Jos luulit pikaruokaketju McDonald's Corporationin tekevän tulosta vain myymällä hampurilaisia, olit väärässä.




Yhdysvaltainen jättiketju tekee entistä suuremman osan rahoistaan myymällä aineettomia oikeuksia, eli käytännössä oikeutta käyttää kuuluisia tuotemerkkejään, kuten yrityksen logoa ja Big Macin tapaisia hampurilaisbrändejään.




Vielä isompi taloudellinen tukijalka McDonalds'lle on toimitilojen vuokraaminen.




Maailman suurimpiin kuuluva pikaruokaketju toimii useissa maissa pääsääntöisesti franchising-periaatteella. Esimerkiksi Suomessa toimivasta 83 McDonalds'sta emoyhtiö pyörittää vain 13:sta.




Loput 70 ketjun ravintolaa toimivat franchising-lisensseillä.




"Meidän tärkein tehtävä on toimia McDonald'sin brändin vartijana Suomessa. Omia ravintoloitamme pidämme, jotta voimme kokeilla uusia tuotelanseerauksia ja jotta ymmärrämme tuotemerkkiämme käyttävien yrittäjien arkea", sanoo Suomen McDonald'sin talousjohtaja Riikka Wirta.




Pikaruokabisnes muistuttaakin entistä enemmän tietotekniikka-alaa, jossa maksetaan oikeuksista käyttää erilaisia ohjelmistoja. Microsoft ja McDonald's Corporation tekevät tulosta hyvin samanlaisin keinoin.




Patentoidaan tuote tai toimintatapa, monistetaan sitä ja myydään vahvan brändin alla. Käytännössä myyntityön hoitavat entistä useammin lisensioitu yrittäjä.




McDonald's solmii yleensä yrittäjien kanssa 20 vuoden sopimuksen. Kaikki Suomen McDonalds'it toimivat emoyhtiön omistamissa tai vuokraamissa kiinteistöissä, mikä on ehto sopimuksen synnylle.




Toimintamalli on McDonald's Corporationin kannalta varsin hyvä, sillä yrittäjäriski siirtyy siltä pois, mutta tulovirta pysyy tasaisena.




McDonald's ei kerro, kuinka suuria rojaltimaksut yrittäjiltä ovat. Yrittäjiä taas sitoo vaitiolovelvollisuus asiassa.




Uutistoimisto Reutersin mukaan toisen hampurilaisjätin eli Burger Kingin osalta rojalti on noin viisi prosenttia franchising-yrityksen myynnistä.




McDonald'sin kohdalla osuus lienee samaa luokkaa.




Euroopassa McDonalds'ien rojalti- ja vuokratuotot ohjataan yhtiön Sveitsin pääkonttoriin Geneveen.




Yhtiö siirsi pääkonttorinsa Lontoosta Sveitsiin vuonna 2009, koska siellä aineettomia oikeuksia koskeva lainsäädäntö on verotuksellisesti varsin edullinen.




Suomen verolainsäädännön mukaan Sveitsiin maksetuista rojaltituloista ei peritä lainkaan veroa. McDonald'sin Suomen-toimintojen verohyötyjä on vaikea arvioida, mutta jos rojaltitulot ovat viiden prosentin luokkaa, menee Sveitsiin verovapaasti vuosittain 5–8 miljoonaa euroa.




Myös muut pikaruokayhtiöt, kuten Subway tai kahvilaketju Starbucks, käyttävät vastaavia verosuunnittelumalleja. Näitä yhtiöitä on arvosteltu kovin sanoin veronkierrosta Britanniassa viime viikkoina.




Suomalaislehtien taloussivuilla on uutisoitu näyttävästi vuodesta toiseen, että McDonald's on Suomessa tappiollinen yritys. Kauppalehti kertoi kesäkuussa, että McDonald's on tehnyt Suomessa vuodesta 1984 lähtien tappiota 70 miljoonaa euroa.




Tappiosta puhuminen on osittain harhaanjohtavaa, sillä McDonald´s Corporation tekee tuloksensa juuri franchising-yrittäjien avulla.




Suomen McDonald´s on myös maksanut 86 miljoonan euron lainaa konsernilleen, joka on painanut tulosta alas. Emoyhtiön liikevaihto Suomessa oli viime vuonna vain 41 miljoonaa euroa, kun kaikkien McDonalds's-ravintoloiden liikevaihto oli 158,2 miljoonaa euroa.




Franchising-yritykset ovat pääosin voitollisia, joten kokonaisuudessaan McDonald'sin toiminta Suomessa on kannattavaa.