Paljonko langattomista vastamelukuulokkeista kannattaa maksaa?

HS hankki neljät erihintaiset, täysin langattomat tulppakuulokkeet vastamelutoiminnolla. Veimme ne Aalto-yliopiston akustiikan laboratorioon ja akustiikan professori Vesa Välimäen tutkittavaksi.

Hän arvioi, miten kuulokkeiden laatu muuttuu, kun hinnassa noustaan alle 30 eurosta lähes 300 euroon.

Välimäki on ollut kehittämässä muun muassa kuulokkeiden läpikuuluvuusteknologiaa eli sitä, miten ulkopuoliset äänet saadaan kuulumaan luonnonmukaisesti läpi kuulokkeisiin.

Vertailuun valikoituivat seuraavat mallit: Applen Airpods Pro (toinen sukupolvi), Jabran Elite 7 Active, JBL:n Tune 230NC ja Feelin Nanobuds Lite.

Kolme ensimmäistä mallia valittiin viiden elektroniikkajälleenmyyjän myydyimpien tuotteiden joukosta. Powerin myymä kuulokebrändi Feel valikoitui mukaan siksi, että se on myydyimpien yksi halvimmista malleista.

Vertailun ensimmäisessä vaiheessa Välimäki testasi kuulokkeita korvakuulolta. Kuulokkeista testattiin kahta asiaa: äänenlaatua ja vastamelua. Toisessa vaiheessa kuulokkeet avattiin työkaluin.

Vielä muutama vuosi sitten pieni koko, langattomuus ja vastamelutoiminto yhdessä olivat harvinaista herkkua.

Vuonna 2016 Apple julkaisi kymmenennen Iphone-mallinsa, Iphone 7:n, jossa ei ollut enää kuulokeliitäntää. Samalla se julkaisi ensimmäiset Airpodit, langattomat nappikuulokkeet, joista tuli pian myyntihitti. Kuulokkeet olivat yhteydessä toisiinsa ja äänilähteeseen, kuten älypuhelimeen, täysin langattomasti bluetooth-yhteydellä. 

Se oli alkusysäys langattomien kuulokkeiden suosiolle, vaikka yksin Apple ei innovaationsa kanssa ollut. Myös esimerkiksi Jabra ehti markkinoille varhain.

Nykyään tällaisten true wireless -nimellä markkinoitujen kuulokkeiden myynti ylittää kaikki muut kuuloketyypit. Lähes kaikilla suurilla kuulokevalmistajilla on omat mallinsa, ja kalliiden parien rinnalle on ilmestynyt myös halpisversioita.

Teknologia on paitsi kehittynyt, myös valmistuskustannukset ovat madaltuneet, kertoo Verkkokauppa.comin valikoimapäällikkö Aki Ahonen. Tämä näkyy siten, että halvoistakin kuulokkeista löytyy nykyään yhä enemmän toimintoja. Yksi tällainen toiminto on vastamelu eli ANC (active noice cancelling).

Powerin viihde-elektroniikan myyntipäällikkö Lauri Räsänen arvioi, että jo suurimmassa osassa kaikista Suomessa myydyistä täysin langattomista kuulokkeista on jonkinlainen vastamelutoiminto – myös budjettimalleissa.

Halvimmillaan vastamelun lisääminen kuulokkeisiin maksaa vain muutaman dollarin piirisarjakustannuksissa, Ahonen puolestaan kertoo.

”Tämä on tehnyt kuulokkeiden vertailusta vaikeampaa, kun vastamelutoimintojen laatuerot ovat kasvaneet, mutta ominaisuutta markkinoidaan usein täysin samalla nimellä”, Ahonen lisää.

Ennen kuulokkeiden testaamista ja avaamista on hyvä selventää pari asiaa. Mihin arviointi perustuu? Mitä tarkoittaa, kun puhutaan hyvästä äänenlaadusta?

Vastamelun kohdalla asia on melko yksiselitteinen, kertoo professori Välimäki: mitä tehokkaammin kuulokkeet vaimentavat ulkoa tulevia ääniä, sitä parempi. Välimäen mukaan vastameluefektin aikaansaamiseksi on olemassa kourallinen erilaisia menetelmiä, mutta periaate on kaikissa sama.

Kuulokkeet on ensinnäkin muotoiltu korvatulppien kaltaisesti. Kummankin kuulokkeen päässä on pieni silikonitulppa, joka tukkii korvakäytävän ja lieventää näin ulkoa tulevaa melusaastetta. Tulppaamisen ansiosta etenkin korkeat äänet vaimenevat, kun taas mataliin se ei kovin hyvin tepsi.

Vastameluteknologia toimii Välimäen mukaan niin, että kuulokkeiden sisältä löytyy mikroskooppisen pieniä mikrofoneja, jotka poimivat ympäristön ääniä. Kuulokkeen sisällä oleva prosessori kääntää poimitut äänet vaihteeltaan vastakkaisiksi versioiksi itsestään ja syöttää tätä niin sanottua anti-ääntä alkuperäisen melun päälle.

Kohdatessaan nämä kaksi äänisignaalia kumoavat toisensa ja jäljelle jää vain laitteen sihinää – ainakin teoriassa.

Todellisuudessa vastameluteknologia puree tehokkaasti vain mataliin ääniin. Kun tulpat tehoavat korkeisiin ja ANC-teknologia mataliin ääniin, on efekti kuitenkin parhaimmillaan kokonaisvaltainen.

Kuulokkeiden äänenlaatu on astetta kinkkisempi juttu.

Välimäen mukaan hyvää äänenlaatua kuvaa se, että kuulokkeista kuuluu kaikki, mitä on tarkoituskin kuulua. Esimerkiksi bassoäänten toistaminen vaatii useimmiten tehoja, ja halvat kuulokkeet ovat monesti vaikeuksissa juuri niiden kanssa.

Jos siis tietää, että omassa tutussa kappaleessa on jokin tietty elementti, mutta tämä ei kuulu kuulokkeista, tulisi punaisten lippujen heilua, Välimäki sanoo.

Tämän jälkeen kyse on tottumuksesta – ainakin osittain.

Eri kuulokkeet toistavat eri taajuuksia eri voimakkuuksin, mutta ihmisen korvat ovat nopeita sopeutumaan: jos on aiemmin tottunut kuuntelemaan bassovoittoisia kuulokkeita ja vaihtaa seuraavana päivänä kirkkaampaan soundiin, ei todennäköisesti kulu kauaa, kun korvat pitävät uutta jo normaalina ja vanhaa kummallisena.

On kuitenkin tutkittu, että sokkotestissä suuri osa ihmisistä pitää miellyttävänä hyvin samankaltaista kuuntelukokemusta, Välimäki kertoo.

Sitten vertailuun.

Välimäki kuuntelee jokaista kuulokeparia vuorotellen kahteen kertaan. Ensin hän soittaa kaiuttimista pinkkiä kohinaa noin 70 desibelin voimakkuudella. Tämä vastaa melko lailla tavanomaista melusaastetta kaupunkiympäristössä.

Pinkillä kohinalla tarkoitetaan ääntä, jossa kohinan taso vaimenee sitä mukaa, mitä korkeammista taajuuksista on kyse. Matalilla taajuuksilla kohinan taso on voimakkainta. Vastameluteknologian pitäisi tehota juuri matalien taajuuksien ääniin.

Tämän jälkeen hän soittaa kuulokkeista musiikkia. Ensimmäinen kappale on Thomas Dolbyn Weightless, toinen Wu-Tang Clanin C.R.E.A.M.

Välimäki on käyttänyt kappaleita kymmenien eri äänentoistojärjestelmien testauksen yhteydessä, ja hänellä on selkeä muistijälki siitä, miltä kappaleiden tulisi kuulostaa. C.R.E.A.M.-kappaleessa on esimerkiksi todella matala basso, johon heikoimmat kuulokkeet eivät monesti ylety.

Vertailua ei toteutettu sokkona, eikä sitä tule lukea tieteellisenä tutkimuksena. Tieteellisesti tarkassa tutkimuksessa kuulokkeiden taajuusvaste otetaan talteen ihmisen päätä muistuttavan mikrofonin avulla, toisinnetaan digitaalisesti ja lopuksi eri kuulokkeiden vasteita vertaillaan sokkona.

Hinta: 29 euroa (Power)

Akun kesto: 5 tuntia yhdellä latauksella, yhteensä 25 tuntia täyteen ladatulla kotelolla

Vastamelutoiminnot: ANC ja Ambient sound

Pakettiin kuuluu vaihtotulppia

Vertailun edullisimmista kuulokkeista löytyy valmistajan mukaan yhteensä 5 tuntia tauotonta kuunteluaikaa ja 25 desibelin edestä melua häivyttävä vastamelutoiminto.

Välimäki kiinnittää heti huomiota ulkomuotoon. Valkoinen ja pyöreähkö kuulokekotelo muistuttaa huomattavasti vertailun hintavimman kuulokeparin eli Apple Airpods Pro -mallin koteloa. Itse kuulokkeiden muotoilu on kuitenkin lähempänä JBL:n kuulokkeita. Sitten ensimmäiseen kappaleeseen.

”Oho, tämä kuulostaa kyllä aika erilaiselta”, Välimäki kertoo.

Välimäen mukaan kuulokkeiden soundi on ”räikeä” ja melko diskanttipitoinen, eli korkeat äänet kuuluvat tavallista voimakkaammin. Erityisesti hän kiinnittää huomiota Weightless-kappaleessa soivaan lehmänkelloon.

”Alkuperäisessä se on melko vaimea, mutta näissä tuntuu, että pää halkeaa”, Välimäki naurahtaa.

Toisaalta alarekisteriä löytyy, ainakin jonkin verran. C.R.E.A.M:n basso ei jää toistamatta, vaikkakin se kuuluu vähän muita kuulokkeita heikommin.

Välimäen mukaan tulppakuulokkeisiin on helppoa saada voimakas bassotoisto, koska korvakäytävän sulkeminen vahvistaa bassoa. Vaimea basso jättää siksi parantamisen varaa.

”Toisaalta monet edulliset tulppakuulokkeet on suunniteltu huolimattomasti, jolloin niissä on liian voimakas ja kumiseva bassotoisto. Tasapainoinen bassotoisto vaatii huolellista basson vaimentamista.”

Pinkki kohina päälle, ja vastamelun toiminta testiin. Välimäki antaa tyrmäävän arvion.

”Tämä ei ole kyllä melkoinen. Eivät tee paljoa mitään.”

Kuulokkeet pystyvät mainostamaansa 25 desibelin vaimennukseen Välimäen arvion mukaan vain yksittäisillä taajuuksilla.

Tämän huomaa melun sävystä: useimmiten vastamelu puree parhaiten bassoääniin, mutta Nanobuds Liten tapauksessa bassotaajuudet kuuluvat vielä hyvin kuulokkeista läpi.

Kuulokkeissa on vastamelun lisäksi Ambient sound -tila. Sen idea on kaiketi olla läpikuuluvan ja vastamelun välillä, mutta suuria eroja Välimäki ei havaitse. 

Hinta: 69 euroa (Power)

Akun kesto: yhteensä 40 tuntia täyteen ladatulla akulla

Vastamelutoiminnot: ANC ja Ambient sound

Pakettiin kuuluu vaihtotulppia

Yhdysvaltalaisen JBL:n omistaa Harman International Industries. Tune 230NC on vuonna 2021 julkaistu malli.

Välimäki ottaa kuulokkeet kotelostaan, ja ne kytkeytyvät automaattisesti päälle.

”Ihan hyvältä kuulostavat.”

C.R.E.A.M:n matala basso tulee vaivatta. Kuulokkeet ovat kuitenkin vähän hiljaiset, jos vertaa muiden vertailun kuulokkeiden volyymitasoihin.

Vastamelukin toimii odotetulla tavalla. Välimäen mukaan JBL:n kuulokkeet leikkaavat matalat taajuudet kuten pitääkin. Korvissa kuuluu vain ”meren kohinaa”. 

Mitään silmin nähden vaikuttuneita reaktioita Välimäeltä ei kuitenkaan heru.

Välimäen mukaan kuulokkeissa on myös selkeä miinus: oma puheääni kuuluu kuulokkeet päässä hyvin kumealta, ja puheessa on ikään kuin pieni kaiku mukana.

Kyse on okkluusiosta, eli samasta ilmiöstä, kun ihminen tunkee sormet korviinsa, Välimäki kertoo. Kuulokkeiden tapauksessa ongelmaksi muodostuu se, että kuulokkeiden läpi tuleva puheääni jää ikään kuin soimaan korviin.

Hintavissa vastamelukuulokkeissa vastameluun tarkoitettuja mikrofoneja on Välimäen mukaan sijoitettu myös korvakäytävän puolelle, jotta okkluusiota voitaisiin hallita ja se olisi huomaamattomampi. Välimäki epäilee, että näissä kuulokkeissa näin ei ole.

”Okkluusio vaikuttaa siihen, että kuulokkeiden käyttö puheluissa ei ole niin mukavaa. Tekee mieli ottaa kuuloke pois ainakin toisesta korvasta puhelun ajaksi.”

Hinta: 179 euroa (Gigantti)

Akun kesto: yhteensä 30 tuntia täyteen ladatulla kotelolla 

Vastamelutoiminnot: ANC

Pakettiin kuuluu vaihtotulppia

Jabran kuulokkeet ovat vertailun ainoat selkeästi liikuntaan tarkoitetut kuulokkeet. Kuulokkeita mainostetaan vedenpitävinä ja niiden pinta on myös muista kuulokkeista poiketen pehmeää LSR-materiaalia (liquid silicone rubber).

Välimäki kiinnittää huomiota äänenvoimakkuuteen: kuulokkeissa on asteen verran voimakkaampi volyymi kuin JBL:n kuulokkeissa. 

Äänenlaadultaan Jabran kuulokkeet taas kuulostavat Välimäen mukaan ”hemmetin hyvältä”. Pienet kaiutkin kuuluvat selkeästi ja niin myös C.R.E.A.M:n matala basso.

”Nämä ovat mainiot.”

Jos äänenlaatua vertaa lähes sata euroa kalliimpiin Applen Airpods Pro -kuulokkeisiin, ei huomattavia eroja löydy.

”Kyllä ne vähän erilaiselta kuulostavat, mutta pidän näistäkin.”

Kuulokkeet jatkavat samaa rataa vastamelun kohdalla. 

Jabran kuulokkeet vaimentavat Välimäen mukaan selkeästi enemmän kuin noin sata euroa edullisemmat JBL:n kuulokkeet. Efekti on huomattava, ja toisen puheen kuulee vastamelun läpi vain heikosti.

Mutta okkluusio on näissäkin selkeä. Puheääni kuulostaa kumisevalta ja kaikuu.

Hinta: 279 euroa (Gigantti)

Akun kesto: yhteensä 30 tuntia täyteen ladatulla kotelolla 

Vastamelutoiminnot: ANC ja ”personoitu tilaääni”

Pakettiin kuuluu vaihtotulppia

Korkeasta hinnastaan huolimatta Applen Airpods Pro -kuulokkeet ovat tällä hetkellä sekä arvonsa että kappalemääränsä puolesta myydyimmät kuulokkeet Suomessa, kertoo Verkkokauppa.comin valikoimapäällikkö Aki Ahonen.

Apple julkaisi mallin alun perin vuonna 2022, ja uudestaan tänä vuonna ainoastaan sillä päivityksellä, että vuoden 2023 mallissa on USB-C-latausliitäntä. Tämä oli seurausta EU:n vaatimuksista yhdenmukaistaa Euroopassa myytävien puhelinten latausliitännät.

Välimäki on testannut kuulokkeita jo kertaalleen aiemmin Helsingin Sanomien vertailussa. Kuten silloin, myös nyt hän pitää kuulemastaan.

”Nämä ovat huikean hienon kuuloiset. Varmaan yhdet parhaista, mitä tällä rahalla voi saada.”

Vastamelu toimii niin ikään hienosti. Kuten Jabran kuulokkeissa, pinkki kohina vaimenee tehokkaasti, mutta sen lisäksi Airpods Pro -kuulokkeissa ei okkluusiota huomaa.

Vertailun kuulokkeista vain Airpods Pro -kuulokkeet Välimäki ottaisi mukaan Zoom-tapaamiseen.

Kuluttajana hän ei tosin pidä siitä, että kuulokkeet on optimoitu toimimaan täydellä arsenaalilla ainoastaan muiden Applen tuotteiden kanssa. Esimerkiksi ääniohjausta ei voi käyttää, jos kuulokkeita käyttää yhdessä Android-käyttöjärjestelmällä toimivan laitteen kanssa.

On myös hyvä kysymys, onko lähes kolmen sadan euron hintalappu perusteltu. Välimäen mukaan tätä on vaikea arvioida, sillä tuotteessa maksaa selkeästi myös sen muotoilu ja brändi.

”En ehkä itse ostaisi. Mutta minulla ei ole Applen puhelinta.”

Viikkoa myöhemmin vertailun kuulokkeiden vieressä lojuu erikokoisia ruuvimeisseleitä, pihtejä, mattoveitsi ja pieni porakone siltä varalta, etteivät muut välineet tepsi.

Työkalut kuuluvat Taideyliopiston Sibelius-Akatemian yliassistentille Kalev Tiitsille. Tiits opettaa Sibelius-Akatemiassa musiikkiteknologiaa, ja hän on avannut elämänsä aikana satoja erilaisia audioteknologisia laitteita.

Nyt hän aikoo avata HS:n vertailun kuulokkeet.

Tiitsin mukaan kuulokkeiden sisälmyksiä tutkimalla on mahdollista ymmärtää niiden toimintaa vain tiettyyn pisteeseen asti. Sisältä löytyy todennäköisesti tunnistettavia osia, mutta koska kuulokkeet toimivat osin digitaalisesti, ei niiden ohjelmoinnista saada tätä kautta täyttä tietoa.

Toinen vaikeuttava seikka on laitteiden koko. Tiitsin mukaan esimerkiksi mikrofonit, jotka poimivat kuulokkeiden pinnalta ääntä vastamelutoimintoa varten, ovat niin pieniä, että niitä tuskin näkee paljaalla silmällä tai edes suurennuslasilla.

Syteen tai saveen.

Tiitsin suunnitelmana on keskittyä heikoimpaan kohtaan: kussakin kuulokkeessa on selkeä saumakohta, jossa kuulokkeiden kaksi kuoriosaa kohtaavat. Hän etenee kuulokkeiden kanssa samassa järjestyksessä kuin Välimäki. Halvimmasta aloitetaan, eli Feelin Nanobuds Lite -kuulokkeista.

Pihdeillä napakka ote toisesta puoliskosta, voimakas vääntöliike, ja kuulokkeet napsahtavat kahtia.

Sisältä löytyvät osat ovat yhä yksinä palasina: on kuulokkeen kaiutinosa, voimapaketti eli pieni akku sekä piirilevy, jossa kuulokkeen prosessori ja muut komponentit sijaitsevat.

Tiitsin mukaan näky on melko odotetun kaltainen. Näillä osilla vastamelukuuloke yksinkertaisimmillaan pyörii. Prosessorin ohjelmointi vastaa suurimmasta osasta kuulokkeen toimintaa, mutta kaiuttimen eli driverin materiaali ja laatu vaikuttaa siihen, mitä kuuloke pystyy toistamaan.

Tiits arvioi, ettei näiden kuulokkeiden driveri todennäköisesti kestäisi samalla tavalla ohjelmoitua bassoa kuin esimerkiksi Applen kuulokkeet toistavat. Myös Tiits on kuunnellut kuulokkeet nopeasti läpi ennen avaamisurakkaa.

Seuraavan hintaluokan laitteet eli JBL:n kuulokkeet avautuvat vähän pidemmän kamppailun jälkeen. Tiits joutuu vääntämään muovia auki ruuvimeisselillä, mutta viimein osat saadaan esiin.

JBL:n kuulokkeissa on samankaltainen suunnittelu kuin Feelin mallissa. Sisältä löytyviä komponentteja on kuitenkin hieman enemmän ja elektroniikka mutkikkaampaa. Tämä edellyttää todennäköisesti myös vahvempaa akkua.

Mikrofoneja pitäisi löytyä neljä kappaletta, mutta tästä on vaikea saada edes suurennuslasilla varmuutta.

”Enemmän informaatiota kulkee paikasta toiseen”, Tiits summaa.

Sama pätee Jabran kuulokkeisiin. Teknologiaa on selkeästi halvimman hintaluokan kuulokkeita enemmän. Sisältä löytyvän kaiutinelementin koko on kutakuinkin sama kuin JBL:n kuulokkeissa. Erona JBL:ään on kuulokkeen muoto, minkä vuoksi myös teknologia on pakattu eri tavoin.

Jabran kuulokkeiden osista löytyy pieniä koodinpätkiä. Tiitsin mukaan vähänkin kalliimpien osien kyljistä sellaiset usein löytyy, ja ne skannaamalla osista on mahdollista saada tarkempaa tietoa.

Viimeisenä on Applen kuulokkeiden vuoro. Ne on selkeästi vaikeinta avata.

Sisältä osien ympäriltä löytyy silikonimaista täytemateriaalia, jonka keskeisimmäksi rooliksi Tiits arvaa sen, etteivät osat hölskyisi kuoren sisällä kovassakaan liikkeessä.

Sisältä löytyvät materiaalit poikkeavat muista vertailun malleista. Huomattavin ero on kuulokkeen kaiutinosassa: kun asettaa metallisen ruuvimeisselin lähelle, kaiuttimen magneetti alkaa vetää ruuvimeisseliä puoleensa huomattavasti voimakkaammin kuin muissa kuulokkeissa.

Tiits epäilee, että Airpods Pro -kuulokkeiden kaiutinosassa on neodyymia. Kyseessä on harvinaisiin maametalleihin kuuluva ja erityisen voimakkaisiin magneetteihin sopiva alkuaine, jota käytetään kuulokkeiden lisäksi myös älypuhelimissa. Kuulokkeissa voimakkaat magneetit mahdollistavat esimerkiksi voimakkaiden bassoäänten toiston.

”Tämä on toki vain spekulaatiota. Tuote vaikuttaa kuitenkin siltä, että sen eteen on tehty jonkin verran materiaalitutkimusta”, Tiits kertoo.