hs.fi - 2000009511694 - Maksumuuri poistettu

📅 2023-10-29T12:00:51.193Z
👁️ 165 katselukertaa
🔓 Julkinen


Hyundai Ioniq 6 on näyttävä auto, virtaviivaisessa ulkomuodossaan kuin mustavaris.

Muotoilun osasyy on tietysti se, että tällainen syöksyvä sukkula on miellyttävä silmälle. Ennen kaikkea auton muotoilu on tehty ilmanvastuskertoimen pienentämisen vuoksi.

Ioniq 6, korimalliltaan niin sanottu streamliner, halkoo ilmaa ilmanvastuskertoimella 0,21.

Se on hyvä luku. Yleisesti ottaen aerodynaamisina pidetään autoja, joiden ilmanvastuskerroin on alle 0,4.

Pieni ilmanvastuskerroin antaa autolle lisää toimintamatkaa, jota valmistaja lupaa yli 600 kilometriä. Lisäksi auto valittiin vuoden autoksi maailmassa 2023. 

Hyundain esitteessä pistää silmään kuitenkin yksi pienellä präntätty asia, joka liittyy auton vanteisiin.

Vakiovarusteena autossa on 18-tuumaiset Aero-malliset vanteet. Jos ottaa lisävarusteena 20-tuumaiset vanteet, auton toimintamatka lyhenee esitteen mukaan ”64–69 kilometriä”.

Hyundai Ioniq 6 ei ole ainoa sähköauto, jossa vanteet vaikuttavat merkittävällä tavalla auton toimintamatkaan, kertoo Teknologian tutkimuskeskus VTT:n erikoistutkija Marko Paakkinen.

”Muissakin autoissa olen törmännyt samaan ilmiöön, eli pienemmällä vannekoolla on pidempi toimintamatka. Omassa Teslassanikin valitsin 18 tuuman vanteet Aero-kapseleilla, koska niillä oli paras toimintamatka.”

Teslan mukaan takavetoisen Model 3:n kulutus on testattu 19 tuuman vanteilla, ja toimintamatka on 491 kilometriä. 18 tuuman vanteilla toimintamatka-arvioksi ilmoitetaan 510 kilometriä.

Tuuman ero vannekoossa vastaa siis 19 kilometrin eroa toimintamatkassa. Hyundain kohdalla tuuman ”hinta” on yli 30 kilometriä.

Kysymys ei ole pelkästään vanteiden koosta, vaan myös vanteiden muotoilusta.

Aero-vanteiden kapselit pienentävät ilmanvastusta, sillä ne ovat ”suljetummat” kuin Hyundain tai Teslan suuremman vannekoon vanteet.

Car&Driver-lehti testasi Tesla Model 3:n Aero-vanteiden vaikutusta. Lehti havaitsi yli kolmen prosentin eron kulutuksessa erimallisilla vanteilla.

”Tuo ero on samaa kokoluokkaa prosentteina kuin ero 18 ja 19 tuuman Teslan vanteiden välillä rangessa, eli ero voisi selittyä vanteiden ilmanvastuksella ja aerodynaamisilla pölykapseleilla.”

Lue myös: HS laittoi kahdeksan kesärengasta tiukkaan testiin sähköautolla.

Sähköautoissa toimintamatka on yksi merkittävimmistä myyntivalteista. Toimintamatkaan vaikuttaa auton ilmanvastus, ja siksi täyssähköautoja suunnitellaan mieluusti ”streamliner”-korimallisiksi.

Esimerkkejä on Hyundai Ioniq 6:n lisäksi muitakin. Esimerkiksi Mercedes-Benzin uudet täyssähköautot, kuten EQE ja EQS, ovat erittäin virtaviivaisia autoja.

Mitä pienempi ilmanvastuskerroin autolla on, sitä enemmän pikkuseikoilta vaikuttavat asiat, kuten vanteet ja renkaat, vaikuttavat auton toimintamatkaan.

Ioniq 6:ssa ilmanvastuskerroin on painettu poikkeuksellisen alas, ja tämä saattaa selittää sitä, että pelkästään erilaisien vanteiden takia toimintamatkan ero voi olla 12 prosentin luokkaa.

Pelkät vanteet eivät Paakkisen mukaan välttämättä selitä kaikkea Ioniq 6:ssa.

”Renkaat näyttävät olevan eri valmistajilta. Pienempi on Hankook, isompi Pirelli. Myös rengaskoossa on eroa, pienempi on 225 millimetriä leveä, suurempi on 245 millimetriä. Eli useammasta lähteestä luultavasti tulee tuo erotus kulutuksessa.”

Näitä lähteitä ovat esimerkiksi vierintävastus, renkaan otsapinta-ala ja vanteen aerodynamiikka.

Road & Track -sivusto testasi esimerkiksi Volkswagen e-Golfilla, miten rata-ajoon soveltuvat, tiukasti tiehen tarraavat renkaat vaikuttavat auton toimintamatkaan verrattuna perusrenkaisiin.

Toimintamatka lyheni 20 prosenttia. 

Paakkisen mukaan sähköautoissa renkailla ja vanteilla on todellakin väliä, koska vierintävastuksen ja ilmanvastuksen osuus auton energiahäviöistä on paljon suurempi kuin bensiini- tai dieselautossa.

Polttomoottoriautossa valtaosa kokonaishäviöistä tulee moottorista: se on hyötysuhteeltaan paljon huonompi kuin sähkömoottori.

Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto EPA:n mukaan noin 40 prosenttia sähköajoneuvoon ladatusta energiasta kuluu ilmanvastuksen voittamiseen ja 25 prosenttia vierintävastukseen.

Vastaava vertailu polttomoottoriautoon näyttää, että ilmanvastuksen osuus auton energiankulutuksesta on 8–12 prosenttia ja vierintävastuksen 4–7 prosenttia.

EPA:n testi tehtiin vuoden 2012 Nissan Leafilla. Todennäköisesti uusilla, erittäin virtaviivaisilla autoilla renkaisiin liittyvät energiahäviöt ovat suhteellisesti vielä paljon suurempia.

”Olisi mielenkiintoista nähdä, miten häviöt jakautuvat esimerkiksi Ioniq 6:ssa tai muissa uusissa erittäin virtaviivaisissa autoissa.”

Lukujen pohjalta on kuitenkin selvää, että sähköautossa sekä ilmanvastus että vierintävastus vaikuttavat erittäin suuresti kulutukseen.

Lue lisää: HS laittoi kahdeksan kesä­rengasta tiukkaan testiin – Voittajaksi nousi kallis rengas, jonka hinnasta voi tulla arkea

Lue lisää: Suomessa tuli myyntiin ”maailman paras” auto, joka on yllättäen jotain aivan muuta kuin katumaasturi

Lue lisää: Sähkössä on autoilun tulevaisuus, ja siitä HS tulee kertomaan jatkossa entistä enemmän