Toukokuun alkupuolella Jämsän konsernipalvelujohtajana aloittanut Vesa Urtti on päässyt heti tositoimiin.

Urtti tiesi jo paikkaa hakiessaan, että Jämsän edellisvuoden tilinpäätös oli jäämässä 7,5 miljoonaa miinukselle, mikä keikautti myös kumulatiivisen alijäämän muutaman miljoonan verran punaiselle.

Viime kuukaudet ovat kuitenkin tuoneet lisää huonoja uutisia. Kuntapuolen palkankorotuksia ei ollut huomioitu budjetissa täysimääräisesti, mikä toi lisätalousarvioon 0,8 miljoonan euron menoerän. Sote-luottotappioita alaskirjattiin 300 000 euron edestä, minkä lisäksi Keva ilmoitti eläkemaksuihin tulevasta 150 000 euron lisämaksusta.

Niin kuin tässä ei olisi ollut tarpeeksi, ovat myös valtionosuuslaskelmat alkaneet tarkentua. Tiedossa oli ollut, että ne tarkistetaan sote-siirtolaskelmien jälkeen ja mitä suuremmat sote-kulut vuosina 2021 ja 2022, sitä enemmän valtionosuuksista napataan. Loppujen lopuksi keväällä ensi vuodelle ilmoitetut 2,7 miljoonaa euroa ovatkin kutistumassa 1,8 miljoonaan euroon. Vielä tänä vuonna Jämsän osuus on 5,7 miljoonaa euroa, joten pudotus on liki 70 prosenttia. Se ei naurata.

Joillakin kunnilla menee vieläkin huonommin, sillä niiden valtionosuudet ovat jäämässä pakkasen puolelle.

”Suomessa kuulemma kahdeksan ihmistä tietää täsmälleen, miten järjestelmä toimii. Varmaan Jämsän osuuden romahduksen syitäkin pitäisi kysyä heiltä. Loppusummaan vaikuttaa joka tapauksessa moni asia, mutta yhtenä tärkeimmistä tekijöistä on kuitenkin kunnan alle 16-vuotiaiden lukumäärä. Sehän ei Jämsässä ole kovin suuri, eivätkä ennusteetkaan lupaa hyvää”, Urtti sanoo.

Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueelle, on Jämsän kaupungin selvästi suurin toimiala sivistystoimi, jonka osuus kaupungin taloudesta on 56 prosenttia. Tällä hetkellä Jämsässä on yli 1 600 peruskoululaista, mutta vuonna 2030 heitä on ennusteiden mukaan enää reilu tuhat.

”Jos palvelutarve pienenee 40 prosenttia ja sivistystoimelta vaaditaan 4,7 prosentin säästöjä, niin onhan se siihen nähden aika pieni reagointi”, Urtti sanoo.

Kaupunginhallituksen linjauksen mukaan säästöjä on suunnittelukaudella löydettävä pari, kolme miljoonaa euroa joka vuosi.

Toimialoilla on viime kuukaudet paiskittu töitä urakalla erilaisia vaihtoehtoja etsien. Tuloksia esitellään ainakin kaupunginhallitukselle lokakuun alun kokouksessa.

”Tätä ahdinkoa eivät maksa laukaalaiset eivätkä muuramelaiset, vaan jämsäläiset. Nyt puhutaan siitä, maksavatko sen kaikki ansiotuloveronmaksajat kunnallisveron korotuksena vai esimerkiksi musiikkiopiston tai työväenopiston kävijät toiminnan lakkauttamisena”, Urtti sanoo.

Vesa Urtilla on takanaan pitkä ura erilaisissa talouspuolen tehtävissä.

Kauppatieteiden maisteriksi valmistuttuaan Urtti työskenteli taloushallinnon järjestelmiin erikoistuneessa yhtiössä, tehtävänään vetää taloushallinnon käyttöönottoprojekteja ensin yrityksissä ja myöhemmin myös valtion virastoissa.

Kun kunnat määrättiin siirtymään liikekirjanpitoon, tarttui Jyväskylän kaupunki toimeen ensimmäisenä,  pari vuotta ennen vuoden 1997 määräaikaa.

”Minä olin se hullu, joka syksyllä 1994 lähti vetämään sitä projektia. Kuntatalous oli minulle vielä tuolloin tosi vierasta. Kun projekti oli valmis ja kaupungin tase saatiin synnytettyä järjestelmään ensimmäistä kertaa koko maassa, oli se kyllä aika riemullinen hetki. Muistan vieläkin työparini Liisa Hämäläisen, jonka kanssa pistimme taseen täsmäämään”, Urtti muistelee.

Kun pää oli saatu auki, sukkuloi Urtti samoissa tehtävissä Imatran, Lappeenrannan, Rauman ja Kaarinan välillä.

”En kyllä olisi tuolloin alle kolmikymppisenä kunnissa kiertävänä talouskonsulttina uskonut, että jonain päivänä olen talousjohtajana samoissa paikoissa.”

Niin siinä kuitenkin kävi.

Työskenneltyään melkein 20 vuotta Tietoenatorilla Urtti lähti mukaan perustamaan taloushallinnon palveluyritystä, jonka tavoitteena oli luoda talouden palvelukeskus yritysten käyttöön. Vielä tuolloin aika ei kuitenkaan ollut kypsä idealle, joten Urtin oli etsittävä itselleen muuta tekemistä.

”Sunnuntain Hesarista katsoin avoimia työpaikkoja, ja lähetin neljä työpaikkahakemusta. Seuraavalla viikolla sain soiton Vantaan kaupungilta, että tervetuloa tänne”, Urtti kertoo.

Siirtyminen moderneista it-talon toimitiloista Vantaan kaupungin vähemmän imarteleviin, 1970-luvulla rakennettuihin, toimistorakennuksiin oli valtava kulttuurishokki. Työ talous- ja hallintojohtajana yhdellä Vantaan kaupungin toimialoista osoittautui kuitenkin mielenkiintoiseksi, ja pesti venyikin liki vuosikymmenen mittaiseksi.

Mieli teki kuitenkin kokeilla vielä jotain muuta. Mutkan kautta hän päätyi Imatralle talouspäälliköksi ja pari vuotta myöhemmin Orimattilan talous- ja konsernijohtajaksi. Siellä hän ehti olla ennen Jämsään tuloaan vain reilun vuoden.

Jämsän konsernijohtajan viran Urtti näkee mielenkiintoisena ja hyvänä jatkumona Imatran ja Orimattilan jälkeen.

”Noin 26 000 asukkaan Imatralla kumulatiivista ylijäämää oli tosin 70 miljoonaa ja 16 000 asukkaan Orimattilassakin 12 miljoonaa. Jämsässä on vastassa uusi tilanne, kun talous onkin sukeltanut vedenpinnan alapuolella. On hyvä haaste lähteä siitä nousemaan”, Urtti sanoo.

Jämsän kunnallisveron korotustasosta on taustakeskusteluissa päästy Urtin mukaan jo kutakuinkin sopuun. Sen rinnalla on tarkasteltava myös kiinteistöverotuksen tasoa.

Talouden tasapainottaminen vaatii kuitenkin myös kaupungin palvelurakenteen optimointia. Vaikka samaa viestiä ovat vuorollaan kertoneet konsultit Laesterästä Härköseen, ovat teot jääneet Jämsässä vähiin. Nyt armonaikaa ei enää ole.

Se tarkoittaa, että valintoja on tehtävä, halusi tai ei. Kuten säilytetäänkö kyläkoulut vai jätetäänkö keskustan koulut vajaakäytölle. Sen päättää lopulta Jämsän valtuusto, mutta talouden kannalta asia on Urtin mukaan varsin yksiselitteinen.

”Se vain on niin, että suurten yksiköiden ekonomia voittaa useamman yksikön ekonomian”, Urtti tiivistää.

Kyläkoulujen tulevaisuuden ohella on runsasta keskustelua herättänyt myös ajatus yhtiöittää Jämsän Vesi -liikelaitos, mitä moni on pitänyt lähinnä kirjanpidollisena kikkana. Urtin mukaan tämä on väärinkäsitys.

”Siitä on lähdetty, että perustettava yhtiö joutuisi ostamaan verkoston kaupungilta ja ottamaan sitä vastaan lainaa. Se toisi yhtiölle isommat poistot, eli kulut, joten vesimaksuja olisi nostettava, jotta tulos olisi positiivinen. Se ei ole kirjanpidollinen kikka, vaan yhtiö ja saamalla kaupunkikonserni saisivat enemmän tuloja”, Urtti sanoo.

Urtti muistuttaa, että viime vuonna kuntataloudessa alettiin katsoa ensimmäistä kertaa koko konsernin eikä vain emokaupungin talouden tasapainoa.

”Jos emo myisi tytäryritykselleen verkkonsa, se olisi konsernin sisäinen liiketapahtuma, joka eliminoidaan pois konsernin tilinpäätöksestä – eli myyntivoitto häviää. Yhtiöittämisen kautta konserni saisi kuitenkin lisää tuloa”, Urtti sanoo.

Vaikka yhtiöittäminen onkin alkanut Urtin mukaan saada luottamushenkilöiltä ”vaaleanvihreää valoa”, ei se ole ainakaan tässä vaiheessa toteutumassa.

”Optiona se on silti edelleen käytettävissä.”

Jämsän kaupunkikonsernin taloustilannetta Urtti ei tässä vaiheessa uskalla lähteä arvioimaan. Viime vuonna se oli 17 miljoonaa plussalla, mutta silloin mukana oli muun muassa sairaanhoitopiiri.

”Viime vuoden tulos ei kerro mitään, sillä sitä konsernia ei ole enää olemassa. Tammi-helmikuussa tiedämme enemmän”, Urtti sanoo.

Kaupungin tulos on Urtin arvion mukaan miinuksella jossain 200 000 euron ja 2,7 miljoonan euron välillä, vähän sen mukaan, millaiset skenaariot lopulta toteutuvat. Sikäli tilanne on lupaava juuri nyt, että elokuun lopussa kaupunki oli 3 miljoonaa euroa alle budjetin kumulatiivisissa menoissa.

”Jos pystymme säilyttämään alituksen, olemme nollatuloksessa. Sitä tässä nyt tavoitellaan. Säästöistä on puhuttu keväästä lähtien, ja se alkaa jo näkyä myös tekemisessä”, Urtti sanoo.

Mitä Jämsään kaikkien pakollisten säästöjen jälkeen jää jäljelle? Paljonkin, sanoo Urtti.

”Jos esimerkiksi puistojen ja katujen ylläpidosta vähennetään 10 prosenttia, on jäljellä vielä 90. Sama koskee myös esimerkiksi kouluja. Katse täytyy kääntää siihen. On tärkeä alkaa miettiä koko kaupungin taloutta. Ei omaa henkilökohtaista tai puolueen tai kylän etua, vaan sitä, että Jämsä pelastuu”, Urtti tiivistää.

Hän muistuttaa, että kaikesta huolimatta on uskottava Jämsän tulevaisuuteen ja etsittävä edelleen niitä osa-alueita, joissa kaupungilta löytyy vahvuuksia ja kilpailukykyä. Olemassa olevien yritysten lisäksi tulevaisuuden mahdollisuuksia saattavat tuoda esimerkiksi voimalat, jos ei tuuli- niin sitten aurinkovoimalat, jotka tuovat niin vero- kuin vuokratulojakin.

”Suomen kunnat kilpailevat keskenään ja meidän on löydettävä ne meidän omat, konkreettiset vahvuutemme”, Urtti sanoo.