Ruokakorin raju hinnannousu näkyi selvästi, kun HS vertaili hintoja kahdeksassa päivittäistavarakaupassa.

Ruokakorin hinta oli pysynyt samalla tasolla vain yhdessä kaupassa. Kaikissa muissa kaupoissa korin hinta nousi selvästi edellisestä, syyskuussa tehdystä vertailusta.

Lidl oli tuoreen vertailun selvästi edullisin kauppa. Lidlissä HS:n ostoskori maksoi testihetkellä 18. tammikuuta jopa hieman vähemmän kuin syyskuun lopussa. 

Syyskuun vertailun ykkönen K-Citymarket sijoittui nyt kakkoseksi.

S-ryhmän Prisma nousi kolmanneksi edullisimmaksi ja S-Market putosi neljänneksi. K-Supermarket sijoittui viidenneksi.

Korttelikaupoista Alepa oli tällä kertaa niukasti edullisempi kuin K-Market. 

Kalleimman kaupan paikkaa piti edelleen S-ryhmän Food Market Herkku, joka toimii Stockmannin tavaratalon yhteydessä.

HS:n toimittajat keräsivät hintatiedot tällä kertaa Itä-Helsingin kaupoista.

Mukana vertailussa olivat Herttoniemestä Alepa, K-Market, K-Supermarket Hertta, Lidl ja S-Market sekä Itäkeskuksesta Food Market Herkku, K-Citymarket Easton ja Prisma.

Hintojen nousu näkyy siinäkin, että kaikkien kahdeksan ostoskorin yhteenlaskettu summa kasvoi selvästi syyskuuhun verrattuna.

Yhteissumma oli nyt 506,98 euroa, kun se vielä syyskuussa oli 450,21 euroa. 

Ostoskorien hinnat olivat seuraavat (suluissa syyskuun hinta ja silloin vertailussa ollut kauppa): 

Lidl 49,10 euroa (50,70 euroa/Lidl Graniittitalo), K-Citymarket 55,18 euroa (50,07 euroa/K-citymarket Ruoholahti), Prisma 57,64 euroa (52,56 euroa/Prisma Tripla), S-Market 61,61 euroa (52,49 euroa/S-Market Sokos), K-Supermarket 63,71 euroa (55,12 euroa/K-Supermarket Postitalo), Alepa 72,50 euroa (62,52 euroa/Alepa Kampin keskus), K-Market 72,67 euroa (61,57 euroa/K-Market Esplanadi) ja Food Market Herkku 74,57 euroa (65,18 euroa/Helsingin keskustan Herkku).

Syyskuun vertailun hinnat kerättiin Helsingin keskustan kaupoista. 

Kauppojen väliset hintaerot voivat olla euromääräisesti melko pieniä, joten vertailun tuloksiin vaikuttaa myös sattuma. 

Tuloksia tarkastellessa kannattaa ottaa huomioon, että ostoskori kertoo kauppojen hintatasosta luotettavasti ainoastaan testihetkellä 18. tammikuuta ja ostoskorin tuotteiden kohdalla. 

HS:n ruokakori ei edusta keskivertokuluttajaa, eikä korin hintatietoja vertailemalla voi päätellä, mikä kauppa lopulta olisi itselle edullisin.

Todellisuudessa asiakkaat voivat myös vertailla esimerkiksi eri pakkauskokojen kilohintoja monipuolisemmin kuin HS:n hintavertailussa on mahdollista.

Useissa vertailun kaupoissa oli meneillään tarjouksia, jotka voivat vaikuttaa lopputulokseen. Vertailussa huomioitiin vain tarjoukset, jotka ovat kaikkien saatavilla, ei esimerkiksi K-kauppojen Plussa-tarjouksia.

Tässä vertailussa myös esimerkiksi ketsupin saatavuudella oli merkitystä: 

S-kauppojen halvin kilon ketsuppi Xtra oli keräilyhetkellä loppu Alepasta, S-Marketista ja Prismasta. Myös K-Supermarketista halvin ketsuppi K-Menu oli loppu. 

Näistä neljästä kaupasta valittiin toiseksi halvin ketsuppi. 

Lidlissä oli samaan aikaan Heinzin litran ketsuppi tarjouksessa 0,49 euroa. 

Halvimman ketsupin puuttuminen nosti eri kauppojen ostoskorien hintoja 2,07–3,41 euroa. Jos kaikissa kaupoissa olisi ollut testihetkellä halvinta ketsuppia, Prisma olisi sijoittunut vertailussa toiseksi eikä kolmanneksi.

Lisäksi K-Citymarketissa oli loppu halvin tomaattimurska, Prismassa halvin riisi, K-Supermarketissa halvin kolajuoma ja Alepassa halvin jauheliha. Näistäkin otettiin toiseksi halvin tuote.

Lidlissä oli testihetkellä vertailun halvin hinta lähes kaikissa HS:n ostoskorin tuotteissa sipulia, banaania ja kukkakaalia lukuun ottamatta. Useat halvimmat hinnat olivat samoja Lidlissä ja jossain toisessa kaupassa.

Kaikkia ostoskorin tuotteita ei aina ollut kaupan valikoimassa. 

Alepassa ei ollut jääsalaattia pussissa, joten vertailuun otettiin 115 gramman ruukkujääsalaatti. Hinta laskettiin sadalle grammalle.

Food Market Herkussa porkkanaa oli vain puolen kilon pusseissa. Porkkanalle laskettiin kilohinta.

Perinteisen ruokakorivertailun ohessa HS tarkasteli nyt toista kertaa suomalaisen kirjolohifileen hintaa. 

Kirjolohen hintaa ei otettu mukaan ruokakoriin, koska erilaiset tuotteet hintoineen eivät välttämättä ole vertailukelpoisia. Lohi ei olisi vaikuttanut kauppojen kärkiviisikon järjestykseen.

Kalan hinta kuitenkin kiinnostaa, koska se oli viime vuonna yksi roimasti kallistuneista elintarvikkeista. Tuoreet tai jäähdytetyt kalat kallistuivat Tilastokeskuksen mukaan yli 26 prosenttia.

Vertailuun pyrittiin valitsemaan halvin vakuumipakattu kotimainen kirjolohifilee itsepalveluhyllyltä. Sellainen löytyi muista kaupoista paitsi Food Market Herkusta, jossa suomalaisen kirjolohifileen hinta poimittiin kalatiskiltä.

Kirjolohen pakkauskoot vaihtelivat, mutta hinta laskettiin kaikista kaupoista 500 grammalle.

Vertailun tulos oli ristiriitainen: lohen hinta oli syyskuun hintoihin verrattuna laskenut S-kaupoissa mutta noussut Lidlissä ja K-kaupoissa.

Prismassa kirjolohen hinta oli nyt 11,09 euroa (syyskuussa 12,11 euroa), S-Marketissa 11,67 euroa (syyskuussa 13,28 euroa) ja Alepassa 14,64 euroa (syyskuussa 14,65 euroa). 

Lidlissä hinta oli nyt 10,89 euroa (syyskuussa 10,59 euroa).

K-Citymarketissa kirjolohi maksoi 12,64 euroa (syyskuussa 8,75 euroa), K-Supermarketissa 13,95 euroa (syyskuussa 11,45 euroa) ja K-Marketissa 16,59 euroa (13,32 euroa).

Pakattu kirjolohi oli kaikissa muissa kaupoissa Saimaan Tuore -merkiltä paitsi K-Supermarketissa ja K-Marketissa Pirkkaa.

Herkussa kalatiskin kirjolohi maksoi nyt 7,95 euroa ja syyskuussa 14,35 euroa.

Ostoskorien hintavertailu on ennen kaikkea kaupan omien merkkien vertailua, koska tuoteryhmän halvin tuote oli lähes aina kaupan omaa merkkiä.

Vertailun K-kaupoissa halvin tuote oli yleensä K-Menua tai Pirkkaa. S-kaupoissa halvin oli yleensä Xtraa, Rainbow’ta tai Kotimaista. 

Lidlin omia merkkejä ovat esimerkiksi Milbona, Pohjolan Meijeri, Reilu ja Leipäaitta. Lidlin valikoimasta jopa 75 prosenttia on oman merkin tuotteita. 

”Monissa tuoteryhmissä hintaerot voivat olla jopa useita kymmeniä prosentteja”, kertoo Lidlin osto-osaston johtaja Thomas Heinrichs sähköpostitse.

K- ja S-kaupoissa omien merkkien merkitys on selvästi pienempi.

Kaupan omien merkkien osuus kaikkien elintarvikkeiden myynnistä on viime vuosina ollut keskimäärin 24 prosenttia, toteaa Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.

Kansainvälisessä vertailussa osuus on hänen mukaansa suunnilleen sama kuin Ruotsissa mutta selvästi pienempi kuin esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Espanjassa ja Britanniassa.

Viime kuukausina, kun ruoan hinta on noussut kovaa vauhtia, osa asiakkaista on kauppaketjujen mukaan muuttanut ostokäyttäytymistään.

Valikoimaan on lisätty edullisia merkkejä ja niiden näkyvyyttä kaupoissa on parannettu. Myös tarjouksia on lisätty, sillä asiakkaat liikkuvat aiempaa enemmän tarjousten perässä.

S-ryhmän asiakaskyselyissä ja myyntidatasta on huomattu, että ruoan hinnannousun seurauksena joidenkin tuoteryhmien sisällä kaupan oman merkin osuus myynnistä on kasvanut.

”Tuoteryhmän sisällä valitaan edullisempia vaihtoehtoja. Ostetaan kyllä vaikkapa juustoa, mutta valitaan edullisempi”, toteaa S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho.

Kaikkiin asiakkaisiin ruoan hinnan nousu ei ole vaikuttanut.

Tuoreessa kyselyssä 61 prosenttia S-ryhmän asiakkaista sanoi, että on joutunut miettimään ruoan hintaa vähintään jonkin verran.

Toisaalta 39 prosenttia vastaajista sanoi, että voi edelleen valita tuotteen vapaasti hinnannoususta huolimatta.

Ostokäyttäytymisen eriytyminen näkyy myös K-kaupassa. 

”Karkealla jaolla 30 prosenttia talouksista valitsee useimmin laajaa valikoimaa, uutuuksia ja premiumia. 30 prosenttia painottaa korostuneemmin hintaa”, kertoo päivittäistavaratoimialan tavarakaupan johtaja Harri Hovi sähköpostitse. 

Loput 40 prosenttia talouksista ostaa Hovin mukaan tasaisesti erilaisia ja erilaatuisia tuotteita. Joissain tuotteissa he painottavat laatua ja toisissa hintaa.

Ruoan hinnan nousu kiihtyi loppuvuodesta ja jatkuu ennusteiden mukaan tänäkin vuonna. 

Marraskuussa ja joulukuussa elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat 16 prosenttia vuoden 2021 marras- ja joulukuuhun verrattuna. 

Koko viime vuonna ruoan hinnat nousivat Suomessa keskimäärin 10,5 prosenttia.

Nousun ennustetaan hidastuvan, mutta ennusteeseen liittyy paljon epävarmuutta, huomauttaa Pellervon taloustutkimuksen (PTT) vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.

Epävarmuutta aiheuttaa etenkin Venäjän pitkittynyt hyökkäyssota Ukrainassa. Sota heiluttaa edelleen maailmanmarkkinoita ja vaikuttaa tuotantokustannuksiin ja sitä kautta elintarvikkeiden hintoihin.

Alkuvuoden ensimmäisille kuukausille PTT ennakoi 10–15 prosentin hinnan nousua. Koko vuodelle tämänhetkinen arvio on 3–4 prosenttia. 

Paljon riippuu siitä, millainen tämän vuoden viljasato on. Jos sato on hyvä, hinnan nousu hidastuu selvästi syksyllä.

Siihen kannattaa varautua, että ruoan hinta jää totuttua korkeammalle tasolle sodasta riippumatta, Kujala toteaa.

Maatalouden ja elintarviketeollisuuden kustannuksia kasvattaa hänen mukaansa myös niin sanottu vihreä siirtymä, johon kuuluu luopuminen fossiilisista polttoaineista ja lannoitteista. 

”Siirtymä vaikuttaa satotasoihin ja ruoan tuotannon määriin. Se on monen vuoden prosessi, ja nyt eletään siirtymäkautta, jota kriisit nopeuttavat”, Kujala sanoo.

Ruoan hinta on viime kuukausina noussut selvästi nopeammin kuin muiden kuluttajatuotteiden hinnat. 

Se johtuu Kujalan mukaan siitä, että tähän saakka ruoka on ollut suhteessa edullista verrattuna tuotantokustannuksiin. Hinnannousupaineet ovat suurempia kuin monessa muussa kulutustavarassa, joissa hinnat ovat nousseet jo aiemmin.

Ruoan osuus on noin 12 prosenttia kotitalouksien kulutuksesta. 

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna eniten elintarvikkeista kallistuivat jauhot, munat ja voi. Jauhot kallistuivat vuodessa 45 prosenttia, munat 37 prosenttia ja voi 36 prosenttia.