Käsittämättömän söpö 13-vuotias mopopoika maalta. Ja hirveän hyvä pussailija. Sellaisena Laura Sumari muistaa ensirakkautensa Antti Laineen siltä perjantai-illalta, kun he tapasivat Salon pussi­kalja­porukoissa yhteisen kaverin kautta reilu kaksi vuosikymmentä sitten.

Nyt Antti Laine kohauttaa yllättyneenä kulmiaan Laura Sumarin vieressä salolaisen rintamamiestalon ruokapöydän ääressä. Sylissä istuvaa kahdeksankuukautista Oiva-vauvaa hänen elämäänsä edeltävät asiat näyttävät kiinnostavan aika vähän.

Aivan helppo 20 vuoden takaisia ajatuksia ensikohtaamisesta ei ole palauttaa mieleen. Sen molemmat muistavat, että ihastuminen tapahtui aika lailla silmänräpäyksessä, ja nuoret “alkoivat olla” suurin piirtein seuraavana päivänä.

Lainetta hämmentää edelleen, että hänen “maalaisuutensa” ja “mopopoikuutensa” on kiinnittänyt Sumarin huomion. Hän itse muistelee aikoinaan ihastuneensa Sumarin kauneuteen ja rentouteen. Sumarin kanssa oli välittömästi helppo olla.

Ehkäpä juuri olemisen helppous on perimmäinen syy siihenkin, että Sumari ja Laine ovat edelleen yhdessä ensirakkautensa kanssa – tai siis oikeastaan jälleen kerran yhdessä.

Nuorenparin ensirakkauden onnea kesti joitakin kuukausia. Sittemmin Laura Sumari ja Antti Laine ovat tapailleet toisiaan useaan otteeseen vuosikymmenten varrella. Syksyllä 2020 he alkoivat seurustella, ja pian Laine jo muutti Sumarin luo. Viime joulukuussa syntyi Oiva.

Sumarin ja Laineen kohdalla ensirakkaus alkoi salamana ja on kantanut pitkälle. Vaikka useimmat ensirakkaudet eivät kasva lapsiperheen mittoihin, ensirakastumisen kokemuksen mieleenpainuvuuden tunnistaa moni.

Huumaavat ja tempoilevat ensirakkauden kokemukset ovat myös ehtymätön luovuuden lähde taiteessa. Lukemattomat kirjat, elokuvat ja muut taideteokset kuvaavat universaaleja ensirakkauden tunteita. Monesti ensimmäiset rakkauden kokemukset nostetaan jalustalle. Ensirakkaus kuvataan järisyttäväksi kokemukseksi – sen muistaa aina ja siitä unelmoi vielä vuosikymmentenkin päästä.

On totta, että ensimmäiset seksikerrat, rakastumisen tunteet ja sydänsurut muovaavat useimpien ihmisten kokemusmaailmaa ja identiteettiä, toteaa myös psykologi ja psykoterapeutti Minna Martin.

Usein ensimmäiset ihastumisen ja rakastumisen kokemukset sijoittuvat teinivuosiin, ja siksi niihin sekoittuukin murrosiän tunnemyrskyjä sekä myös epävarmuuden ja riippuvuuden kaltaisia tunteita. Toisaalta ensirakkaus on yleensä voimakas kokemus, vaikka sen kokisi vasta aikuisiällä.

Syy siihen, että ensirakkaus on niin luja tunne, saattaa liittyä aivojen kehitykseen nuoruusvuosina. Ensinnäkin aivojen prosessointiteho ja muisti ovat huipussaan nuoruusvuosina. On mahdollista, että nuoruusvuosien muistot, kuten ensirakkaus, piirtyvät mieleen korostuneesti muihin ikävaiheisiin verrattuna, koska ihmismieli on silloin terävimmillään.

Autobiografiseen muistiin erikoistuneen psykologi Jefferson Singerin mukaan ihmisen aivojen kehityksessä tapahtuukin 15–26 ikävuoden välillä ”memory bump” eli muistikupru, jonka aikana syntyy erityisen paljon myönteisinä tai merkityksellisinä pidettyjä muistoja. Ikävaiheen aikana koetaan paljon siirtymiä ja ekoja kertoja.

Singerin mukaan ensirakkaudesta tuleekin herkästi malli tai pohja, johon myöhemmät kokemukset suhteutetaan.

Martinin mukaan ensirakkauden merkityksellisyys perustuu osin voimakkaiden mielihyvän tunteiden tuntemiseen toista ihmistä kohtaan. Vaikka rakastumisen kokemus olisi ensimmäinen laatuaan, useimmat meistä ovat kokeneet sen sukuisia tunteita jo vauvaiässä ja lapsuudessa vanhemman tai muun hoitajan taholta. Tulemme siis rakkauden kanssa tutuiksi ennen tietoista mieltä ja muistamista, jo Oiva-vauvan ikäisinä.

“Ensirakkauteen kuuluu kokemus rakkauden tunteiden ja myös mahdollisten hylkäämisten toistumisesta ja muistamisesta.”

Minna Martin muistuttaa, että ensirakkaus ei ole pelkkä mielihyvän tunteiden kimara. Kokemukseen liittyy myös kolikon kääntöpuoli, eli suhteen päättymisestä seuraava kipu ja kärsimys.

Suurin osa ensirakkauksista päätyy eroon ja sydänsuruihin. Ensimmäiset sydänsurut ovat monille voimakas, monesti pelottavakin kokemus.

Martin on työskennellyt muun muassa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön mielenterveyspalveluissa. Hänen vastaanotollaan on käynyt säännöllisesti nuoria aikuisia, jotka tarvitsivat apua sydänsurujen aiheuttamaan traumaan.

“Ensimmäisiä sydänsuruja ei välttämättä mielletä oikeaksi syyksi hakeutua mielenterveyspalvelujen piiriin. On kuitenkin tärkeää että ihminen ymmärtää, että elämässä voi kokea musertavia sydänsuruja ja selvitä niistä.”

Kun Antti Laine ja Laura Sumari tapasivat, elettiin monin tavoin erilaista deittailun aikakautta. Ensinnäkin molemmat heistä olivat lapsia, tosin Sumari on Lainetta vuoden vanhempi. Lisäksi yhteyden saaminen toiseen ihmiseen oli hankalampaa ilman sosiaalista mediaa.

“Mahtoiko olla puheaikaa jäljellä liittymässä, tai saiko viestin mahtumaan tekstiviestin merkkimittoihin”, Sumari muistelee.

Laine sanoo, että tuohon aikaan Salon keskustaan kokoontuivat toisaalta viikonloppuisin “kaikki”. Silloin piti mennä paikan päälle katsomaan, millaisia ihmisiä lähiseudulla vaikuttaa.

“Siinä mielessä uusien ihmisien tapaaminen oli silloin suoraviivaisempaa. Ei tuolla keskustassa ole enää samanlaista väenpaljoutta viikonloppuisin”, Laine kertoo.

Kun Laineen ja Sumarin rakkaus sitten roihahti, roihahtivat myös puhelinlaskut. Toisiinsa ihastunut pariskunta roikkui puhelimessa iltaisin tuntikausia. Vaikka vanhemmilta tuli sanomista, olivat he muuten tyytyväisiä teinien seurustelusuhteeseen, Sumari toteaa. Erityisesti Laura Sumari kokee eläneensä haastavan teini-iän, jota Antin läsnäolo selvästi rauhoitti.

Laineen mielestä Sumarin tietty levottomuus ja halu heittäytyä suhteeseen täysillä varhaisessa vaiheessa olivat syitä sille, että suhde ei kestänyt.

”Muistan että meillä oli erimielisyyksiä siitä, että Laura olisi halunnut nähdä joka päivä ja minä en ollut siihen valmis.”

Sumarille taas tuotti surua se, ettei Laine aina tullutkaan näkemään häntä, vaikka niin olisi aiemmin sovittu. Niinpä suhde kuopattiin muutaman kuukauden seurustelun jälkeen Sumarin aloitteesta, vaikka yhteydenpito ja samoissa ympyröissä liikkuminen jatkuivat läpi teini-vuosien, ja hiukan vielä parikymppisenäkin.

Lopulta ensirakkaudesta kasvoi jonkinasteinen ystävyys. Samaan aikaan molemmilla oli kuitenkin tahoillaan pitkiä ja vakaviakin parisuhteita. Laura Sumari asui 12 vuotta muualla, Ranskassa, Turussa ja Helsingissä. Sinä aikana Sumari ja Laine eivät juuri nähneet.

”Ehkä olemme kysyneet Facebookin mesessä kerran vuodessa, että mitä sulle kuuluu, ja toivottaneet hyvää synttäriä”, Laura Sumari sanoo.

Laine puolestaan ajattelee, että Sumari on aina ollut hänen alitajunnassaan.

”Jos kaksi ihmistä ovat tarpeeksi pitkään toistensa mielessä, jotenkin alitajuisestikin, jossain vaiheessa kannattaa katsoa, tulisiko siitä jotain”, hän sanoo.

Kun Sumari osti rintamamiestalon Salosta silloisen kumppaninsa kanssa nelisen vuotta sitten, Laine kuuli asiasta yhteisten tuttujen kautta. Hän muistaa miettineensä usein Salon teitä ajellessaan, miksei ikinä törmää Sumariin. Sumari taas mietti tahollaan, miksi hän törmäilee Laineen veljeen, mutta ei tähän itseensä.

”Tiesin että Lauralla on koira, ja mietin, miksen ikinä näe häntä ulkoiluttamassa koiraa. Ajoin toisinaan hänen talonsa ohi ja näin Lauran joskus ohimennen ajamassa nurmikkoa.”

Mutta kun yhteen törmääminen sitten sattumalta tapahtui salolaisessa pubissa. Kun Sumarin pitkäaikainen parisuhde samoihin aikoihin päättyi, alkoi tapahtua.

“Aika nopeasti tuli olo, että jos jonkun kanssa, niin Lauran kanssa. Aikaisemmin Lauran heti-mulle-kaikki-nyt -mentaliteetti on ollut esteenä suhteelle, nyt päinvastoin. Ajattelin, että paskaako tässä, miksei. Aika oli yhtäkkiä kypsä”, Laine sanoo.

Pari ryhtyi hengailemaan yhdessä tiiviisti, ja joidenkin kuukausien jälkeen seurustelusta sovittiin virallisemmin.

Nyt Antti Laine on asunut reilu pari vuotta Laura Sumarin alun perin ostamassa rintamamiestalossa. Vuoden yhdessä asumisen jälkeen syntyi Oiva.

Vaikka Laine ja Sumari ovat ajatelleet toisiaan vuosien varrella usein ja polut ovat ristenneet aina silloin tällöin, he eivät koe jumittaneensa toisissaan. Molemmilla on ollut muita ihmissuhteita, ja silloin tällöin on käynyt mielessä, mitä toiselle kuuluu.

Osalle ihmisistä ensirakkaudesta muodostuu kuitenkin idealisoinnin kohde riippumatta siitä, kuinka pitkään suhde on kestänyt tai kuinka hyvää se on lopulta itselle tehnyt, Minna Martin kertoo.

Martinin mukaan ihania muistoja kannattaakin vaalia, mutta niihin ei pidä jumiutua. Erityisesti nuorella iällä koetut ensirakkaudet voivat olla kestoltaan lyhyitä, ja emotionaalisesti voimakkaan suhteen päättyminen on itsessään järkytys.

Rakastuminen ja rakastaminen ovat Martinin mukaan aivokemiallisesti hyvin erilaisia prosesseja. Martin on ollut aikanaan kokoamassa YTHS:n Parisuhdeopasta opiskelijoille -opasta, jossa käsitellään muun muassa sitä, mitä ihmisessä tapahtuu biokemiallisesti rakastumisen aikana.

Rakastamisessa on kyse on aivojen etuotsalohkon alueella tapahtuvasta järjellisestä ja tietoisesta valitsemisesta. Rakastuminen sen sijaan aktivoi aivojen syvempiä osia, erityisesti ihmisen voimakkaiden tunnekokemuksien muistamisesta vastaavaa amygdalaa eli mantelitumaketta. Rakastuminen on biokemiallisesti järisyttävä kokemus, jonka aikana muun muassa aivojen välittäjäaine fenylelytamiinin tuotanto lähes kaksinkertaistuu, mikä saa aikaan voimakkaan euforian tunteen.

Monesti ensirakkauden kohdalla saattaa käydä niin, että suhde päättyy jo rakastumisen aikana.  Todennäköistä on, että kumppania ei ole alun perinkään ehtinyt nähdä realistisesti. Näin tunteiden kohteen idealisointi ei purkaudu, vaan kaikkia myöhempiä seurustelukumppaneita verrataan ”täydelliseen ensirakkauteen”.

”Se on siinä mielessä järjetön asetelma, että pitkässä juoksussa meistä kaikista muista paljastuu inhimillisellä tavalla ärsyttäviä ja häiritseviä piirteitä.”

Jos ensirakkaudesta on tullut toteemipaalu ja se vaikeuttaa muiden suhteiden solmimista, on syytä miettiä, onko lopulta edes nähnyt ensirakkauden kohdetta kovin selkeästi, ja olisiko suhteella aidosti ollut jatkumisen mahdollisuuksia, Martin sanoo.

Toisaalta aina ensirakkaudesta ei jää ihania muistoja. Joillekin ensirakkaus voi olla traumatisoiva ja inhottava kokemus, ja järisyttävimmät tunnekokemukset koetaankin vasta kypsällä iällä. Minna Martin sanoo, että pettymykset ihmissuhteissa ovat tavanomaisimpia vaikeuksia ihmisen elämässä.

Nuorena ei aina tunne itseään kovin hyvin, eikä osaa ajatella, mitä parisuhteelta voisi toivoa. Silloin saatetaan ihastua ulkoisiin asioihin, kuten ulkonäköön, varallisuuteen tai asemaan, eikä ehkä osata arvioida, onko toinen itselle sopiva. 

”Mutta kokemukset rikastuttavat ja ajan myötä pystymme usein kääntämään sydänsurut kasvuvoimaksi.”

Myös Sumari ja Laine kokevat, että ihastuminen ja rakastuminen on kypsynyt rakkaudeksi vasta viime vuosina.

”Tosin teini-iässä alkanut tunteminen on synnyttänyt sellaisen syvän välittämisen toista kohtaan, ja sille on ollut hyvä rakentaa”, Sumari sanoo.

Vaikka vauvavuosi on ollut sekä ihanaa että uuvuttavaa aikaa myös Sumarin ja Laineen perheessä, jotakin parin 20 vuotta sitten syttyneestä keskinäisestä kemiasta on edelleen jäljellä. Kun heiltä kysyy, mikä toisessa on ihanaa, molempia hymyilyttää.

”Joku sellainen kosketus, katse ja hymy. Ja yhteenkuuluvuuden tunne monella eri tasolla”, Sumari summaa.

Ja edelleen Laine on Sumarin mielestä söpö. Ja tosi hyvä pussailija.