Kööpenhamina

Tanskan kuuluisimmassa getossa on käynnissä iso myllerrys. Maassa on kuoppia. Kaivinkoneet seisovat valmiudessa. Kerrostalon parvekkeilta roikkuu banderolleja. Yhdessä lukee: Mjølnerparken ei ole myytävänä.

Todellisuudessa se on jo myytävänä. 

”On kuin meitä ei olisi olemassa. He myyvät näitä asuntoja samalla, kun me vielä asumme näissä”, sanoo Michael Nielsen.

Hän istuu asuintalonsa pohjakerroksen yhteiskeittiössä, josta aukeaa ovi yhteiseen oleskelutilaan. Siitä aukeaa lasiovi puutarhaan, jota ei enää ole. Tilalla on suuri monttu. Asuinalueen täysremontti on jo käynnissä.

Nielsen on asunut täällä viitisen vuotta ja pitää asuinaluettaan arvossa. 

”Olen nähnyt gettoja Afrikassa ja latinalaisessa Amerikassa. Tämä ei ole mikään getto”, hän sanoo.

Mjølnerparken on neljän korttelin muodostama asuinalue nelisen kilometriä Kööpenhaminan rautatieasemasta. Pientä aluetta on riivannut rikollisuus. Esimerkiksi vuonna 2017 alue nousi otsikoihin rikollisjengien ammuskelun takia.

Vuonna 2018 Tanskan pääministeri julisti Mjølnerparkenin alueeksi, jollaista Tanska ei hyväksy.

Siksi alueen asukkaiden vuokrasopimuksia on irtisanottu, ja heitä on kehotettu muuttamaan pois. Tällä haavaa 17 perhettä on kertonut vastustavansa sopimuksien irtosanomista. Siksi irtisanomisia ei voida toteuttaa ennen kuin oikeus on päättänyt, ovatko ne laillisia. Asukkaat joutuvat kuitenkin muuttamaan, koska asuntojen remontointi etenee suunnitellusti. 

Asuntorakennuttajat aikovat rakentaa alueen uusiksi. Asunnot omistava Bo Vita on päättänyt myydä noin puolet alueen asunnoista kiinteistöjätti Nrepille.

Asuntojen myynnistä on jo sovittu, vaikka asunnoissa asuu ihmisiä, jotka eivät halua muuttaa niistä pois.

Osa alueen asukkaista on haastanut Tanskan valtion oikeuteen. He pitävät Tanskan gettopolitiikkaa laittomana ja ihmisoikeuksien vastaisena. He eivät halua muuttaa kodeistaan.

Marraskuussa muuttoja vastustavat asukkaat saivat hyviä uutisia. Tanskalainen oikeusistuin päätti, että tapaus pitää käsitellä EU:n tuomioistuimessa.

”Toivon ja luotan, että tämä oikeustapaus vahvistaa, että minä ja naapurini nauttivat EU-kansalaisina EU-lakien suojasta diskriminaatiota vastaan”, Nielsen kommentoi.

Mjølnerparken on Tanskan gettopolitiikan symboli. Maaliskuussa 2018 Tanskan silloinen pääministeri Lars Løkke Rasmussen julisti gettopolitiikan alkaneeksi juuri täällä.

Tanska määritteli ”getoksi” jokaisen alueen, joka täytti kolme viidestä kriteeristä.

Kriteerit olivat:

1. Alueella asuvista 18–64-vuotiaista yli 40 prosenttia on vailla koulutusta tai työtä viimeisten kahden vuoden aikana. 

2. Rikoslain, aselain tai huumelain rikkomisesta tuomittujen 18-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus on yli 2,7 prosenttia viimeisten kahden vuoden aikana.

3. Vain perusasteen koulutuksen saaneiden 30–59-vuotiaiden osuus on yli 50 prosenttia.

4. 18–64-vuotiaiden työssäkäyvien keskimääräinen bruttotulo on alle 55 prosenttia kyseisen seudun keskimääräisestä bruttotulosta.

Ja viides – ja olennaisin – kriteeri: Yli puolet alueen asukkaista on ”ei-länsimaalaisia” tai ”ei-länsimaalaisten” jälkeläisiä.

Mjølnerparkenin runsaan 2 500 asukkaan keskuudessa nämä kriteerit täyttyivät. Lähes kaikki asukkaista esimerkiksi olivat maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään. Vuonna 2018 ”getoksi” listattiin Tanskassa 28 asuinaluetta.

Gettolain tavoitteena oli, että vuoteen 2030 mennessä Tanskassa ei enää olisi gettoja.

Tanskalaismedia kutsui gettolakeja ”vuosisadan suurimmaksi sosiaaliseksi kokeeksi”. Tanskan tapa kutsua alueita getoiksi herätti myös paljon kansainvälistä huomiota ja arvostelua. 

Ja kun Tanskassa oikeisto­hallitus vaihtui sosiaali­demokraatti­hallitukseen, Tanska luopui getto-sanan käytöstä. Alueita ryhdyttiin kutsumaan ”haavoittuviksi” tai ”muutosalueiksi” tai ”rinnakkais­yhteiskunniksi”. Politiikka pysyi silti ennallaan.

Politiikan ytimessä olivat gettolait. 

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että näillä alueilla voimassa ovat erilaiset lait verrattuna muuhun Tanskaan. Rikoksista esimerkiksi määrätään tupla­rangaistukset.

Pääministeri Lars Løkke Rasmussen sanoi HS:lle vuonna 2018, että gettolaki ”ei ole lainkaan syrjivä”.

Lue lisää: Tanska aikoo säätää maahanmuuttaja­lähiöiden asukkaille eri lait päästäkseen eroon ”ghetoista” – Pääministeri HS:lle: ”Me syrjimme, mutta kohtuullisesti”

Pääministeri perusteli tuolloin, että laki on tasa-arvoinen, koska se koskee kaikkia tanskalaisia, jotka sattuvat tekemään rikoksen getoksi määritellyllä alueella.

”Myönnän kuitenkin, että me syrjimme tietyissä asioissa, mutta kohtuullisesti”, hän sanoi viitaten esimerkiksi päiväkoteihin liittyvään lainkohtaan.

”Jos asut yhdellä näistä alueista, jotka me määrittelemme getoiksi, sinun on pakko panna lapsesi päiväkotiin. Se ei ole yleinen sääntö tanskalaisessa yhteiskunnassa”, hän sanoi.

Lisäksi lainsäädännön mukaan vuokra-asumisen osuus näillä alueilla on rajoitettava 40 prosenttiin käytössä olevasta asuntokannasta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on rajoittaa ”ei-länsimaalaisten” määrää asuinalueella.

Mjølnerparkenissa lain toteuttaminen on tarkoittanut sitä, että ihmisiä on kannustettu muuttamaan alueelta. 

”Oville on koputeltu ja kehotettu muuttamaan. Se on uhkailua”, sanoo Michael Nielsen.

Asukkaille on tarjottu asuinpaikkaa muualta, ja monet ovatkin tarttuneet ehdotukseen.

Gettolain säädökset täyttääkseen Kööpenhaminan kaupunki ja kiinteistöjätti Nrep aikovat remontoida alueen taloja ja uudistaa alueen.

”Nørrebron sydämessä sijaitsevalla Mjølnerparkenilla on monia hyviä puolia, mutta aluetta ovat leimanneet haasteet ja turvattomuus”, Nrep kuvailee sivullaan, joka esittelee ”uutta Mjølnerparkenia”.

Nrepin tavoitteena on tehdä alueesta ”avoin ja houkutteleva asuinalue” vuoteen 2023 mennessä. Asuntojen vuokrien arvioidaan nousevan yli 50 prosenttia.

”Minulla ei olisi enää varaa asua täällä”, Michael Nielsen sanoo.

”He haluavat ’ei-länsimaalaiset’ ihmiset ulos täältä. Minä kutsun sitä gentrifikaatioksi. He eivät halua, että me asumme täällä halvalla. He ovat nähneet, että tämä on mukava alue. He haluavat tämän itselleen.”

Nrep on onnistunut hankkimaan palvelukseensa myös keskeisen asiaan liittyvän poliitikon.

Vuonna 2018 Kööpenhaminan pitkäaikaisin pormestari, sosiaalidemokraattien Jens Kramer Mikkelsen siirtyi Nrepin palvelukseen vastuullaan urbaani kehitys. Viime vuonna Nrep rekrytoi toisenkin Pohjoismaan pääkaupungin pormestarin listoilleen, kun Jan Vapaavuori siirtyi yhtiön palvelukseen pormestarikautensa jälkeen.

Kööpenhaminan integraatiosta vastaava pormestari, oikeistopuolue Venstreä edustava Jens-Kristian Lütken pitää gettopolitiikkaa menestyksenä. Lütken mukaan sen ansiota on muun muassa rikollisuuden ja työttömyyden vähentyminen ”gettoalueilla”.

Tanskan gettolait ovat osa Tanskan kovaa maahanmuuttopolitiikkaa. 

Tanska alkoi koventaa maahanmuuttopolitiikkaansa vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen. Maahanmuuttovastaisen Tanskan kansanpuolueen politiikasta on sittemmin tullut valtavirtaa, jota ovat edistäneet sekä oikeisto- että demarihallitukset. Tanskan marraskuun vaaleissa maahanmuuttopolitiikka ei ollut edes suuri vaaliteema. Niin suuri yksimielisyys linjasta vallitsee.

Sosiaalidemokraatit olivat vaaleissa suurin puolue, mutta hallitusneuvottelut ovat yhä kesken.

Lue lisää: Katse Tanskaan oli katse tulevaisuuteen

Michael Nielsen pitää Tanskan gettopolitiikkaa rasistisena. Se on suunnattu etnisiä vähemmistöjä vastaan. 

”Muslimeja vastaan. Minä en ole muslimi, mutta asun täällä. Siksi se vaikuttaa myös minuun.”

Vaikka politiikka on saattanut auttaa joidenkin integraatio-ongelmien ratkaisussa, Nielsen pitää politiikkaa silti huonona.

”Emme me voi syyttää kaikista ongelmista maahanmuuttajia. Sehän on se idea, se suuri tarina. Mutta minä tunnen ihmisiä näistä niin kutsutuista getoista. Toki ihmisillä on ongelmia köyhyyden ja työttömyyden kanssa, mutta ei tämä ole tapa ratkaista niitä ongelmia.”

Nielsen aikoo taistella gettopolitiikkaa vastaan. Hän uskoo, että oikeustaistelu tulee kestämään vuosia. Asukkaat ovat saaneet oikeustaisteluun tukea Open Society -säätiöltä, joka kustantaa oikeudenkäyntikulut. Suuri voitto oli jo se, että YK:n ihmisoikeusasiantuntijat pitivät lakia perusoikeuksien ja Tanskan perustuslain vastaisena.

”Tanska tietää, että politiikka on vastoin lakia. Kaikki tietävät.”