Hive on koulu, josta työllistytään
Opiskelu|Viisi vuotta sitten Supercell perusti Suomeen yksityisen koodauskoulun paikkaamaan pulaa ohjelmoijista. Kaikki sieltä valmistuneet ovat löytäneet töitä, mutta ilman uusia rahoittajia koulun jatko on kysymysmerkki.

Koulu, josta valmistuneista jokainen saa töitä?

Kuulostaa lupaavalta.

Vuonna 2019 perustettu yksityinen koodauskoulu Hive on toiminut nyt viiden vuoden ajan.

Helsingin Sörnäisissä sijaitsevan Hiven värikkäästi sisustetut tilat muistuttavat toimistoa enemmän kuin koulua. Lasiseinäisissä luokissa on pitkät rivit näyttöjä. On myös pelihuone, pingispöytä ja pieni kuntosali.

Hive Helsingin toimitusjohtaja Emilia Puschmann esittelee numeroita.

Koulussa on aloittanut tähän mennessä 660 opiskelijaa. Heistä noin 120 on saanut alan töitä jo ennen valmistumistaan. 140 opiskelijaa on tässä vaiheessa edennyt 1,5–2 vuotta kestävässä koulutuksessa pakolliseen puolen vuoden harjoitteluun saakka. Jokainen harjoitteluun päässyt on myös työllistynyt.

Suurimmat rekrytoijat ovat olleet Nokia, Wolt, Tietoevry, F-Secure ja CGI. Pelkästään Nokia on palkannut Hivestä jo 17 työntekijää.

”Ensin he sanoivat palkkaavansa harjoittelijoita vain yliopistoista. He kuitenkin kokeilivat, ja nyt he ovat ottaneet meiltä eniten väkeä”, Puschmann kertoo.

Opinnot ovat yhä käynnissä 310 opiskelijalla. Noin sata on lopettanut opinnot kesken.

Hiven ensimmäinen hakuvaihe on loogisen päättelyn kykyjä testaava verkkopeli. Sen jälkeen on varsinainen haku. Alkukesällä oli tarjolla 420 aloituspaikkaa, jotka täyttyivät Puschmannin mukaan sekunneissa.

Koulussa ei ole varsinaista pääsykoetta, eikä aiempaa koulutusta vaadita. Varsinainen karsinta tapahtuu kuukauden koeajalla.

”Se on hyvin intensiivinen. Hakujakson aikana opiskelijat ovat täällä koodaamassa tyypillisesti jopa 10–12 tuntia päivässä. Emme testaa koodaustaitoja vaan kykyä oppia nopeasti ja sopeutua itsenäiseen oppimisympäristöön”, Puschmann sanoo.

Kuukauden aikana kolmasosa lopettaa. Jäljelle jäävistä Hive on tähän mennessä valinnut jatkoon noin puolet.


Hive on ottanut mallinsa ranskalaisesta École 42:sta, joka on nykyisin eri maissa toimiva koulujen verkosto. Koulutusohjelma perustuu omaehtoiseen oppimiseen, ongelmaratkaisukyvyn kehittämiseen ja tiimityöhön. Siellä ei ole perinteisiä opettajia tai luentoja.

Oppimispolku on pelillistetty sarja yksin tai yhdessä tehtäviä projekteja, jotka vaikeutuvat. Opiskelijat arvioivat toistensa suoritukset, ja välissä on kokeita.

Hiven opiskelijoista yli puolet on aloittanut alkeista ilman aiempaa koodauskokemusta. Moni on aikuisia alanvaihtajia. Yli 60 prosenttia on syntynyt muualla kuin Suomessa.

Supercell perusti Hiven paikkaamaan yritysten akuuttia koodaripulaa. Samalla se on mahdollistanut väylän uranvaihtoon monille maahanmuuttajille, jotka eivät olisi ilman ohjelmointiosaamista välttämättä työllistyneet Suomessa.

HS Visio haastatteli kolmea Hiven opiskelijaa, joista Turkista kotoisin oleva Bengisu Kandemir on jo valmistunut ja löytänyt työpaikan, chileläinen Carlos Orellana on valmistumassa ja etsii töitä, ja suomalainen Mirella Jaakkola aloitti ohjelmassa huhtikuussa.

Kandemir on tohtoriksi väitellyt molekyylibiologi, joka muutti Suomeen 2017 jatkaakseen tutkimusta Helsingin yliopistossa. Kolme vuotta tutkijana kuitenkin riitti.

Vanhempainvapaalla Kandemir mietti mitä tekisi seuraavaksi. Hän päätti opetella koodaamista.

”Olen opiskellut Suomea, mutta en puhu sitä riittävästi hakeakseni töihin, joissa vaaditaan sitä. Yksi syy opiskella koodaamista oli se, että niissä töissä englanti on usein hyväksytty työkieli”, Kandemir huomauttaa.

Hiven ohjelmaan liittyvän harjoittelun kautta hän sai työpaikan tietoturvayhtiö SSH Communicationsilta.

Mirella Jaakkola oli työskennellyt kahdeksan vuotta Finnairin lentoemäntänä. Koronan aikana moni alalla alkoi opiskella jotain muuta. Myös Jaakkola ajatteli, että olisi hyvä olla varasuunnitelma. Hän jäi keväällä opintovapaalle.

”Koeaika oli hyvin vaativa, ja se oli aluksi shokki. Ihmiset vieressä alkoivat tehdä asioita, mutta kysyin neuvoa”, Jaakkola sanoo.

Vertaisoppimiseen perustuva malli vaatii tiimityötaitoja ja itseohjautuvuutta.

Carlos Orellana tapasi tulevan puolisonsa ollessaan Helsingin yliopistossa harjoittelussa 2016. Sen jälkeen hän väitteli kemian tohtoriksi ja muutti Suomeen pysyvästi 2020. Töiden löytäminen esimerkiksi kemian opettajana olisi vaatinut suomen kielen osaamista.

”Olin aluksi ennakkoluuloinen tätä opetusmenetelmää kohtaan. Kun tulin valituksi ja olin ollut viikon mukana, olin kuitenkin ällistynyt siitä, miten paljon olin oppinut muilta opiskelijoilta. Osalle avun pyytäminen ja kysyminen voi olla vaikeampaa”, Orellana kertoo.

Peliyhtiö Supercell sitoutui rahoittamaan Hiven konseptin pilottivaiheen. Se tarkoitti 10 miljoonan tukea ensimmäisten viiden vuoden aikana.

Supercell aikoo osallistua koulun rahoittamiseen myös jatkossa, mutta vain osana laajempaa verkostoa.

”Nyt on muidenkin tästä hyötyvien yritysten aika osallistua. Olemme näyttäneet että tämä toimii ja haluamme vakiinnuttaa asemamme”, Puschmann sanoo.

”Mikäli muut yritykset eivät aloita Hiven tukemista, koulu ei pysty jatkamaan toimintaansa tulevaisuudessa.”

Yksityisten rahoittajien lisäksi koulu neuvottelee julkisesta rahoituksesta.

Hive itse kuvaa koulua korkeakoulutasoiseksi, vaikka tutkintoja se ei myönnäkään. Viiden vuoden sijaan opinnot saa kasaan alle kahdessa vuodessa. Valmistuvaa opiskelijaa kohti malli on siis perinteisiä oppilaitoksia edullisempi.

Jos aiemmin Hiven opiskelijat ovat työllistyneet jo kesken opintojen, nyt työmarkkina on hiljentynyt ja työllistyminen on vaikeampaa jopa koodareille.

”Mutta täällä oppii sen, että ei anna periksi. Olemme oppineet opettelemaan nopeasti minkä tahansa koodauskielen ja sopeutumaan”, Ortellana sanoo.