Kesäkuussa 2022 kirkkonummelainen Tuomo Horn myi moottoripyöränsä. Pyörä oli italialainen, Moto Guzzi V7 Classic. Vuosimalli taisi olla 2011, Horn muistelee.

”Erittäin hieno yksilö.”

Kauppahinta oli 6 000 euroa. Ostaja maksoi sen Hornin S-Pankin tilille.

Rahojen oli tarkoitus olla Hornin, 65, eläkesäästöjä. Ehkä hän olisi ostanut niillä jonkin toisen moottoripyörän, sitonut siten varojaan.

”Ettei rahoja tule käytettyä mihinkään elämiseen.”

Muutama viikko pyörän myynnistä Horn sai tekstiviestin. Siinä luki, että hänen S-Pankin tililleen oli lisätty uusi maksunsaaja. Mukana oli linkki, jonka kautta Hornin piti kirjautua verkkopankkiinsa ja tarkistaa tilanne.

Huijaus, Horn päätteli.

Silti huoli hiipi puseroon. Horn teki tietokoneellaan Google-haun ”S-Pankki” ja kirjautui ensimmäisen hakutuloksen kautta verkkopankkiinsa.

”Sivusto oli ihan S-Pankin sivuston näköinen. Samat logot ja kaikki. Oli teksti, että tilillä on epäilyttävää toimintaa ja piti vaihtaa käyttäjätunnus. Sen menin tekemään. Siihen lankaan menin.”

Seuraavana päivänä Horn tarkisti pankkitilinsä saldon. Jäljellä oli vain parikymppiä, hän kertoo.

Moottoripyörän myyntirahat olivat tiessään. Yhteensä Hornin tililtä vietiin 7 283,20 euroa.

Viesti tuli samaan ketjuun, johon oli tullut aiemminkin S-Pankilta viestejä. Mikkeliläisen rakennusyrittäjän Topi Saksan piti maksaa laskuja, joten hän klikkasi viestin linkkiä.

Avautuneen sivuston kautta hän kirjautui S-Pankkiin, maksoi laskut ja lähti hoitamaan yrityksensä asioita kaupungille.

Tankatessa pankkikortti ei toiminut.

”Useampaan otteeseen koetin ja kävin vielä eri asemallakin. Epäilys heräsi, ja rupesin katsomaan nettipankkia ja huomasin: ei helvetti, täältä on hävinnyt rahaa enemmän ja vähemmän kolmelta eri tililtä.”

27-vuotiaalta Saksalta vietiin omia ja yrityksen rahoja 10 667 euroa. Hän luuli hoitaneensa laskuja, mutta pankin järjestelmistä ei moisia maksusuorituksia löytynyt.

Kun Saksa myöhemmin haki huijauksesta korvauksia, pankki päätteli, että Saksan oli täytynyt syöttää verkkopankkitunnuksensa huijaussivustolle.

Huijausta seuranneena viikonloppuna Saksan piti suunnata juhannuksen viettoon Tallinnaan.

”Eipä lähdetty. Millä sitä lähtee, kun ei ole tilillä mitään. Oli aika ankea juhannus, pöydässä ei ollut paljoa muuta kuin lenkkimakkaraa.”

Kun jonkin ajan kuluttua asiakkaat maksoivat Saksalle urakkasummia, hetkeksi helpotti. Silti hänen oli lainattava ystävältään rahaa, jotta sai yrityksen arjen rullaamaan.

Saksa kertoo, että oli huijauksen aikoihin ostamassa yritykselleen pienkuormaajaa. Investointi jäi haaveeksi.

Sitten oli henkinen kuorma. Kuukausia itsensä syyttelyä ja taloudellista painetta, joka vei yöunet ja voimat, Saksa kuvailee. Hän sanoo, että tapahtuma vaivaa vieläkin liki päivittäin.

Usein Saksa varmistaa yhä aamuisin, onko pankkitileillä outoja tapahtumia.

Miten voikaan olla niin tyhmä? Aukaista nyt tuollainen linkki ja kirjautua sen kautta omaan verkkopankkiin, 49-vuotias Mari manaa. Mari ei esiinny jutussa omalla nimellään, sillä tapahtunut kalvaa häntä yhä niin, että siitä on vaikea puhua julkisesti.

Epähuomiossahan kaikki kävi, kesken työpäivän. Marillekin viesti tuli samaan ketjuun S-Pankin aiempien viestien kanssa.

Marin omilta ja hänen puolisonsa yhteistililtä vietiin noin 30 000 euroa. Ne olivat vuosikausia säästettyjä rahoja, ennakkoperintöjä ja lahjaksi saatuja, hän kertoo.

”Tuli tunne, että oikeasti, noihinko menet koskemaan? Kun et tiedä, millaisia pienituloisia olemme. Ne olivat säästömme.”

Mari kertoo soimanneensa itseään roimasti. Pitkään hän ajatteli, että vika oli enemmän hänen kuin rikoksen tehneen henkilön. Häpeä korvensi niin, ettei Mari olisi halunnut kertoa tapahtuneesta kellekään.

”Sitten kerroin ihan lähimmäisille, koska olin niin rikki, etten pystynyt toimimaan.”

Mari sekä Tuomo Horn ja Topi Saksa ovat uhreja laajassa, S-Pankin asiakkaisiin vuonna 2022 kohdistuneessa petosvyyhdissä.

Runsaan puolen vuoden aikana uhreja kertyi yli 400. Kaikki heistä eivät menettäneet vyyhdissä rahojaan, vaan osalla petos jäi yritykseksi.

Vanhin asianomistajista oli syntynyt 1930-luvun alussa, nuorin oli rippikouluiässä. Uhrit tekivät rikosilmoituksia kaikkiin Manner-Suomen poliisilaitoksiin.

Uhreille aiheutui kokonaisuudessa yli miljoonan euron vahingot. Joiltain vietiin satasia, toisilta jopa kymmeniä tuhansia euroja.

S-Pankin huijaustapaus ei sinänsä ole tekona poikkeuksellinen. Samankaltaisia on ollut viime vuosina runsaasti eri pankeilla.

Poikkeuksellista on, että näin suuren rikosvyyhdin tekijä jäi kiinni.

Elokuussa 2023 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 21-vuotiaan Jonis Guledin törkeistä maksuvälinepetoksista viiden vuoden vankeuteen. Sen pidempää vankeusrangaistusta törkeästä maksuvälinepetoksesta ei voi saada. Tuomio on lainvoimainen.

Huijaus oli vaiherikas palapeli, mutta pääpiirteittäin Guled toimi näin:

Ensin hän osti verkkotunnuksia, jotka muistuttivat S-pankin kotiosoitetta. S-Pankki-Mobili.info, FI-Spankki.com, OnlineSPankkioy-fi.com ja tukku muita.

Seuraavaksi hän hankki palvelintilaa verkkosivustojen ylläpitämiseksi. Poliisi selvitti, että Guled hankki sekä verkkotunnukset että palvelintilan moldovalaiselta palveluntarjoajalta.

Kolmanneksi edessä oli kalastelusivustojen rakentaminen. Moni uhri kertoi, että huijaussivusto oli kuin yksi yhteen S-Pankin verkkopankin kanssa. Ehkä se raksutti auki hieman tavallista hitaammin, mutta muuta eroa ei ollut.

Sitten vuorossa oli uhrien puijaaminen valesivustolle. Se hoitui tuhansilla massatekstiviesteillä, joista monet Guled onnistui lähettämään samaan viestiketjuun S-Pankin aiempien, aitojen pankkiviestin kanssa. Siksi viestin lähettäjänä näkyi usealla uhrilla S-Pankki.

Usein viesti hoputti: Käy kiireellisesti osoitteessa: https://Smobiilioyj.com.

Jotkut uhrit kertoivat päätyneensä huijaussivustolle Tuomo Hornin tapaan Google-haun kautta.

Ei ole tavatonta, että pankkihuijarit ostavat Googlelta mainostilaa. Siten hakutuloksiin ilmestyy mainoksena haluttu huijauslinkki, kun hakusana on oikea.

Päätyi uhri huijaussivustolle miten tahansa, hän luuli kirjautuvansa aivan normaalisti verkkopankkiinsa. Todellisuudessa uhri luovutti kirjautuessaan pankkitunnuksensa Guledille.

Käyttäjä- ja salasanatietojen avulla Guled pystyi kirjautumaan uhrin verkkopankkiin.

Alkoi mylläkkä, jonka tarkoitus oli häivyttää rahojen alkuperä. Rahoja siirreltiin uhrilta toiselle, rahanpesijöille tai esimerkiksi kryptovaluutta-alustoille. 

Uhrit valikoituvat sattumanvaraisesti. Se, mistä Guled sai heidän puhelinnumeronsa, jäi poliisin esitutkinnassa mysteeriksi.

Ensimmäinen läpimurto tutkinnassa tapahtui lokakuussa 2022. Silloin Moldovan viranomaiset vastasivat Suomen poliisin oikeusapupyyntöön ja poliisi pystyi yhdistämään Guledin moldovalaisiin palvelimiin, joilta hallinnoitiin valepankkisivustoja.

Toki poliisilla oli vihiä tekijästä jo ennen oikeusapupyyntöä. Ei se muuten olisi äkännyt kysyä tietoja juuri Moldovasta.

Myös rikosilmoitusten kasvanut määrä kesällä 2022 vihjasi, että jotain poikkeavaa on meneillään. Vyyhdissä uhreja oli yli 400, kun tavallisesti poliisi kirjaa vuosittain noin 200 törkeää maksuvälinepetosta.

Toisen läpimurron poliisi sai joulukuussa 2022. Silloin se otti Guledin kiinni Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Hän oli saapumassa Suomeen Lontoosta, omien sanojensa mukaan tapaamasta sukulaisiaan.

Kiinni otettaessa Guledilla oli tietokone ja puhelin, joita oli käytetty petoksissa.

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Guled oli poliisin haavissa. Häntä epäiltiin jo keväällä 2022 samankaltaisista rikoksista.

Tuolloin poliisi ei kyennyt osoittamaan, että hän oli huijauksissa päätekijä. Kun Guled vapautui kuukauden tutkintavankeudesta toukokuussa 2022, hän jatkoi huijauksia liki saman tien.

Kun Guled otettiin uudelleen kiinni, poliisi kuulusteli häntä tammikuussa 2023:

Missä suomalaisessa pankissa sinulla on asiakkuuksia? Onko sinulla koskaan ollut virtuaalivaluuttaa? Missä ja kenen kanssa asut Suomessa?

En kommentoi, en kommentoi, en kommentoi, Guled vastasi. Aivan kuten hän vastasi 59:ään muuhunkin poliisin kysymykseen. Sama jatkui myöhemmissä kuulusteluissa.

Oikeudessa Guled kiisti kaiken ja väitti, ettei hänellä ollut mitään tekemistä huijausten kanssa.

Todistusaineisto oli vastaansanomaton. Muun muassa laite-etsinnät puhelimiin ja tietokoneisiin sekä televalvonta linkittivät miehen sangen pitävästi rikokseen.

Oikeus kuvasi tekoa häikäilemättömäksi ja järjestelmälliseksi kyberhyökkäystoiminnaksi. Useat uhrit menettivät säästönsä tai heidät sysättiin taloudelliseen ahdinkoon, jossa raha ei riittänyt arjen perusmenoihin.

Entä tekikö Guled kaiken yksinään? Tuskinpa. Jutun syyttäjätkin esittivät, että Guled teki rikokset osana järjestäytynyttä rikollisryhmää. Tästä oikeus ei löytänyt tarpeeksi näyttöä.

Apua lienee silti tullut ainakin huijaussivuston rakentamisessa. Todennäköisesti käytännön toteutuksessakin, kun rahoja on siirrelty tililtä toiselle.

Muutama kuukausi huijauksesta poliisi soitti Marille:

Arvaa mitä? Lähes kaikki rahasi on pystytty palauttamaan, noin 29 000 euroa.

Mari ei ollut uskoa poliisia. Ajatteli, että puhelu oli pila.

”Sanoin poliisille, että anteeksi, sanotko vielä uudestaan nimesi. Googletan, kuka olet, en usko mitään, mitä sanot. Poliisi sanoi, että ymmärtää kyllä.”

Vajaaksi jäi noin tuhat euroa, jotka S-Pankki korvasi Marille. Syytä korvaukselle hän ei hoksannut kysyä. Oli vain onnellinen, että sai rahansa takaisin.

Lopulta S-Pankki korvasi 521 444,96 euron edestä varastettuja rahoja asiakkailleen.

S-Pankin kehityspäällikkö Jouni Määttä ei kerro, kuinka monelle asiakkaalle korvauksia myönnettiin.

”Isolle osalle olemme korvanneet”, hän toteaa.

Silti moni uhri jäi nuolemaan näppejään korvauksissa. Niistä päätettäessä pankki arvioi, oliko uhri toiminut törkeän huolimattomasti. Jos oli, se vapautti pankin korvausvelvollisuudesta.

Mutta millä kriteereillä asiakkaan toiminta heilahtaa huolellisesta törkeän huolimattoman puolelle? Sitä S-Pankki ei suostu kovin tarkkaan avaamaan.

”Miten asiakas on toiminut, millainen huijausviesti on ollut sisällöltään, minne tunnuksia on annettu vai onko annettu ja miten pankkitunnuksia on säilytetty”, Määttä luettelee.

Maallikolle tulee helposti olo, että korvauksissa on saatettu palkita hyviä asiakkaita. S-Pankki tyrmää teorian: sen mukaan korvauspäätös perustuu vain tapauskohtaiseen arviointiin.

Jouni Määttä kertoo, että S-Pankki varoitti kesällä 2022 asiakkaitaan huijauksista omissa kanavissaan. Viesti ei selvästikään tavoittanut kaikkia. 

Pankki pystyy myös esimerkiksi rajoittamaan maksuliikennettään eli torppaamaan tilisiirtoja. Olisiko S-Pankin pitänyt olla tässä tapauksessa enemmän hereillä ja toimia niin?

”On tietysti helppo jälkikäteen sanoa, että olisi pitänyt”, Määttä sanoo.

Onneksi asunto on maksettu eikä velkaa ole, Tuomo Horn toteaa. Muuten tilanne olisi kestämätön, mutta nyt kaikesta voi päästä yli.

Silti huijaus ”syö edelleen miestä”, Horn sanoo. Talous on yhä seitsemän tuhatta euroa pakkasella. Hornin tulkittiin toimineen huijauksessa törkeän huolimattomasti.

”Se termi ei mitenkään nosta mielialaa”, Horn sanoo.

Hippunen toivoa on. Horn on tehnyt korvaushakemuksen Ulosottolaitokselle. Jos sieltä seuraa vesiperä, hän kääntyy Valtiokonttorin puoleen.

Mutta Horn on jo varautunut siihen, ettei enää näe rahojaan.

Niin monelle uhrille todennäköisesti käy, vaikka oikeus määräsi Guledin korvaamaan uhreille menetettyjä rahoja. Siihen hänen varansa tuskin riittävät.

Valtiokonttoriltakaan ei todennäköisesti heru uhreille korvauksia. Se maksaa niitä taloudellisesta vahingosta vain poikkeustapauksissa. Silloinkin vahingon syntymiseen pitää vaikuttaa uhrin iästä, sairaudesta tai vammasta johtunut avuttomuus.

Huijausvyyhti horjutti monen uhrin uskoa kotimaiseen pankki- ja maksujärjestelmiin sekä sähköiseen tunnistautumiseen.

Topi Saksalla usko pankkijärjestelmään ei vain horjunut. Se romahti.

Niin pahasti, ettei hänellä ole enää pennin hyrrää kotimaisten pankkien tileillä. Yrityksen rahat ovat virolaisessa ja henkilökohtaiset sveitsiläisessä pankissa, hän kertoo.

Poliisi pystyi palauttamaan Saksalle vajaat 600 euroa syksyllä 2022. Se on laiha lohtu, kun tililtä hävisi yli 10 000 euroa.

Saksa on laskenut, että hänen yritykselleen huijauksen aiheuttama taloudellinen kolhu kuittaantuu ensi kesään mennessä.

Hän unelmoi, että jokin korvaussumma kilahtaa vielä joskus tilille.

”Jos niin käy, jään viikon lomalle ja nautin, kun ei ole enää minkäänlaista painetta.”

Saksan toive on paitsi inhimillinen myös nurinkurinen: palkita itsensä siitä, että saa omat rahansa takaisin.

Juttuun on haastateltu myös tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Matti Airaksista sekä erikoissyyttäjä Katja Jokelaa.

Teksti: Simo Löytömäki. Kuvat: Tiiu Hyyryläinen ja Petteri Kivimäki. Tuottaminen ja tekstin editointi: Laura Kangasluoma. Ulkoasu: Maria Lähteenmäki.

Lue lisää: Kirsi menetti 19 000 euroa huijauksessa, vaikka pankki yritti varoittaa häntä viime hetkellä – Tällaisia olivat huijarin kylmäävät viestit

Lue lisää: Katja Kurkinen odotti takista tarjousta, mutta joutui pettymään – Näin kaupat kikkailevat nyt keino­tekoisilla alennuksilla

Lue lisää: Hävitin pankkikorttini, ja sitten soi puhelin – Moni tekee virheen tarkoittaessaan hyvää