HS Visio kertoi lauantaina epäsuhdasta, joka vallitsee julkisen keskustelun ja todellisen taloustilanteen välillä. Julkisuudessa niin poliitikot, ekonomistit kuin mediakin ovat mananneet Suomen taloustilanteen alimpaan maanrakoon, vaikka oikeasti tilanne ei näytä aivan niin synkältä.

Kyse voi olla paljon laajemmasta ilmiöstä kuin Suomen julkisesta keskustelusta. Kyselytutkimusten tulokset ovat erkaantuneet todellisesta talouskehityksestä viime vuosien aikana. Ihmiset näyttävät vastaavan kyselyissä vähän mitä sattuu. 

Tutkijat ja talousviisaat ovat mitanneet talouden luottamusta erilaisin kyselyin vuosikymmenien ajan. 

Esimerkiksi kuluttajille ja ostopäälliköille tehdyt kyselyt ovat olleet tärkeitä työkaluja talouden tulevaa suuntaa ennustettaessa. Niiden avulla on nähnyt, missä talous menee ja mihin suuntaan.

Niinpä melkeinpä kaikki osapuolet taloudessa, sijoittajista pankkeihin ja teollisuusyhtiöistä viestintätoimistoihin, ovat seuranneet silmä kovana esimerkiksi kuluttajaluottamuksesta julkaistuja tilastoja. 

Nyt noiden lukujen arvo näyttää rapistuvan silmissä.

Kyselyihin perustuva talousdata on menettämässä merkityksensä. Näin ainakin väittää pääekonomisti Paul Donovan sveitsiläisestä UBS-investointipankista.

”En anna juuri painoarvoa kyselyihin perustuvalle datalle, koska kyselyiden tulokset ovat muuttuneet jatkuvasti epäluotettavammiksi”, Donovan kertoo HS Visiolle.

Donovan suhtautuu varauksella niin kuluttajilta kuin yrityksiltä kerättyyn kyselytietoon.

Ensimmäinen ongelma liittyy siihen, kuka kyselyihin vastaa ja kuka ei. 

Ihmisten sähköpostit täyttyvät nykyään mitä erilaisimmista kyselyistä. Moni jättää sen vuoksi vastaamatta mihinkään kyselyyn. Trendi voimistui entisestään pandemian aikana, Donovan kertoo.

Kun yhä harvempi vastaa kyselyihin, niihin on vaikea saada edustavaa otosta. Ne harvat, jotka vastaavat, saattavat vastata tarkoitushakuisesti. 

”Jos iso osa väestöstä ei vastaa kyselyyn, mikä on niiden harvojen vastaajien motiivi vastata?” Donovan kysyy ja vastaa itselleen: ”Politiikkaan liittyvissä kyselyissä poliittisesti aktiiviset vastaavat muita todennäköisemmin, mikä vääristää tuloksia. Talouteen liittyvissä kyselyissä taas pessimistiset ihmiset vastaavat muita todennäköisemmin.”

Kuluttajaluottamukseen liittyvät kyselyt ovat ihmisille valituskanava epävarmasta tilanteesta, Donovan arvioi. Jos näin on, se vääristää varmasti kyselytutkimusten tuloksia.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo myöntää, että kyselytutkimusten tekeminen on muuttunut aiempaa vaikeammaksi. Vastaajamäärät ovat tippuneet viime vuosikymmenien aikana kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Tilastokeskuksen kyselyihin vastaa reilu puolet kyselypyynnön saaneista, mutta ero ihmisryhmien välillä on suuri. 

Nuoret ja heikosti toimeentulevat vastaavat selvästi muita ryhmiä harvemmin. Tilastokeskus korjaa aineiston käsittelyssä heidän osuuksiaan tilastollisesti niin, että aineisto on kattava otos Suomen kansasta.

Voiko siis kyselytilastoihin enää luottaa?

”Luotan kyllä edelleen tilastoihimme, ilman muuta”, Kangassalo rauhoittelee.

UBS:n Donovan ei ole ainoa, joka epäilee kyselyihin perustuvaa kyselydataa. Yhdysvalloista saatu kuluttajaluottamusdata on kehittynyt viime vuosina niin erikoisella tavalla, että johtopäätös on selvä: kaikki ei täsmää. 

Talouslehti The Economist huomasi viime syksynä, että yhdysvaltalaisten kuluttajien luottamus on erkaantunut täysin talouden todellisesta kehityksestä.

Lehti muodosti talouden yleisestä kehityksestä kertovan indeksin. Indeksi otti huomioon esimerkiksi inflaation, työttömyyden ja polttoaineiden hintakehityksen. Vuosina 1980–2016 tuo malli ennusti erinomaisesti kuluttajaluottamuksen kehitystä ja mallin ennustevoima pysyi hyvänä aina koronapandemiaan saakka.

Sitten tapahtui jotain. 

Indeksin kyky ennustaa kuluttajaluottamusta hajosi täysin vuonna 2020. Yhdysvaltain talous on kehittynyt pandemian alkušokin jälkeen hyvin aina näihin päiviin saakka. Kuluttajien luottamus taas romahti vuonna 2020 ja on pysynyt alamaissa siitä lähtien.

Ongelma näyttää liittyvän juuri kuluttajaluottamukseen, ei kuluttajien todelliseen käyttäytymiseen.

”Vaikka yhdysvaltalaiset ovat kyselyiden perusteella huolissaan taloustilanteestaan, heidän käytöksessään ei näy huolta huomisesta”, Economist kirjoitti.

Vika ei siis ole taloudessa tai kuluttajien käyttäytymisessä, vaan luottamuskyselyiden tuloksissa.

Kuluttajaluottamus on kulkenut erikoista rataa myös Suomessa. 

Historiassa suomalaiskuluttajien luottamus on kulkenut pitkälti samaa rataa kuin Suomen bruttokansantuote. Vastaahan kotitalouksien kulutus noin puolta Suomen bkt:sta. 

Tilastokeskuksen keräämä kuluttajien luottamusindikaattori on kuitenkin erkaantunut talouden todellisesta kehityksestä parin viime vuoden aikana.

Tarkemmin: jotain meni rikki keväällä 2022. 

Taloudessa ja Suomen maailmanpoliittisessa asemassa tapahtui tuolloin paljon lyhyessä ajassa. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, inflaatio kiihtyi ja korot nousivat. Ei ihme, että suomalaiskuluttajien talousluottamus romahti tuolloin. Luottamus on pysynyt alamaissa siitä lähtien.

Suomen bruttokansantuote sen sijaan nakutti vielä kohtuullisia kasvulukuja aina vuoden 2023 lopulle saakka. Tilastokeskuksen Kangassalon mukaan vuoden 2022 epävarma tilanne näkyi nimenomaan kuluttajaluottamuksessa. 

”Ihmisten todellinen kulutuskäyttäytyminen ei ollut lähellekään yhtä synkkää kuin kyselyistä sai kuvan.”

Siis sama ilmiö kuin Economist-lehden tutkimuksessa. Kuluttajat vastaavat kyselyyn pessimistisesti, kaupan kassalla ollaan optimistisempia.

Kuluttajien luottamuksessa on tapahtunut muitakin kummallisia liikkeitä viime vuosien aikana.

Yhdysvaltalaisten poliittiset mieltymykset näyttävät ohjaavan – tai suorastaan määräävän –  miten he vastaavat kyselyissä. Ilmiö on voimistunut viime vuosina.

Donald Trumpin valtakaudella republikaanivastaajien talousluottamus oli selvästi korkeammalla kuin demokraattivastaajien. Tilanne heilahti päälaelleen samalla hetkellä, kun demokraattien Joe Biden nousi Yhdysvaltain presidentiksi. Demokraattivastaajat muuttuivat optimistisemmiksi kuin taikaiskusta. Vastaavasti republikaanikuluttajien luottamus romahti kyselyissä. 

On vaikea uskoa, että presidentin vaihtuminen määrittäisi näin voimakkaasti kuluttajien todellista taloustilannetta. Kyselyissä tuntuu olevan jotain pielessä.

Donovan arvioi, että poliittinen tilanne heiluttaa talouteen liittyviä kyselytutkimuksia erityisesti Yhdysvaltain kaltaisessa kaksipuoluejärjestelmässä. 

Ihmisillä on tuolloin vain kaksi todellista poliittista vaihtoehtoa, joiden välillä valita. Samaan tapaan kyselyissäkin tarjotaan käytännössä kaksi vaihtoehtoa taloustilanteesta, hyvä ja huono. Ihmiset siis vastaavat aivan toiseen kysymykseen kuin mitä heiltä oikeasti kysytään.

Donovan muistuttaa, että sekä sosiaalinen että perinteinen media vaikuttavat ihmisiin ja heidän vastauksiinsa.

”Jos esimerkiksi Fox News kertoo jatkuvasti, miten huonosti taloudella menee, se vaikuttaa varmasti Fox Newsia seuraavien ihmisten käsitykseen taloustilanteesta.”

Suomessa kuluttajaluottamuksen ja politiikan välinen suhde jää arvailujen varaan. Tilastokeskus ei nimittäin tilastoi ihmisten poliittisia mieltymyksiä kyselytutkimuksien yhteydessä.

”Suomessa poliittiset asiat koetaan enemmän yksityisiksi kuin vaikkapa Yhdysvalloissa. Jos utelisimme politiikasta kuluttajaluottamuskyselyn yhteydessä, muuttuisi vastaajien löytäminen vielä nykyistäkin vaikeammaksi”, Tilastokeskuksen Kangassalo kertoo.