Kahdeksasluokkalainen Salla Polojärvi on saanut matematiikan arvosanansa paranemaan tuntuvasti.

”Kun lähdin alakoulusta, matikka oli kasi. Nyt se on kymppi.”

Hän kiittelee uutta opetusmenetelmää: enää ei tarvitse odottaa opettajaa apuun, jos tehtävässä jää jumiin.

Kuulammen yläkoulu Pohjois-Pohjanmaan Tyrnävällä on ottanut matematiikassa käyttöön sähköisen Taagi-oppimisympäristön, jonka on kehittänyt koulun opettaja Miikka Mattila.

Taagissa edetään niin, että ensin katsotaan opetusvideo ja sitten kirjoitetaan vihkoon muistiinpanot opeteltavasta asiasta.

Tuorein Pisa-arviointi näytti Kuulammen koululle huikeita tuloksia matematiikan lisäksi lukutaidossa ja luonnontieteissä. Ne olivat selvästi valtakunnan keskiarvon yläpuolella.

Nelli Partanen ja Sonja Timlin työstävät tietokoneidensa ääressä mittakaavalaskuja. Heidän kahdeksannen luokan ryhmässään tavoitellaan arvosanaksi ysiä tai kymppiä.

Taagissa voi edetä omaa tahtiaan, Partanen ja Timlin kehuvat. He arvostavat myös sitä, ettei matematiikantunnille tarvitse raahata kirjoja.

Kaikkein kätevintä on se, että läksyt voi tehdä puhelimella.

Juho Markukselan pitämän tunnin aiheena on tällä kertaa mittakaava ja suhde. Salla Polojärvi ratkoo tehtävää, jossa pitää laimentaa pesuainetta erilaisin laimennussuhtein.

”Jos en ole tajunnut, voin aina mennä takaisin videoon ja katsoa uudestaan”, hän sanoo.

Markuksela opettaa pelkästään Taagin avulla. Hänen mukaansa aikaa neuvomiseen ja opastamiseen jää paljon enemmän kuin perinteisen mallin opetuksessa, jossa opettaja selittää uuden asian luokan edessä.

Taagin kehitystyö lähti liikkeelle turhautumisesta perinteiseen matematiikanopetukseen, Miikka Mattila kertoo.

”Osa oppilaista joutui odottelemaan hitaimpia oppilaita esimerkkien ja teorian kirjoittamisessa vihkoon. Tajusin, että video ajaisi saman asian ja oppilaat voisivat katsoa sen niin monta kertaa kuin haluaisivat.”

Mattilan lähinnä vapaa-ajallaan tekemiä opetusvideoita on kertynyt jo noin 2 000. Niissä ydinajatuksena on konkretia: käytössä ovat muun muassa makaronit ja puupalikat.

Vaikka Mattila luopui oppikirjasta, vihkotyöskentelystä luopuminen ei ollut missään vaiheessa tavoitteena – päinvastoin.

”Vihkoon kirjoittaminen on osa oppimista ja asian sisäistämistä. Oppilaat siis katsovat videoita ja kirjoittavat teoriaa vihkoon vuorotellen omassa tahdissa.”

Perinteisesti liitutaululta opettaessaan Mattila turhautui myös siihen, että vain yksi voi vastata opettajan esittämään kysymykseen.

”Mietin, mikseivät kaikki voisi vastata. Videolla näin tapahtuukin, kun jokainen vastaa sähköisesti.”

Oppimistulokset ovat heikentyneet koko maassa jo pitkään ja osaamiserot kasvaneet. Pohjoisessa kehitys on kuitenkin ollut valoisampaa kuin etelässä.

Tuoreimmassa Pisa-mittauksessa vuonna 2022 Pohjois-Suomi ohitti muut Suomen suuralueet kaikissa arvioiduissa aihepiireissä. Muutos oli selvä verrattuna vuoden 2018 arviointiin, jossa loisti vain pääkaupunkiseutu.

Kuulammen koulussa hyvien oppimistulosten taustalta löytyy myös joustavuus. Oppilaat on jaettu matematiikassa ja äidinkielessä ryhmiin sen mukaan, onko heidän tavoittelemansa arvosana esimerkiksi 6, 8 vai 10. Ryhmiä voi myös vaihtaa joustavasti.

Mallia on pyöritetty valtiolta saaduin hankevaroin. Lisärahan ansiosta ryhmät on pystytty pitämään järkevän kokoisina. Nyt rahoitus on päättymässä, mikä tarkoittaa ryhmäkokojen kasvattamista.

Tason mukaan ryhmittelystä ei silti haluta luopua, Mattila sanoo. Sen ansiosta erityisopetusta on tarvittu hyvin vähän, kun heikommin ja paremmin suoriutuville pyritään antamaan tasa-arvoinen mahdollisuus oppia.

Joustavaa tasoryhmittelyä käytetään kouluissa vaihdellen. Opetuksen eriyttämistä tason mukaan käytetään kouluissa ”jonkin verran”, sanoo arviointiasiantuntija Matti Suomilammi Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta (Karvi).

”Opetus kohdennetaan oppilaiden taitotason mukaisesti. Se ei ole virallista tasoryhmittelyä, joka ei ole opetussuunnitelmassa edes mahdollista.”

Aiemmin 1970- ja 1980-luvuilla käytössä olleet tasoryhmät lokeroivat oppilaita niin, että valittu tasoryhmä saattoi sulkea pois osan jatko-opintopaikoista.

Suomilammi näkee joustavassakin ryhmittelyssä joitain riskejä. Ne tulevat todeksi, jos alemman tason ryhmissä ei opeteta kaikkia asioita.

”Ongelma varsinkin pojilla on se, etteivät he pinnistele. Puuttuu sisua tehdä. Jos heitä ei kukaan patista, he valikoituvat helposti alempiin ryhmiin. Näin he jäävät takamatkalle ja myöhemmin on vielä vaikeampi päästä kiinni.”

Erityisesti matematiikka on kuitenkin oppiaine, jossa on tärkeää, että oppilaille tarjotaan heidän oman tasonsa mukaista opetusta.

Kuulammen koulussa oppilas saa itse valita tavoitetasonsa lisäksi sen, opiskeleeko sähköisesti Taagilla vai perinteisemmin kirjasta. Nykyisin näiden opiskelu­menetelmien käyttäjiä on suunnilleen yhtä paljon.

Vaihtaminenkin on mahdollista. Sitä harkitsee parhaillaan Taagi-ryhmässä opiskeleva Miro Heiskari.

”Täällä on mukavaa, koska pystyy kuuntelemaan musiikkia rauhassa. Kirjaryhmässä opiskelu on enemmän opettajajohtoista, kun täällä se on omajohtoista. Puolensa on molemmissa.”

Mattilan kehittämä Taagi on käytössä Kuulammen lisäksi muutamassa muussakin koulussa.

Taagi on laajuudessaan ainutlaatuinen, mutta sähköistä opetusmateriaalia on tarjolla opettajien käyttöön myös oppi­kirja­kustantajilla.

Lisäksi aineistoja tarjoaa Turun yliopistossa kehitetty maksuton Ville-oppimisympäristö, jossa oppilas voi ratkaista tehtäviä omaan tahtiinsa.

Netissä tunnettuja ovat erityisesti Tuusulan lukion matematiikan lehtorin Ville Aitlahden Matikkamatskut-videot.

Heikentyneiden oppimistulosten suuntaa yrittää kääntää myös hallitus.

Parhaillaan lausuntokierroksella on hallitusohjelmassa esitetty tavoite, joka kasvattaisi peruskoulussa matematiikan ja äidinkielen oppituntien määrää 2–3 tuntia viikossa. Muutoksen toivotaan tuovan lisää väljyyttä perusasioiden oppimiseen.

Nykyisen peruskoulun selkein haaste liittyy oppilaiden eriytyneisiin perhetaustoihin, Karvin Suomilammin sanoo.

”Mikä on koulun arvostus kotona, se on ratkaisevaa.”