”Dear Honorable Judge Lane.” Kunnioitettu tuomari Lane. 

Niin alkaa kirje, jonka New Yorkin osavaltion eteläisen piirin konkurssituomioistuimen tuomari sai marraskuussa 2023.

Kirjeen sävy on tuskainen. Sen kirjoittanut nainen kertoo vaikeasta tilanteestaan ja pyytää apua. Nainen kertoo olevansa neljän alaikäisen lapsen yksinhuoltaja, jolle jokainen päivä on taistelua. Hän kertoo elävänsä sosiaalituen varassa, jotta saa ruokaa pöytään.

Kirjeessään tuomarille hän kertoo, ettei tiedä, mitä tekisi seuraavaksi. 

”Olen valmis luovuttamaan”, hän kirjoittaa. ”Haluan tehdä oikein.”

Kirjeen kirjoittaja on suomalainen. Syyskuusta 2023 lähtien hänen tekemisensä ovat olleet myös keskusrikospoliisin selvittelyssä.

Nainen oli vuosina 2007–2018 töissä valtion vienninedistämisyhtiö Finprossa, josta sittemmin tuli Business Finland. Tehtävänimike oli regional administrator eli aluevastaava. 

Naisen epäillään kavaltaneen työnantajaltaan ja sitä kautta suomalaisilta veronmaksajilta 4,8 miljoonaa dollaria eli 4,3 miljoonaa euroa ja käyttäneen ne omaan ja perheensä ylelliseen elämään Yhdysvalloissa.

Väärinkäytökset alkoivat vuonna 2011 ja loppuivat potkuihin vuonna 2018.

Business Finland tiedotti entisen työntekijänsä väärinkäytösepäilyistä ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2019, jolloin se myös nosti siviilikanteen naista vastaan New Yorkin osavaltiossa. Asia nousi jälleen esiin, kun Ilta-Sanomat kertoi siitä syyskuussa laajassa artikkelissaan.

Kirje konkurssituomari Lanelle on tapauksen uusimpia käänteitä. 

Kirjeen varsinaisena asiana on se, että nainen halusi valittaa oikeusavustajastaan. Naisen mukaan avustaja on vaikeuttanut yrityksiä myydä perheen asunto. Lähes miljoonan dollarin eli noin 900 000 euron arvoisesta talosta oli tullut jo tarjouksiakin. 

Siksi nainen haluaa tuomarin tietävän asiasta ja pyytää neuvoja. 

Nainen mainitsee kirjeessä termin Chapter 7. Se on Yhdysvalloissa käytössä oleva konkurssimenettely. Suuriin taloudellisiin vaikeuksiin joutuneet yksityishenkilöt voivat sen turvin tehdä tietyissä oloissa konkurssin, saada siten suojaa velkojiltaan ja ikään kuin aloittaa puhtaalta pöydältä.

Sitä nainenkin toivoo. Hän haluaa lastensa vuoksi päästä aloittamaan alusta, ”start fresh”.

Nainen mainitsee myös, että hänen velkojansa Business Finland on kertonut Suomessa tapauksesta medialle.

Helsingin Sanomat hankki tapaukseen liittyviä asiakirjoja newyorkilaisesta konkurssituomioistuimesta. Asiakirjat ovat sieltä avoimesti saatavissa.

Asian tekee merkittäväksi kavallusepäilyn mittakaava ja vuosien kesto. Se on yksi viime vuosien isoja talousrikosepäilyjä.

Suomalaisnaisen asia on ollut jo pidempään vireillä toisessa tuomioistuimessa eli osavaltion oikeudessa. Sinne Business Finland haastoi naisen siviilikanteella.

Nainen hävisikin jo kertaalleen, kun osavaltion tuomioistuin keväällä 2021 määräsi hänet maksamaan korvauksia epärehellisyydestä. Maksettava summa oli yli puoli miljoonaa dollaria eli noin 470 000 euroa.

Kun nainen sitten viime keväänä hakeutui Chapter 7 -menettelyyn, siviilikanteen käsittely keskeytyi ja odottaa nyt konkurssiratkaisua. 

Chapter 7 on tiukka prosessi, jossa velallisen pitää avata omaa taloudellista tilannettaan, jotta tuomioistuin voi arvioida, täyttyvätkö edellytykset uudelle alulle.

Sen nainen on myös joutunut tekemään, ilmenee hänen konkurssihakemuksestaan. 44-sivuisessa lomakkeessa kysymykset menevät pieniin yksityiskohtiin asti. 

Muutama poiminta: 

Nainen on laskenut, että hänellä on velkaa runsaat 600 000 euroa. Kuukausituloja on runsaat 3 600 euroa ja kuukausimenoja runsaat 4 500 euroa. 

Hän listaa omistavansa muun muassa huonekaluja, joiden arvo on yhteensä 2 200 euroa, sekä elektroniikkaa – esimerkiksi matkapuhelimen ja television – yhteensä 1 600 euron arvosta. 

Lisäksi on vaatteita noin 1 800 euron arvosta. Lomakkeessa pitää mainita myös kotieläimet, naisella on koira ja pupu, arvoltaan noin 150 euroa. 

Käteistä naisella oli lomakkeen mukaan tuolloin keväällä 75 dollaria eli noin 67 euroa.

Hakemuksesta ilmenee myös, että nainen oli eroamassa miehestään ja että hän omisti puolet perheen asunnosta.

Missä ovat ne 4,8 miljoonaa dollaria eli 4,3 miljoonaa euroa, jotka naisen epäillään kavaltaneen?

Suomalaiset veronmaksajat voinevat olla tyytyväisiä ainakin siihen, että Business Finlandin konkurssijutussa käyttämä newyorkilainen lakitoimisto näyttäisi olevan asiakirjojen perusteella ärhäkkä ja asiansa osaava rahojen jäljittäjä.

Lakitoimisto Kirby Aisner & Curley sijaitsee pienessä Scarsdalen kylässä runsaan puolen tunnin ajomatkan päässä Keski-Manhattanilta. Toimisto kokosi jo kesällä 41-kohtaisen vastauksen naisen konkurssihakemukseen. Syksyllä lakitoimisto on huomautellut tuomarille siitä, että vastapuoli on lipsunut määräajoista. 

Lakitoimiston laatimasta kertomuksesta ilmenee, miten epäilty kavallus tapahtui, miksi sitä ei huomattu ja millaisia outouksia naisen tarinassa on. Toimisto epäilee, että nainen piilottelee edelleen suuria määriä käteistä rahaa. Se myös perustelee epäilynsä. 

Toimisto kertaa aluksi peruskuvion: Nainen aloitti Business Finlandin (tuolloin Finpro) työntekijänä vuonna 2007, ja työsuhde loppui kavallusepäilyihin vuonna 2018. Tuona aikana nainen siirsi lakifirman mukaan miljoonia dollareita työnantajansa varoja omille salaisille tileilleen. Keinoina olivat tilisiirrot omaan käyttöön, luottokorttien väärinkäyttö, shekkien kirjoittaminen itselle, rahanlainaus omaksi hyödyksi ja pankki- sekä kirjanpitotositteiden väärentäminen.

Nainen pääsi käsiksi työnantajansa varoihin, koska Finpron Yhdysvaltain-toimintojen rahoitus tuli kokonaan Suomesta. Nainen saattoi pyytää määräajoin rahoitusta Suomesta eri kuluihin. Samalla hän vastasi itse myös kuluraportoinnista Suomeen.

Lakifirma toteaa, että nainen ei lähettänyt aitoja pankkitositteita Suomeen, vaan hän väärensi niitä ja peitti siten varkautensa. Hän olisi väitteiden mukaan esimerkiksi printannut tositteisiin JP Morgan Chase -pankin logon, ja kun tositteet lopulta lähtivät sähköisesti Suomeen, ne näyttivät aidoilta. Kukaan ei Suomessa epäillyt, lakifirma sanoo.

Summat vaihtelivat vuosittain, mutta olivat aina vähintään satojatuhansia dollareita. Loppusumma oli 4 820 781,63 dollaria, eli noin 4 340 000 euroa. 

Yhtiön konkurssituomarille osoittama vuosiaineisto näyttää tältä:

Laskelmien jälkeen lakifirman kertomuksessa päästään siihen, mihin kaikkeen nainen väitetysti törsäsi rahat.

Naisen vuosiansiot olivat parhaimmillaan noin 85 000 dollaria (76 500 euroa). Hänen miehensä ansaitsi noin 30 000 dollaria (27 000 euroa).

Tuloja voi verrata siihen, että nainen vei perheensä kesällä 2014 Etelä-Ranskaan lomalle, joka tuli maksamaan hänen työnantajalleen yli 100 000 dollaria (90 000 euroa), lakifirman vastaus jatkuu.

Naisella oli vuosia jäsenyys Hampshire Country Clubilla, joka tunnetaan muun muassa golfkentästään. Siihen kului kaikkiaan 85 000 dollaria (76 000 euroa), eikä siitä ollut lakifirman mukaan mitään liiketoimintahyötyä työnantajalle.

Nainen myös hankki lakifirman esittämien todisteiden mukaan työnantajansa piikkiin helmikaulakorun, rannekorun ja korvarenkaat itselleen sekä Rolex-kellon miehelleen. Ne maksoivat 38 000 dollaria (34 000 euroa), eikä niistäkään ollut hyötyä varsinaiselle maksajalle.

Jo varsinaisessa oikeudenkäynnissä ilmeni, että varoja kului paljon naisen ja miehensä omistamaan isoon omakotitaloon New Rochellen kaupungissa. Remonttiin meni satojatuhansia dollareita. Taloon uusittiin katto, putket, lattia, ikkunat, keittiö sekä autotalli, ja siihen lisättiin makuuhuone ja vessa.

Yksi lakifirman väite on, että nainen käytti työnantajansa varoja kirjoittamalla shekkejä miehensä pienelle koiratuotebisnekselle. 

Miten kaikki tämä sitten meni läpi? Lakifirma jatkaa kavalluskuvion selittämistä.

Esimerkiksi niin, että Suomeen lähteneistä väärennetyistä tositteista puuttui olennaisia asioita, kuten siirrot naisen American Express -tilille. Väärennetyissä tiliotteissa näkyi myös lakifirman mukaan kuluina kuvitteellisia palkkaveloituksia.

Kun nainen joutui konkurssihakemuksessa avaamaan omaisuuttaan, suomalaisia edustava Kirby Aisner & Curley -toimisto sai siitä vettä myllyynsä.

Toimisto päätyi ihmettelemään, mihin esimerkiksi katosivat 38 000 dollarin arvoiset korut ja kellot, jotka nainen oli aiemmin tositteiden mukaan hankkinut. 

Samanlainen ihmetyksen aihe lakitoimistolle on, miten nainen pystyy tuloillaan maksamaan lastensa koulunkäyntikulut yksityiskoulussa. Ne olivat neljältä lapselta 12 000 dollaria kuukaudessa, eli vuodessa noin 146 000 dollaria (yli 130 000 euroa).

Koulukohta erottuu asiakirjoista, koska siinä on lakitekstille poikkeuksellisesti huutomerkki.

Konkurssimenettelyssä nainen kertoi, että hänen miehensä maksoi koulukulut ja ettei hän tiedä miehensä tuloista tai varallisuudesta. Tätä lakifirma taas ihmetteli, koska aiemmin nainen siirsi miehensä pikkubisnekselle työantajansa rahoja. Nainen kertoi maksavansa myös oikeusavustajalleen käteisellä.

Näistä syistä lakifirma ja siten myös Business Finland päätyvät siihen lopputulokseen, että nainen piilottelee oikeudelta ja velkojiltaan suuria määriä käteistä rahaa ja että hän on siirtänyt varoja esimerkiksi miehelleen tai johonkin muualle.

Tuomiota ei ole Yhdysvalloissa todennäköisesti tulossa hetkeen. 

Suomessa keskusrikospoliisi (krp) kertoi alkavansa selvittää asiaa hieman sen jälkeen, kun Ilta-Sanomat syyskuussa julkaisi artikkelinsa. 

Rikostarkastaja Lauri Pajunoja krp:stä kertoo vain sen, että tutkinta on yhä kesken. Kyse on vasta esiselvityksestä, ei siis varsinaisesta rikoksen esitutkinnasta.

Keskusrikospoliisiakin saattaa ensimmäiseksi kiinnostaa, mitä tuomioita New Yorkin osavaltiosta on mahdollisesti tulossa.

Business Finlandin lakiasioista vastaava johtaja Marianne Asikainen sanoo, ettei hän voi kommentoida asiaa. Hänen mukaansa alkavan vuoden aikana vain odotetaan tarkempaa tietoa konkurssiprosessin etenemisestä. Business Finlandilta tapauksen tiedotusta on hoitanut alusta asti Asikainen.

Helsingin Sanomat on yrittänyt tavoittaa kavalluksesta epäiltyä naista monta kertaa syksyn aikana, mutta hän ei ole vastannut.

Kirjeessään konkurssituomarille nainen sanoo, ettei ole paha ihminen ja ajattelee aina muita ennen itseään.

Teksti: Jukka Harju. Kuvitus: Antti Nikunen. Tuottaminen ja tekstin editointi: Päivi Niemi ja Antti Tiainen.