Ukrainassa yleinen mielipide on sodan aikana ollut voimakkaasti presidentti Volodymyr Zelenskyin ja muun poliittisen johdon takana. Maan tavallisesti riitaisat poliitikot ovat haudanneet erimielisyytensä.

Vastahyökkäyksen epäonnistuminen näyttäisi kuitenkin muuttaneen tilanteen. Joidenkin mittausten mukaan Zelenskyin suosio on laskenut, ja ukrainalaisten luottamus suotuisaan kehitykseen on alimmillaan koko sodan aikana.

Samalla Kiovassa keskeisten poliittisten ja sotilaallisten päättäjien välillä on alkanut ilmetä rakoilua.

Kiovan pormestari, entinen nyrkkeilijä Vitali Klytško arvosteli Zelenskyitä saksalaisen Spiegelin viime viikolla julkaisemassa haastattelussa.

Klytško varoitti, että Ukraina on matkalla kohti autoritaarisuutta.

”Jossain vaiheessa emme enää eroa Venäjästä, jossa kaikki riippuu yhden miehen mielialalasta”, hän sanoi.

Samassa haastattelussa Klytško valitteli, ettei hänellä ole ollut Zelenskyin kanssa puhelinkeskustelua tai tapaamista koko sodan aikana, vaikka heidän työpaikkansa sijaitsevat vain muutaman sadan metrin päässä toisistaan.

Klytškon mielestä Ukrainan demokratia on uhattuna, mutta ukrainalaiset ovat kuitenkin liian vapautta rakastavia, että antautuisivat autoritaarisuuteen.

Myöhemmin Klytško vielä lisäsi vettä myllyyn sveitsiläisen 20 Minuten -lehden haastattelussa sanomalla, että maan johto on luonut liian ruusuista kuvaa Ukrainan sotamenestyksestä.

”Presidentillämme on tärkeä tehtävä tänään ja meidän on tuettava häntä sodan loppuun saakka. Mutta sodan päätyttyä jokainen poliitikko joutuu tilille onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan”, hän sanoi.

Klytško ja Zelenskyi ovat poliittisia vastustajia. Tultuaan presidentiksi Zelenskyi yritti kammeta Klytškoa pormestarin virasta mutta muutti mielensä.

Sodan alussa Klytško esiintyi sovinnollisemmin Zelenskyitä kohtaan.

”Juuri nyt meidän kaikkien täytyy pitää yhtä. Tämä ei ole oikea hetki poliittiseen toimintaan. Poliittiset ryhmät ovat menettäneet merkityksensä, ja kaikki ovat yhdistyneet Ukrainan sinikeltaisen lipun ympärille. Jokaisen poliitikon on oltava Ukrainan takana”, Klytško sanoi HS:n haastattelussa Kiovassa elokuussa 2022.

Zelenskyin ja asevoimien komentajan Valeri Zalužnyin välien kerrotaan myös olevan huonot.

Marraskuussa Zalužnyi sanoi Economist-lehdelle sodan olevan vaarassa juuttua pattitilanteeseen, minkä arvion Zelenskyi kiisti.

Tämän jälkeen Zelenskyi sanoi The Sunin haastattelussa, että jos sotilas haluaa osallistua politiikkaan, hänen ei pidä sotia.

Ukrajinska Pravda -lehden maanantaina julkaiseman laajan artikkelin mukaan Zelenskyin ja komentaja Zalužnyin välillä on todellinen konflikti. Zelenskyi pitää suosittua komentajaa uhkana itselleen ja harkitsee tämän erottamista.

Lehden mukaan Zelenskyi on ottanut sodan edetessä itselleen yhä enemmän päätäntävaltaa myös sotilaallisissa kysymyksissä.

Ukrajinska Pravdan mukaan Zelenskyi keskustelee alempien sotilaskomentajien kanssa Zalužnyin ohi. Tämä aiheuttaa ongelmia sodanjohdolle, kun Zalužnyi kuulee presidentin päätöksistä alaisiltaan.

Zelenskyin luotetuiksi lehti mainitsee maavoimien komentajan Oleksandr Syrskyin ja ilmavoimien komentajan Mykola Oleštšukin.

Syrskyi oli vahva ehdokas asevoimien komentajaksi vuonna 2021, kun Zelenskyi lopulta nimitti Zalužnyin.

Marraskuussa Zelenskyi erotti kenraalit Viktor Horenkon ja Tetjana Ostaštšenkon, joita pidettiin läheisinä Zalužnyille. Kolmannen kenraalin Serhi Najevin on kerrottu olevan tutkinnan kohteena liittyen etelärintaman romahdukseen sodan alussa.

Zalužnyi ei ole osoittanut merkkiäkään pyrkimisestä politiikkaan, mutta jos hänet erotettaisiin, hän voisi niin tehdä. Tuolloin hänen vahva kannatuksensa olisi Zelenskyille uhka.

Ukrajinska Pravdan esittämän suljetun kyselyn mukaan Zelenskyin kannatus toisella kierroksella olisi nyt 42 prosenttia ja Zalužnyin 40 prosenttia.

Vaalien järjestäminen poikkeustilan aikana ei ole kuitenkaan Ukrainan lain mukaan mahdollista. Presidentinkanslia on ilmoittanut, ettei vaaleja järjestetä suunnitellusti vuonna 2024.

Myös kansalaiset ovat mielipidetiedusteluissa vaalien järjestämistä vastaan. Miljoonat ukrainalaiset ovat ulkomailla, sadat tuhannet rintamalla. Venäjän miehittämillä alueilla vaaleja olisi mahdotonta pitää.

Toistaiseksi presidenttiehdokkaaksi on ilmoittautunut Zelenskyin alkuvuodesta erotettu avustaja Oleksi Arestovitš. Suosiota on myös hyväntekeväisyysjärjestöä johtavalla Serhi Prytulalla, jota HS haastatteli aiemmin syksyllä.

Viime viikolla julkisuuteen tuli tieto siitä, että viranomaiset ovat estäneet edellisen presidentin Petro Porošenkon matkat ulkomaille.

Porošenko on Ukrainan suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja ja Zelenskyin poliittinen vihollinen, jota tämä yritti saada ennen sotaa syytteeseen.

Ukrainassa miespuoliset kansalaiset tarvitsevat luvan poistuakseen maasta.

Porošenko kertoi tiedotustilaisuudessa, että hän olisi halunnut marraskuussa neuvotella Ukrainaan kriittisesti suhtautuvien Unkarin ja Slovakian johtajien kanssa. Hänelle ei kuitenkaan annettu poistumislupaa.

”Ehdotin tapaamista – – vakuuttaakseni johtajat, jotka tunnen oikein hyvin”, Porošenko kertoi tiedotustilaisuudessa Hromadsken mukaan.

Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó vahvisti, että Porošenkolle oli suunniteltu tapaaminen pääministeri Viktor Orbánin kanssa.

Porošenkon mukaan hän sai vihdoin luvan poistua maasta joulukuun alussa, mutta rajavartijat käännyttivät hänet takaisin.

Hän kertoi aikoneensa Puolaan ja Yhdysvaltoihin.

”Puolalaisten kanssa oli tarkoitus neuvotella kuljettajien saarron purkamisesta rajalla, ja amerikkalaisten kanssa taas keskustella sotilasavun rahoituksen jatkumisesta”, entinen presidentti kertoi.

Ukrainan turvallisuuspalvelun mukaan valmisteilla oli kansainväliseen tapaamiseen liittyvä provokaatio, jonka tarkoituksena oli Ukrainan yhteiskunnan hajottaminen.

Zelenskyin suosiosta on liikkeellä ristiriitaisia tietoja.

Kiovan sosiologian instituutin KIIS:n mukaan lokakuussa vielä 76 prosenttia luotti presidenttiin.

Economistin näkemässä kyselyssä luottamus presidenttiin olisi kuitenkin tippunut 32 prosenttiin, kun Zalužnyihin luottaisi 70 prosenttia.

Vastoinkäymiset rintamalla ovat lisänneet Ukrainan päättäjien eripuraa, ja eripura taas saattaa hyödyttää eniten Venäjää.

Ukrainan sotilastiedustelun tiedottaja Andri Tšernjak kertoi Economistille, että Venäjällä on kolme tavoitetta: lujittaa sodan kannatusta Venäjällä, vähentää Ukrainan tukea lännessä ja saada aikaan hajaannusta Ukrainassa.

Nimetön hallituslähde arvosteli Zelenskyin poliittisia vastustajia Economistille samasta syystä:

”He luulevat pystyvänsä haastamaan vallan ja tuhoamaan Zelenskyin ilman seurauksia [sodankäynnille].”

Positiivinen tulkinta on kuitenkin se, että Ukraina on demokratia myös keskellä sotaa.