Aamulehti

Tietotekniikka-ala on kasvanut miljardiluokan bisnekseksi Pirkanmaalla. Enempääkin olisi ollut mahdollisuuksia, mutta työvoimapula on jarruttanut kehitystä.

Työntekijöistä pidetään kiinni tarjoamalla hyvän palkan lisäksi monipuolisia työsuhde-etuja ja kiinnittämällä huomiota konttorin viihtyisyyteen.

Tamperelaisen ohjelmistotalo Geniemin tiloissa voi työn lomassa ottaa pingismailat esiin ja aloittaa pelin.

Viime tiistaina vastakkain asettuivat toimitusjohtaja Tuomas Kumpula ja henkilöstöpäällikkö Essi Wäck.  Pallottelu sujui Kumpulan hallitessa. Hän on Geniemin hallitseva pingismestari.

– Pingis on hyvä keino rentoutua. Se vie ajatukset pois työasioista, Kumpula sanoo.

Läheisessä eteisessä kalahtelee, kun Mikko Riihikallio ja George Hieron pelaavat flipperiä. Projektipäällikkö Riihikallio sanoo pelaavansa säännöllisesti.

– Pieni breikki iltapäivällä on hyvää aivojen lepuutusta, Riihikallio sanoo.

Pingis, biljardipöytä, tuhansien palojen palapelit, leponurkkaus, monipuolinen aamiaistarjonta ja jopa hieroja ovat tämän päivän arkea ict-alan yrityksissä. Rennon asenteen uskotaan levinneen ohjelmistoyhtiöihin pelialan firmoista.

Geniemissä työsuhde-etuihin kuuluu muun muassa ilmainen Spotify koko perheelle.

Työyhteisö, yhteishenki ja johtaminen korostuvat työvoimasta kilpailtaessa.

– Teemme koko henkilöstön voimin viikon matkan ulkomaille kerran vuodessa, sanoo Geniemin Kumpula.

Tänä vuonna on suunnitteilla risteily Kroatian saaristossa.

Tapa ei ole tavaton. Tampereella on muitakin ict-yhtiöitä, jotka menettelevät samalla tavalla. Reissut ovat yhdistetty työ- ja virkistysmatka.

Wirepas oy:ssä järjestetään kerran vuodessa "superviikko", kotimaassa tai ulkomailla. Viimeksi kokoonnuttiin Englannissa. Paikalle tuli väkeä ympäri maailmaa. Wirepasilla on toimipiste yhdeksässä maassa.

Yhtiön työsuhde-etuihin kuuluu toimitusjohtaja Teppo Hemiän mukaan esimerkiksi bussilippujen kompensointi, jotta työmatkoista ei aiheudu henkilöstölle lisäkustannuksia. Optioita on jaettu jokaiselle työntekijälle.

Maanantaisin Wirepasissa on tarjolla aamiainen. Hetki otetaan rennosti. Viikkopalaverista ei ole kysymys.

Yhtiön uusimpia tulokkaita on myyntipuolen johtaja Oula Välipakka. Hän astui remmiin viime vuoden syyskuussa. Hän siirtyi Business Tampereesta, jossa toimi uudistuvan teollisuuden asiakkuusvastaavana.

– Kolmen viiden vuoden välein on hyvä vaihtaa duunia, Välipakka sanoo.

Kumpula sanoo, että monella muulla alalla kummastellaan ict-yritysten tapaa satsata pingis- ja biljardipöytiin ja muihin suoranaisesti työhön liittymättömiin asioihin.

– Viihtyisyys syntyy monesta eri asiasta, ja koska kilpailijoilla on niitä tarjolla, pitää niitä olla myös itsellä, Kumpula sanoo.

Tampereen kauppakamarin johtaja, ict-valiokunnan sihteeri Peer Haataja arvioi, että ict-yrityksille ominaiset tavat leviävät yhä laajemmin yrityskenttään.

Wirepasin Teppo Hemiän mielestä erilaisten houkuttimien suhteen tulee olla varovainen, ja niiden tarpeesta on hyvä kysyä suoraan henkilöstöltä.

– Meille ei pingispöytää haluttu. Se tuo melua toimistoon, Hemiä.

Samalla linjalla oltiin Atostek oy:ssä. Toimiston taukotilassa sen sijaan kootaan isoja palapelejä. Yrityksessä työsuhde-etuihin kuuluvat tavanomaiset kulttuuri- ja virkistyssetelit sekä erityissairaanhoidon kattava vakuutus. Toimitusjohtaja Mika Torholan mukaan henkilöstökyselyn tulos oli, että erikoisetujen sijaan painotetaan palkkaa.

– Insinöörit totesivat, että mieluummin edut rahana. Raha on vapaammin käytettävissä, Torhola sanoo.

Ict-ala on kasvanut merkittäväksi elinkeinoksi Tampereella.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 ohjelmisto, konsultointi ja tietojenkäsittelypalvelu -toimialoilla toimi Pirkanmaalla 929 yritystä. Näistä pääosan kotipaikka oli Tampere.

Pelikenttä on pirstaleinen. Pieniä firmoja on hyvin paljon, sillä yli miljoonan euron liikevaihtoon ylsi vain 91 yritystä.

Kymmenen suurimman yhtiön yhteenlaskettu liikevaihto oli 370 miljoonaa euroa eli kolmannes koko maakunnan ict-yritysten vaihdosta.

Pienistä puroista syntyy kuitenkin iso kokonaisuus. Toimiala on kasvanut jo miljardiluokkaan.

Ict-alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto Pirkanmaalla oli vuonna 2018 noin 963 miljoonaa, ilmenee Tampereen kauppakamarin tilastosta, joka pohjautuu Tilastokeskuksen aineistoon.

Toiminta on myös kannattavaa. Yli miljoonan euron liikevaihtoa tekevistä vain viidentoista yrityksen liiketulos oli vuonna 2018 miinuksella.

Lue Aamulehden selvitys Tampereen ravintolabisneksestä: Aamulehden selvitys: Vuonna 1993 perustettu tamperelaisravintola on nyt huimassa nousussa – Keskittyy vain yhteen hyvään tuotteeseen: ”Iskimme kultasuoneen”

Liikevaihdolla mitattuna suurin on Solita. Se teki 85 miljoonan euron vaihdolla yli yhdeksän miljoonan euron liiketuloksen.

Toisena oleva M-Files on kasvanut vauhdilla, mutta liiketoiminta ei ole lähes kymmeneen vuoteen ollut kannattavaa. Vuonna 2018 yhtiön liiketulos oli yhdeksän miljoonaa euroa pakkasella. Liikevaihtoa kertyi lähes 58 miljoonaa euroa.

Kolmantena on Gofore. Yhtiö julkaisi hiljattain viime vuoden lukunsa, joiden mukaan liikevaihto kasvoi 64 miljoonaan euroon eli 14 miljoonaa vuoden 2018 vaihtoa suuremmaksi.

Toimitusjohtaja Mikael Nylundin mukaan viime vuosi oli 15. peräkkäinen kannattavan kasvun tilikausi.

Yhtiö odotti yli 40 prosentin liikevaihdon kasvua, mutta lisäys jäi 27 prosenttiin. Kysyntä oli aiempaa hankalammin arvioitavissa.

Nylundin mukaan alkuvuonna 2019 käynnistyi julkisen sektorin asiakaskunnassa vähemmän uusia hankkeita kuin normaalisti.

– Vastaava ilmiö on ollut aikaisemminkin hallituskauden vaihtumisen yhteydessä, mutta ilmiön voimakkuus yllätti meidät, Nylund sanoo.

Yli kuuden miljoonan euron liikevaihdolla Atostek teki 841 000 liiketuloksen.

Yhtiö on kehittänyt esimerkiksi potilastiedon arkiston suun terveydenhuoltoon. Arkiston kautta selviävät esimerkiksi pehmyt- ja kovakudoksen havainnot ja löydökset sekä purentatiedot.

Atostekin eRa-palvelun kautta sosiaali- ja terveydenhuolloin toimija voi liittyä Kanta-palveluihin.

Trukkivalmistaja Roclan kanssa Atostek on kehittänyt varastotrukkien reittien optimointijärjestelmän. Kalmarilla on puolestaan toimitettu ohjelmistoja kontinkäsittelylaitteisiin.

Viime vuonna Atostek voitti yhdessä Digian kanssa kilpailutuksen sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvän tiedon integraatio- ja hallintaratkaisussa. Sote-puolen ongelmia on tiedon pirstaleisuus. Kehitetyllä ratkaisulla asiakkuustietoja kyetään hyödyntämään valtakunnallisesti.

Hieman yli kolmen miljoonan euron liikevaihtoa kehräävä Geniem on erikoistunut mobiilisovelluksiin ja Wordpress-pohjaisiin verkkopalveluihin.

Yhtiö on toteuttanut esimerkiksi älylukkovalmistajalle sovelluksen oven avaamiseen sekä dokumenttipankin, johon voi koota rakennustyömaan tiedot ja valokuvat.

Hiljattain yhtiö perusti yhdessä Lippupalvelun ja Tampere-talon kanssa LiveX-yhtiön.

Uusi yhtiö tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua. Sen kautta voi ostaa esimerkiksi hotellihuoneen, junalipun ja ravintolapalveluja. Kuluttaja voi ostaa helposti eri palvelut yhdellä kerralla.

Tänä vuonna yhtiöön arvioidaan palkattavan kymmenisen uutta työntekijää.

– Hakemuksia tulee jatkuvasti. Nyt on pöydällä kaksikymmentä hakemusta, Wäck sanoo. Hakijoina on "junnuja ja senioreita".

Tänä vuonna Geniemin on tarkoitus toteuttaa suunnattu osakeanti työntekijöille. Kumpulan mukaan se on yksi keino sitouttaa työntekijöitä.

Wirepas on keskittynyt verkkoprotokollan ja ohjelmistojen kehitykseen.

Yhtiö kehittää langattomia yhteysratkaisuja esimerkiksi iot-sensoreita (internet of things) varten ja lisensoi teknologiaansa laitevalmistajille.

Vuonna 2018 liikevaihtoa kertyi 2,3 miljoonaa euroa. Liiketulos oli 3,9 miljoonaa euroa pakkasella. Pitkä miinusmerkki ei Hemiää hätkäytä.

– Etumerkki on ihan oikea. Olemme investoineet rajusti tuotekehitykseen ja asiakashankintaan sekä tiloihin, Hemiä sanoo.

Yrityksen liiketoimintaideaan luotetaan. Viime vuonna yritys keräsi kotimaisilta ja ulkomaisilta pääomasijoittajilta 14,4 miljoonan euron pääomarahoituksen.

– Suunnitelmamme on kasvaa voimakkaasti, ottaa kova loikka. Käytössä on rojaltimalli. Meillä on jo noin 150 lisensoivaa asiakasta, Hemiä sanoo.

Yhtiön asiakkaita on esimerkiksi maailman suurin kuljetuskonttien omistaja Maersk.

Logistiikassa on Hemiä mukaan suurin liiketoimintapotentiaali. Maailmalla on 25 miljoonaa konttia ja noin 7 miljardia kuljetuslavaa. Jos osakin varustetaan Wirepasin sensoriteknologialla, puhutaan suurista toimitusmääristä.

Senorien avulla kyetään seuramaan konttien ja lavojen sijaintia. Esimerkiksi vakuutusyhtiö saa tiedon, missä kuljetuksen vaiheessa kontti on rikkoutunut tai kadonnut.

Hollantilaisessa sairaalassa on Wirepasin teknologiaa sensoreissa, jotka on kiinnitetty pyörätuoleihin. Sairaalassa tiedetään tarkasti, missä pyörätuolit sijaitsevat.

Yksi Wirepasin asiakasryhmä ovat älykkäiden sähkömittarien valmistajat. Oslossa on 700 000 sähkömittaria kytketty langattomasti Wirepasin käyttämällä mesh-verkkoteknologialla. Intiassa Wirepas näkee sähkömittareissa isoja mahdollisuuksia.

Valaistuksessa sensorointi etenee kohti langattomuutta, jolloin älypuhelimella voidaan säätää valaistusta.

Hemiän mukaan enää ei puhuta iot:stä eli esineiden internetistä, vaan laajemmin digitalisaatiosta.

– Langattomuus yleistyy. Iso murros on käynnistynyt. Nyt puhutaan konkreettisesta bisneksestä, Hemiä sanoo.

Tampereesta on kasvanut ict-alan "hot spot", kuten Haataja tilanteen määrittää. Kuuma keskus on muodostunut Nokian ja Microsoftin teknologiaosaajien jäljille. Irtisanotut löysivät uusia työnantajia ja perustivat uusia yrityksiä.

– Ikävän asian kautta tuli monelle yritykselle kasvun tilaa. Yritykset sijoittuvat sinne, missä on osaajia, Haataja toteaa.

Tampereen seudun ict-alan kasvu on ollut vahvaa.

Tampereen kauppakamarin ict-valiokunnan tekemään selvitykseen vastanneet 18 ict-yritystä palkkasivat vuonna 2018 yhteensä 763 henkilöä.

Tarve oli selvästi suurempi. Yritykset olisivat palkanneet vielä 458 henkilöä, jos työvoimaa olisi ollut saatavilla.

Haatajan mukaan opiskelijoita revitään suoraan oppilaitoksista työelämään. Parin vuoden takaiseen verrattuna käytäntö on hieman laantunut.

Pirkanmaan ely-keskuksen ennakointiasiantuntija Juha Salminen sanoo, että usein palkkaamiseen riittää, jos cv:ssä on "jotain näyttöä osaamisesta".

Salmisen mukaan työvoiman akuutti tarve pyörii 300–500 henkilössä.

Työvoiman tarve on niin suuri, että sitä ei Haatajan mukaan pystytä millään paikkaamaan korkeakoulun oppilaspaikkoja lisäämällä.

– Työvoimaa pitää saada muuttamaan Tampereelle, Haataja sanoo.

Wirepasin Hemiä sanoo, että osaajien saaminen on vaikeutunut, mutta hän ei pidä tilannetta huonona.

– On tervettä, että tekijöistä kilpaillaan. Se pitää työmarkkinat elävänä. Pieni työvoiman liikkuvuus ei ole huono asia, Hemiä sanoo.

Geniem palkkaa tänä vuonna Kumpulan mukaan kymmenkunta henkilöä.

– Jos kokeneempia löytyy, niin kilpailijoilta. Rahalla, Kumpula sanoo.

Kun kokeneempia ei ole tarjolla, on palkattava "junioreita". Osa voi tulla suoraan koulun penkiltä ja osa on opetellut itse koodaamaan.

–Koodarilla pitää mielellään olla kolme neljä vuotta työkokemusta, jotta pääsee nopeasti kiinni työtehtäviin, Kumpula sanoo.

Parinkymmenen työntekijän palkkaamiseen tänä vuonna varautuu myös Atostek. Toimitusjohtaja Torhola kehuu, että Tampereen oppilaitokset ovat kyenneet tuottamaan hyvää osaavaa työvoimaa.

– Haluamme ylemmän korkeakouluasteen tekijöitä. Emme välttämättä hae tietyn tekniikan erityiskykyä. Arvostamme ohjelmointikykyä, teknistä arkkitehtuuriajattelua ja ongelmanratkaisukykyä, Torhola sanoo.

Juttu jatkuu grafiikoiden jälkeen.

Toimialan hyvä kasvu heijastuu palkkoihin, ja kilpailu osaajista tuo oman mausteensa ansiokehitykseen. Työpaikanvaihtajat osaavat hinnoitella itsensä.

– Työvoimapula johtaa palkkaliukumiin, Haataja toteaa.

Osaajia siirtyy yrityksestä toiseen Tampereen sisällä, mutta virta vie myös pois maakunnasta, etenkin pääkaupunkiseudulle. Jos muuttovirtaus jatkuu, voi se vaikeuttaa Tampereella toimivien yritysten toimintaedellytyksiä, muistuttaa Haataja.

Torholan toteaa, että tietyn teknologian osaavia hamutaan palkan voimalla. Hän sanoo, että kuumentuneessa työmarkkinatilanteessa palkat olivat karkaamassa pieniltä firmoilta, mutta tilanne on rauhoittunut.

Palkat ovat ict-alalla keskimääräistä parempia.

Tilastokeskuksen mukaan mediaaniansio oli viime vuonna 4 075 euroa, kun se kaikkien palkansaajien kohdalla oli 3 278 euroa.

Palkkatasa-arvosta ict-alalla ei voi puhua. Miesten mediaanipalkka on 410 euroa naisten kuukausipalkkaa parempi.

Ict-ala on hyvin miehinen. Tietojenkäsittely- tai tietoliikennealan tutkinnon suorittaneista yksityisen sektorin kuukausipalkkaisista vain 19 prosenttia oli naisia vuonna 2018.

Ict-firmoilla on edessä isoja mahdollisuuksia, sillä digitalisaatio on yhteiskunnan läpileikkaava kehitys. Työsarkaa riittää.

Tampereella on paljon kasvussa olevia ict-yrityksiä.

– Sparraamme toisiamme. Yksi onnistuja luo lisää muita. Se tekee tästä todella mielekkään pelikentän, sanoo Wirepasin Teppo Hemiä.

Hemiän mukaan maailmalla ihmetellään, miten ict-alan yritykset Tampereella ja Suomessa kykenevät niin saumattomaan yhteistyöhön.

Kommentti

Ict-ala houkuttelee opiskelijoita töihin hyvillä eduilla ja rennolla ilmapiirillä. Tutkinto kannattaa joka tapauksessa suorittaa loppuun, kirjoittaa Aamulehden taloustoimittaja Kari Happonen.

Innostava, hyväpalkkainen ja kansainvälinen työpaikka, jossa ei kavahdeta pingiksen peluuta kesken työpäivän.

Liian hyvää ollakseen totta? Ei lainkaan. Vierailu tamperelaisissa ict-alan yrityksissä paljastaa tämän olevan mahdollista. Ja vielä niin, että rentous tuottaa tulosta. Tampereella kotipaikkaansa pitävät alan yhtiöt kasvavat kannattavasti.

Ict-ala tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia työpaikkaa miettiville nuorille ja työtä etsiville senioreille. Töitä tuntuu riittävän siihen malliin, että yritykset ovat valmiita palkkaamaan tekijöitä suoraan koulunpenkiltä.

Oppilaitoksista rekrytoidessaan yritysten on pidettävä huoli siitä, että opiskelijat suorittavat opintonsa loppuun. Tämä on huolenpitoa opiskelijasta, mutta myös vastuunkantoa oppilaitoksista.

Työvoimapulassa kamppailevien yritysten kannattaa muistaa, että korkeakoulujen rahoitusmallissa yksi mittari on suoritettujen tutkintojen määrä.

Tämä on tiedostettu. Tampereen kauppakamarin ict-valiokunta lanseerasi viime vuonna Meillä valmistut -kampanjan. Se oli käytössä vuoden 2019 alkupuoliskon.

Kampanjaan osallistunut yritys sitoutui edistämään opiskelijoiden opintojen etenemistä töiden ohessa. Kampanjaa on perusteltua jatkaa.