Alkuvuodesta 2017 Inka Kivi kärsi epämääräisistä vatsavaivoista. Maha oli jatkuvasti löysällä, oksetti.

Kivi sai työterveyslääkäriltä lähetteen paksusuolen tähystykseen. Tähystystä seurasi ylä- ja alavatsan tietokonetomografia- eli TT-kuvaus. Vatsan alueelta ei löytynyt mitään poikkeavaa, mutta kuvaus paljasti jotain aivan muuta.

”Kuvissa näkyi myös sydämen alue. Radiologi näki siellä jotain ylimääräistä, ja sain lähetteen kardiologille”, Kivi, 66, muistelee.

Kivi ei ollut huolissaan. Toukokuun lopulle päivättyä kardiologin vastaanottoaikaa odotellessaan hänen mieleensä ei juolahtanutkaan, että kyse voisi olla mistään vakavasta.

”Kardiologi teki ultraäänitutkimuksen ruokatorven kautta ja totesi että hetkinen, täällähän on suurikokoinen kasvain.”

Kyseessä oli sattumalöydös. Se tarkoittaa lääketieteellisessä tutkimuksessa vastaantulevaa löydöstä, joka ei liity tutkittavaan asiaan.

Sattumalöydökset ovat yleistyneet kuvantamistutkimusten kehittyessä. Suomessa yleisimpiä kuvantamistutkimuksia ovat TT-kuvaus, magneettikuvaus, ultraäänitutkimus ja röntgenkuvaus.

Husin radiologian ja patologian toimialajohtajan, radiologi Mika Koivikon mukaan erilaisia kuvantamismenetelmiä käytetään yhä herkemmin.

”Jos verenohennuslääkettä käyttävä vanhus kolauttaa päänsä, TT-kuvauksella varmistetaan rutiininomaisesti, ettei hänellä ole esimerkiksi kallonsisäistä verenvuotoa. Ennen hoitokäytäntönä oli seuranta ja kotiutus.”

Säteilyturvakeskuksen mukaan Suomessa tehtiin viime vuonna 6,8 miljoonaa radiologista tutkimusta eli kuvantamistutkimusta. Erityisesti TT- ja magneettikuvausten määrä on noussut viime vuosina jyrkästi. Kolmessa vuodessa TT-kuvausten määrä on kasvanut 15 ja magneettikuvien 14 prosenttia. Samalla perinteisten röntgenkuvausten määrä on laskenut.

”Tarjolla oleva resurssi kasvattaa kysyntää, ja kun kysyntä on kasvanut, paluuta entiseen ei ole. Lääketieteen kelloa ei voi kääntää taaksepäin”, Koivikko sanoo.

Kehittyneet menetelmät ja yhä pienemmistä rakenteista otettavat kuvat paljastavat kehoistamme asioita, jotka röntgenkuva aiemmin ohitti.

”Analogisella aikakaudella olimme onnellisen tietämättömiä monista ihmiskehon poikkeavaisuuksista.”

Yksi yleisimmistä sattumalöydöksistä ovat keuhkojen pienet tiivistymät. TT-kuva paljastaa nämä joskus nuppineulan päätäkin pienemmät kyhmyt, joiden lääketieteellinen merkitys on yleensä olematon. Radiologi törmää usein myös luissa näkyviin pesäkkeisiin, selän välilevyn rappeumamuutoksiin ja hyvänlaatuisiin kasvaimiin.

Koivikolla on lohdullinen viesti: vaikka sattumalöydöksiä tehdään paljon, valtaosa niistä on viattomia eikä vaadi toimenpiteitä.

”Vain pari löydöstä sadasta osoittautuu pahanlaatuiseksi tai muuten vakavaksi.”

Sellaiseksi kuin Inka Kivellä.

Kiven sydänkasvain oli nimeltään myksooma: harvinainen, hyvänlaatuinen sydänkasvain kasvaa yleensä sydämen vasemmassa eteiskammiossa, ja niitä löytyy Suomessa vuosittain noin 40.

Tilanteen vakavuus konkretisoitui Kivelle, kun sairaalakassi kehotettiin pakkaamaan valmiiksi: lähtö leikkaukseen tulisi heti, kun leikkausaika saataisiin järjestettyä.

”Olin kuvitellut olevani melko terve, ja nyt olin menossa kiireellisesti sydänleikkaukseen.”

Suurikokoinen myksooma miltei tukki Kiven sydämen vasemman eteisen verenkierron. Pelko oli myös, että kasvaimen pinnalle muodostuisi verihyytymää, joka voisi irrotessaan aiheuttaa aivoissa verenkiertohäiriön tai tukoksen alaraajassa.

Kivi sai leikkausajan Kuopion yliopistolliseen sairaalaan kesäkuussa 2017. Hän yritti keskittyä jännittämään käytännön asioita: lieksalainen Kivi oli menossa Kuopion sairaalaan ensimmäistä kertaa ja mietti, millainen se olisi ja löytäisikö hän siellä varmasti oikeaan paikkaan.

Kiven Helsingissä asuva tytär ajoi Kuopion sairaalaan katsomaan äitiään ennen leikkausta.

”Tuolloin mieleeni putkahti ajatus, että kenties vietämme viimeisiä hetkiä yhdessä.”

Sattumalöydösten yleisyydestä ei olemassa rekisteröityä dataa. Lääketieteellisen aikakauskirja Duodecimin vuonna 2015 julkaiseman artikkelin mukaan keskimäärin neljäsosalla potilaista todetaan sattumalöydös kuvantamistutkimuksen yhteydessä.

Husin Mika Koivikon mukaan luku voi olla suurempikin. Haasteena on määrittää, milloin on kyse poikkeavasta löydöksestä ja milloin ikään kuuluvasta rappeumamuutoksesta. Esimerkiksi välilevyn rappeumaa löytyy jo 37 prosentilta oireettomista 20-vuotiaista.

”Teini-iän jälkeen erilaiset rappeumamuutokset ovat erittäin todennäköisiä”, Koivikko sanoo.

Oireettomien potilaiden tutkimisessa pitääkin Koivikon mukaan miettiä erityisen tarkasti tutkimuksen syytä ja terveyshyötyä – muuten mahdolliset sattumalöydökset voivat johtaa turhiin jatkotutkimuksiin.

Esimerkiksi koko kehon magneettikuva näyttää Koivikon mukaan helposti poikkeamia mutta kertoo huonosti, mitä niiden taustalla on.

”Se on hyvä menetelmä, jos tutkitaan esimerkiksi lasta, jolla on tiedossa oleva syöpä. Terveystarkastusmielessä tehtynä se voi saada aikaan enemmän vahinkoa kuin terveyttä.”

Toinen haaste koskee löydösten lääketieteellistä merkittävyyttä. Mitä enemmän poikkeamia löytyy, sitä useammin radiologin on otettava niihin kantaa: onko löydös normaalia biologian variaatiota vai ei?

”Aiheutammeko potilaalle turhia epäilyjä ja huolta, jos jäämme seuraamaan löydöstä? Pahimmassa tapauksessa löydös johtaa jatkotutkimuksiin tai seurantaan, joka on potilaalle aina epämiellyttävää, koska asian ratkeamista joutuu odottamaan pitkään”, Koivikko sanoo.

Sattumalöydöstä voivat seurata potilaalle lisää haitallista säteilyä aiheuttavat kuvaukset ja kajoavammat tutkimukset, kuten koepalan otto tai löydöksen leikkaaminen.

”Löydösten ylimedikalisointi voi olla hyvinkin vahingollista. Kuitenkin seurantaa ja lisätutkimuksiakin tarvitaan. Esimerkiksi tiettyjen, hyvänlaatuisina tunnettujen luukasvainten seurannalla halutaan varmistaa, ettei kasvain laajene”, Koivikko kertoo.

Sattumalöydöksen selvittelyä helpottaa, jos potilaasta on aiempia kuvia, joihin tuoreita voi verrata. Vertailu voi auttaa poissulkemaan löydöksen syitä ja vähentää potilaan huolta.

Mutta viattomatkin sattumalöydökset aiheuttavat potilaalle usein stressiä. Siksi radiologin ja hoitavan lääkärin on mietittävä tarkkaan, miten niistä kerrotaan potilaalle. Koivikko antaa kaksi esimerkkiä lausunnosta raajan rustokasvaimeen liittyen:

”Hyvänlaatuinen rustokasvain, ei vaadi toimenpiteitä. Otetaan vuoden kuluttua seurantakuva, jolla varmistetaan, ettei kasvain ole kasvanut.”

”Epäselvä muutos, ei voida sulkea pois pahanlaatuisuutta. Jatkokuvaus vuoden kuluttua.”

”Jälkimmäinen esimerkki on omiaan herättämään potilaassa huolta ja ahdistusta. Sattumalöydökset vaativatkin lääkäriltä oikean asenteen ja potilaan tunteiden huomiointia.”

Myös hyvät ja nopeat hoitopolut vähentävät potilaan huolta, ja tilaa omille tulkinnoille jää vähemmän.

”Resurssipulan puristus tuo tähän toki omat haasteensa, mutta isossa kuvassa näkisin, että hoitohenkilökunta osaa huomioida sattumalöydösten herättämän huolen.”

Kun Inka Kivi heräsi leikkauksestaan, ympärillä oli hoitohenkilökuntaa. Hän tunsi olevansa turvallisissa käsissä.

”Vointiani tarkkailtiin, elintoimintojani seurattiin ja kipujani lääkittiin.”

Leikkaus onnistui, ja sydänkasvain saatiin poistettua. Leikkauksen jälkikomplikaationa Kivi sai kuitenkin aivoinfarktin, joka johti kuolioon näkökeskusalueella. Aivoissa ei ole enää vastaanotinta vasemmalta puolelta tuleville viesteille.

”Aluksi olin jäädä auton alle, kun äkkiä vasemman puolen ääreisnäköä ei enää ollutkaan. Itse en voi autoa enää ajaa.”

Aivoinfarktista seurasi myös muun muassa tarkkaavaisuuden ja näkömuistin heikentyminen. Lisäksi Kivelle kehittyi epilepsia.

Kaikesta kokemastaan huolimatta hän on kiitollinen siitä, että sydänkasvain löytyi sattumalta.

”Jos kasvain ei olisi näkynyt vatsan kuvantamistutkimuksessa, seuraukset olisivat voineet olla vielä kohtalokkaammat. Olen onnellinen, että selvisin hengissä.”

Lue lisää: 1960-luvulla kehitetty suosittu ihmelääke jakaa lääkärikuntaa – ”Väestössä niiden haitat ylittävät hyödyt”

Lue lisää: Jos liikunta tuntuu pakkopullalta, yksi oivallus riittää muuttamaan kaiken

Lue lisää: Synkimpinä aikoina Tapio Ojala mietti, onko hän sairaampi kuin kivun takia tullut asiakas – Yksi oivallus opetti elämään kivun kanssa