Suomen vapaamuurarien uudeksi suurmestariksi valittiin toukokuun alussa turkulainen eläkeläinen, Henrik Nylander.

Hän on korkeimmassa mahdollisessa asemassa oleva vapaamuurarijärjestön jäsen Suomessa. Järjestön sisällä hänestä käytetään hieman pidempää titteliä Suomen Vapaiden ja Oikeutettujen Muurarien Korkeimmin Kunnioitettava Suurmestari.

Mystisestä hyvä­veliverkosto­maineesta pois pyristelevä miesten veljeskunta on viime vuosina avannut toimintaansa julkisesti aiempaa enemmän. Niinpä Nylanderkin esittäytyi tiistaina medialle ja päästi kuvaajat Turun loosin tiloihin.

Järjestö on pyrkinyt karistamaan pois itseensä kohdistuvat salaliittoteoriat, joiden syntyä on ruokkinut toiminnan ympärillä ollut salamyhkäisyys.

Nylander sanoo, että salamyhkäisyyteen ja erilaisiin salaliittoteorioihin liittyvät puheet harmittavat. Niiden vuoksi monet jäsenistä eivät halua julkisesti kertoa olevansa järjestön jäseniä.

Todennäköisesti neljä seuraavaa vuotta valtaa pitävä Nylander korvasi nyt edellisen suurmestarin, vuorineuvos Jukka Viinasen.

Kohta neljä vuotta eläkkeellä ollut Nylander on tehnyt työuransa rakennus­materiaali­teollisuuden johtotehtävissä, viimeksi Saint-Gobainin tuotantojohtajana.

Johtajilta kysytään usein nimityshaastatteluissa, mihin suuntaan he aikovat johtamansa organisaation toimintaa tulevaisuudessa kehittää. Mitä suurmestareilta kysytään?

”Kyllä sitä voi kysyä, mutta en tosiaan voi mitään rajuja muutoksia tehdä, järjestöämme sitovat 300 vuotta vanhat perinteet. Mitään suuria ei ole odotettavissa. Ehkä entistä enemmän korostamme toiminnan sisällön merkitystä”, Nylander sanoo.

Turun vapaamuurarit juhlivat tänä vuonna satavuotista olemassaoloaan.

Vaikka ensimmäisiä vapaamuurariyhteisöjä perustettiin Suomeen jo 1700-luvulla, niin moderni vapaamuurarius sai alkunsa vasta elokuussa 1922, jolloin Helsinkiin perustettiin ensimmäinen vapaamuurareiden loosi. Se sai nimekseen Suomi 1.

Heti seuraavana vuonna perustettiin Tampereen loosi nimeltään Tammer 2 ja vain päivää myöhemmin Turun loosi, joka sai nimekseen Phoenix 3.

Vuotta myöhemmin Helsingin, Tampereen ja Turun loosit yhdessä perustivat Suomen suurloosin, jota Nylander nyt johtaa. Ensi vuonna sata vuotta täyttävän suurloosin tehtävänä on toimia eräänlaisena keskusjärjestönä Suomen kaikille tunnustetuille vapaamuurarilooseille. Järjestö painottaa, että suurloosi toimii itsenäisesti eikä sillä ole kansainvälistä keskusorganisaatiota tai johtoa.

Turussa vapaamuurarit toimivat keskustan kupeessa, Luostarinkadun vanhan kivikerrostalon yhteydessä olevassa isossa huoneistossa. Tänne järjestö muutti vuonna 2006. Historiansa aikana vapaamuurarit ovat kokoontuneet Turussa useissa eri paikoissa, muun muassa Hamburger Börsissä, Marjaniemen huvilassa, hotelli Seurahuoneella ja Kauppaseuran talolla.

Nylander esittäytyy medialle pitkänomaisessa ravintolasalissa, jossa vapaamuurarit tapaavat nauttia veljesaterian istuntojensa jälkeen. Pitkän pöydän sisältävässä tilassa vapaamuurariudesta muistuttavat lähinnä piirisuurmestareiden valokuvapotretit seinällä. Turun Luostarinkadun kerrostalohuoneisto on tyypillinen kokoontumispaikka, sillä Suomessa vapaamuurarit eivät kokoonnu näyttävissä rakennuksissa, joita sitten esittelisivät yleisölle.

Salaisuuksia järjestöllä kuitenkin on, sitä ei yritetäkään kieltää. Edelleen salassa pidetään sekä jäsenlistat että rituaalit, jotka muodostavat koko vapaamuuraritoiminnan pohjan. Rituaalit ovat ennalta määrättyjä vuorovaikutustilanteita vuorosanoineen ja symboleineen, ja niitä käytetään järjestön istunnoissa.

”Me yritämme oppia ja käytännössä myös toteuttaa länsimaisen kulttuurin hyveitä. Niitä kutsutaan myös perushyveiksi tai kardinaalihyveiksi. Niistä oleellisimmat ovat harkitsevuus, rohkeus, oikeudenmukaisuus, lähimmäisenrakkaus, kohtuullisuus ja totuudenrakkaus”, Nylander avaa.

Opetustapana käytetään rituaaleja, joilla on yhtymäkohtia keskiaikaisiin legendanäytelmiin. Rituaalien tarkoituksena on antaa moraaliopetusta ja kehittää itseä ihmisenä etenemällä tietynlaista asteikkoa pitkin. Nylander sanoo, että opetus ei ole pelkkiä vuorosanoja vaan myös liikkumista ja musiikkia sisältävä tietynlainen näytelmä, johon ei kuulu minkäänlaista salatiedettä eikä magiaa.

Rituaalit halutaan salata, koska vapaamuurarikokelaan toivotaan kokevan jotain elämyksellistä.

”Voin sanoa, että kun osallistuin ensimmäistä kertaa kokelaana rituaaliin vuonna 1995, se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Se tunnelma ja yhteisöllisyys sekä lämmin vastaanotto tekivät vaikutuksen. Sen jälkeen sitä samaa näytelmän ainutkertaisuutta ei enää voi kokea, sen jälkeen löytyy lähinnä uusia vivahteita”, Nylander avaa omaa taivaltaan.

Vapaamuurarien kokelasrituaalit tapahtuvat pääosin sinisävyisessä loosissa. Turun loosi näyttää maallikon silmiin samalta kuin muutkin mediassa esitellyt suomalaiset loosit. Sininen yleissävy, samettiset istuinpenkit, keskinen alttari Raamattuineen, suorakulmaviivaimineen ja harppineen sekä katon tähtitaivaineen ovat tuttua kuvastoa, mutta jäsenet osaavat katsoa tilan symboliikkaa ja erottaa sen muista looseista.

Esimerkiksi Turun loosin kattoon valoista rakennettu tähtitaivas esittää sen päivän tähtikarttaa, jolloin Turun vapaamuurareiden edellinen loosihuoneisto Rauhankadulla vihittiin käyttöön.

Suomessa toimii viisi vapaamuurarijärjestöä, joista ainoastaan Suomen suurloosi ja Svenska Frimurare Orden ovat kansainvälisesti tunnustettuja suurlooseja. Tunnustaminen tarkoittaa, että nämä suurloosit noudattavat vuoden 1723 perussäännön keskeisiä periaatteita, jotka määrittävät toiminnalle tiettyjä pelisääntöjä. Niiden mukaan naisia ei oteta näihin järjestöihin jäseniksi.

Maailmalla toimii myös tunnustamattomia vapaamuurariuteen nojaavia järjestöjä, joista osa ottaa jäsenikseen myös naisia. Suomessa tällaisia tunnustamattomia järjestöjä ovat Kansainvälinen Yhteis-Vapaamuurarijärjestö Le Droit Humain, Ruusu-Risti ja Svenska Kvinno-Frimurareorden.

Näistä viidestä järjestöstä Suomessa ylivoimaisesti suurin on Suomen suurloosi. Sillä on tällä hetkellä Suomessa toimintaa 38 paikkakunnalla. Looseja on 180 ja jäseniä yhteensä noin 7 300. Määrä kasvaa noin prosentilla joka vuosi, paitsi koronan jäljiltä jäsenmäärässä on ollut hienoista laskua.

Turussa jäseniä on kymmenessä eri loosissa yhteensä noin 450. Jäsenten keski-ikä Suomessa liikkuu Nylanderin mukaan noin 60 ikävuoden tuntumissa.

Vapaamuurarijärjestöillä on painotuseroja, jotka liittyvät esimerkiksi siihen, kuinka vahvasti niiden toiminta nojaa kristinuskon perinteeseen. Perusasiat ovat kuitenkin samansuuntaisia.

Päästäkseen täysivaltaiseksi jäseneksi tunnustettuun vapaamuurariloosiin miehen pitää muun muassa luvata noudattaa Suomen lakeja, mutta myös toimia veljellisesti muita vapaamuurareita kohtaan ja tukea näitä ahdingossa sekä pitää kunniassa järjestön salaisuudet.

Vapaamuurarin antama veljellisyyden vakuutus on tulkittu ristiriitaiseksi silloin, jos se kilpailee esimerkiksi tuomarinvalan kanssa. Suomessakin on vakavasti pohdittu sitä, voiko vapaamuurari toimia tuomarina tapauksessa, jossa osapuolena on toinen vapaamuurari.

”Tässä ei ole mielestämme mitään ristiriitaa. Kaikki sidonnaisuudet pitää tietenkin kertoa, myös tuomarin. Mahdollisessa tilanteessa tuomari sitten jäävää itsensä. Käytännössä tämä hankalaksi koettu kuvio on johtanut siihen, että tuomareita ei enää ole vapaamuurareiden jäsenistössä juurikaan”, Nylander harmittelee.

Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.

Lue lisää: Vapaamuurarit pitivät Helsingissä ”historiallisen” yhteispaneelin, jossa yleisö sai kysyä kaikesta – ainakin melkein

Lue lisää: Edistääkö vapaamuurari veljensä uraa?