistusta kannattaa vähentää iltaisin läpi vuoden. Kaikkein virkistävintä on älylaitteiden sinertävä valo. Niiden käyttö pitäisi lopettaa viimeistään puoli tuntia ennen haluttua nukahtamisaikaa, eikä niiden ääressä tulisi viettää illalla aikaa paria tuntia pidempään, jos yöllä haluaa nukkua hyvin.

Älypuhelinta ei kannata ottaa makuuhuoneeseen lainkaan.

Toinen keino on harrastaa säännöllisesti kuntoliikuntaa, joka hengästyttää ja rasittaa. Liikuntaa tulisi Partosen mukaan harrastaa pari kolme kertaa viikossa mieluiten ainakin tunnin ajan, jotta se vaikuttaisi myönteisesti mielialaan ja unen laatuun.

Parasta on, jos liikunta ajoittuu aamulla kello seitsemän ja kahdeksan välille tai päivällä kello 11:n ja 17:n välille.

Hyvä olisi, jos voisi esimerkiksi liikkua aamulla tunnin työmatkan ja töiden jälkeen tunnin kotimatkan, Partonen toteaa. Monilla etätyö saattaa mahdollistaa liikkumisen myös työpäivän aikana.

Jos masennusoireet ovat vakavia tai jatkuneet pitkään, hae apua.