Korona-asiantuntijan, biologi Tuomas Aivelon mielestä uusimpaan korona-aaltoon olisi pitänyt pystyä varautumaan paremmin.

”Kun olen seurannut tilannetta ja siitä käytyä keskustelua, on tullut vähän sellainen fiilis, että talvi yllätti autoilijat. Kyllä se on tiedetty, että korona voi iskeä aaltoina, jotka tuottavat paljon sairastumistapauksia”, Aivelo sanoo.

Aivelon mukaan on monenlaisia seurantamenetelmiä, joiden avulla alkavat aallot huomataan suhteellisen helposti. Jos riskiryhmät olisi ehditty rokottamaan ennen aallon iskemistä, tilanne olisi nyt paljon helpompi.

”On koitunut kuolleisuutta ja sairastamista, jotka olisi voitu välttää paremmalla rokotusten ajoituksella. En tunne terveydenhuoltoa riittävän hyvin tietääkseni, kenen olisi pitänyt ne nastarenkaat vaihtaa, mutta jonkun se olisi täytynyt tehdä.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi perjantaina tuoreimmat jätevesiseurannan tulokset, joiden mukaan koronaviruksen määrä jätevesissä on nyt kääntynyt laskuun. Aivelon haastattelu on tehty ennen tuoreimpia koronalukuja.

Koronaviruksen evoluutio etenee koko ajan, mutta pääpiirteittäin olemme koronan kanssa Aivelon mukaan suunnilleen samassa pisteessä kuin vuosi sitten. Virus muuntuu nopeasti, ja aina kun se muokkautuu riittävän erilaiseksi, syntyy aaltoja, jotka sairastuttavat ison osan ihmisistä.

Viime vuosien varianteille tyypillistä on ollut laaja leviäminen mutta aiempaa vaarattomampi tauti.

”Pandemian alkuvaiheessa virus muuttui vähän vaarallisemmaksi, ja sitten se muuttui uudelleen vähemmän vaaralliseksi. Iso muutos on ollut se, että ihmisten immuunipuolustus toimii paremmin, kun korona on jo sairastettu tai on saatu rokotteita. Tämä vaikuttaa etenkin taudin vakavuuteen.”

Pitkällä aikatähtäimellä, esimerkiksi 20 vuoden säteellä, koronasaaga voi edetä moneen eri suuntaan.

”On mahdollista, että tilanne vakiintuu nykyisen kaltaiseksi – että korona pysyy influenssaa vakavampana. Toinen skenaario on se, että korona heikentyy tavanomaisen flunssan tasolle.”

Kolmannessa mahdollisessa tulevaisuudenkuvassa syntyisi uudelleen hyvin vakava koronaviruksen muoto. Tämä edellyttäisi kuitenkin sitä, että muiden eläinlajien välillä leviävä koronavirus kehittyisi uudenlaiseen suuntaan ja hyppäisi sitten takaisin ihmisiin erittäin paljon muuntuneena.

”On hyvin spekulatiivista, voisiko tällainen kehitys tapahtua. Tämä on mahdollista mutta ei todennäköistä.”

Vuodet ovat vierineet, ja korona on jäänyt keskuuteemme. Miten koronaan pitäisi nykyään suhtautua?

Tuomas Aivelo kritisoi suomalaisia siitä, että pandemian paniikkivaiheesta on siirrytty suoraan toiseen ääripäähän, jossa koronaa käsitellään kuin mitä tahansa flunssaa. Totuus löytyy välimaastosta.

”Korona vaikuttaa olevan tällä hetkellä tappavampi kuin influenssa. Se aiheuttaa ja tulee aiheuttamaan painetta terveydenhuolto­järjestelmäämme”, Aivelo linjaa.

Aivelon mukaan ne hyvät käytännöt, joita pandemiavaiheessa noudatettiin, kannattaa pitää edelleen mielessä.

Jos sairastaa koronaa tai muuta hengitystietautia, ei ole syytä mennä levittämään sitä työpaikoille tai muihin yhteisöihin. Maskin käyttö on edelleen suotava vaihtoehto etenkin riskiryhmäläisille tai tilanteissa, joissa sairastumista täytyy erityisesti välttää, ja niin edelleen.

”Kyllä me pandemian aikana opimme, kuinka koronan kanssa eletään. Ei niitä oppeja kannata heittää romukoppaan.”