Aamu on ollut Unkarissa kylmä. Hevoset nuokkuvat laitumella, kunnes saavat syötäväkseen laatikollisen omenia. Säälle herkkä Ilona-aasi saapuu pihatosta viimeisenä. Löytökoira Toto ärhentelee hevosille pentukoiran itsetunnolla.

Kaikki on siis Újlengyelin kylässä sijaitsevalla Akác-tanya-nimisellä tilalla niin kuin ennen.

Myös tilan omistaja, unkarilainen Kati Piispanen kokee olevansa sama ihminen. Unkarikin on hänestä entisensä.

Silti kaikki on muuttunut. Näkökulma Unkariin on muuttunut. Ulkomailta katsottuna maa ei ole sama.

Kaiken yllä on varjo, ja varjolla on nimi: Viktor Orbán.

Toista kertaa suomalaisen miehen kanssa naimisissa oleva ja täydellistä suomea puhuva Piispanen kertoo puhelusta, jonka hän sai viime talvena. 

Suomalainen metsästäjä sanoi, ettei hän aio tulla Unkariin niin kauan kuin pääministeri Orbán panttaa Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointia. 

Akác-tanya on suunniteltu Suomesta saapuville ratsastajille, motoristeille ja metsästäjille. Asuinaitat ovat tyyliltään pohjoismaisia ja suomalaisten rakentamia. Pihalla on neljä saunaa. 

Vielä ennen pandemiaa tilalla oli vuosittain 3  000–4 000 suomalaisyöpymistä. Viime vuonna suomalaisten turistiyöpymisiä kertyi enää 350.

Pandemian jälkeen tuli sota Ukrainassa. Unkari tuki aluksi pakotteita Venäjää vastaan EU-rintamassa, mutta sitten alkoivat erimielisyydet. Orbán jarrutti Suomen Nato-jäsenyyttä ja alkoi vastustaa Ukrainan tukemista.

”Suomalaiset eivät enää palanneet”, Piispanen sanoo.

Hieman alle kymmenen miljoonan asukkaan Unkari on kokoaan tunnetumpi Euroopan unionin jäsenmaa. Syynä on vuodesta 2010 pääministerinä ollut Viktor Orbán. Hän oli vallassa myös vuosina 1998–2002. Orbán on uhmannut toistuvasti unionin yhteisiä arvoja.

Tuorein kiista koskee tukea Ukrainalle. Orbán uhkaa estää lännen kannalta ratkaisevan tärkeän 50 miljardin euron tukipaketin. Siihen tarvitaan EU-maiden yksimielisyys. Ratkaisun löytämiseksi EU-maat pitävät torstaina 1. helmikuuta ylimääräisen huippukokouksen.

Eurooppalaisten pinna alkaa katketa.

Unkarilta on jo jäädytetty noin 20 miljardin euron arvosta EU-tukia, ja nyt siltä halutaan vielä äänioikeus. Suomalaismeppi Petri Sarvamaa (kok) on ajanut asiaa EU-parlamentissa.

Unkari on asettunut selvästi eri leiriin muun lännen kanssa. Siinä ei ole mitään uutta: Orbán julisti jo vuosia sitten Turkin ja Venäjän kaltaiset maat Unkarin esikuviksi ja asettui voimalla turvapaikanhakijoiden ottamista vastaan.

Sota naapurimaa Ukrainassa on syventänyt entisestään jakoa muun EU:n ja Unkarin välillä. Unkari on eristetty. Joulukuun huippukokouksessa Orbán lähetettiin kokoushuoneesta kahville, jotta hän ei olisi estänyt Ukrainan jäsenyysneuvotteluiden aloittamista. Joulukuussa Unkari menetti tärkeän liittolaisen, kun EU-mielinen liberaali keskustaoikeisto palasi valtaan Puolassa. 

Unkarin eristyneisyys on kuitenkin näkökulmakysymys.

Orbán on pitänyt yllä lämpiä suhteita Yhdysvaltain entiseen presidenttiin Donald Trumpiin. Kyseessä on laskelmoitu uhkapeli: Trumpin paluu valtaan nostaisi myös Orbánin asemaa.

Eikä Unkari ole idästä tai etelästä katsottuna eristetty. Päinvastoin, Orbán on haluttu liittolainen.

Pääministerin kansliasta tulee odotettu vastaus. Viktor Orbán ei ehdi tälläkään kerralla antaa haastattelua Helsingin Sanomille. 

Esikunta jättää vastaamatta, vaikka kysyn kahteen otteeseen, onko Orbánilla julkisia esiintymisiä sillä viikolla, kun matkustan Unkariin asemapaikastani Berliinistä.

Haluaisin kysyä, miksi Orbán valitsee Venäjän myötäilemisen Ukrainan tukemisen sijaan.

Sitten tulee vinkki lähimaasta. Bosnia ja Hertsegovinan uhmakas Serbitasavalta on kutsunut Orbánin kiisteltyyn serbien kansallispäivän juhlaan. 

Kutsulla on suora yhteys Orbánin politiikkaan. Hän on parkkeeraamassa Unkarin entistä tiiviimmin osaksi autoritaaristen itäisten johtajien leiriä. 

Orbán tapaa toistuvasti poliitikkoja, joita länsi vieroksuu. The Guardian selvitti vastikään Orbánin ulkomaanmatkoja ja hänen vieraitaan. Kättelykumppaneina on ollut esimerkiksi Azerbaidžanin Ilham Alijev, Kiinan Xi Jinping ja Turkin Recep Tayyip Erdoğan.

Kiinan-vierailullaan lokakuussa Orbán tapasi Vladimir Putinin. Muut EU-johtajat eivät enää tapaa Putinia.

Orbán kävi myös täysin eristetyssä Turkmenistanissa ja otti vastaan Yhdysvaltain pakotelistalla olevat Venäjän Tatarstanin johtajan Rustam Minnihanovin ja Bosnian Serbitasavallan johtajan Milorad Dodikin.

On lähdettävä Bosnia ja Hertsegovinaan katsomaan, onko Orbán ottanut kutsun vastaan.

Serbitasavallan pääkaupunki Banja Luka on koristeltu juhlaa varten. Luvassa on sotilasparaati ja konsertti. 

Dodikin esikunta panttaa viimeiseen asti tietoa siitä, onko Orbán tulossa paikalle. Vaikuttaa siltä, että se ei itsekään ole saanut vahvistusta. 

Juhla on hyvin kiistanalainen ja liittyy Serbitasavallan itsenäistymisvihjailuihin. Tuomioistuin on todennut kansallispäivän laittomaksi. Se syrjii katolisia kroaatteja ja muslimiväestö bosniakkeja.

Juhlakadulla käy nopeasti ilmi, kuka on täällä suurin fanituksen kohde. 

Vastaan tulee Putin-fanipaitoja. Hummerin ikkunaan on teipattu Putinin kuva. Valtakadun ravintola on nimetty Putinin mukaan, ja hänen kasvonsa on painettu terassin jokaiseen pöytään.

Unkari tukee EU:n laajentumista Länsi-Balkanille. Toiveena on saada lisää liittolaisia unionin sisälle. Juhlakansalla onkin myönteinen mielikuva Viktor Orbánista.

Paraatissa vastaan kävelee tyylikkäästi pukeutunut mies tyttärensä kanssa. Mies ei halua nimeään julki mutta sanoo Orbánin olevan ”cool”, koska tämä on oikeassa Venäjän suhteen. Miehen mukaan Ukraina on samalla tavalla ”osa Venäjää” kuin ”Kosovo on osa Serbiaa”. 

Orbánia ei näy. Oharit varmistuvat, kun presidentti Dodik julkistaa kansallispäivän kunniamerkin saajat. Viime vuonna sen sai Putin. Tänä vuonna Orbán. Hän ei kuitenkaan ilmesty hakemaan kunniamerkkiä. 

Serbitasavallan presidentinkansliasta tulee tekstiviesti: Velvollisuuksiensa vuoksi hän ei päässyt tänään paikalle.

Orbán on kuin pala saippuaa. Paras tilaisuus tavoittaa hänet on yleensä silloin, kun Suomen pääministeri tapaa Orbánin kahdenvälisesti.

Sitä ei ole tapahtunut sitten vuoden 2019. Jo silloin maiden välit olivat vaikeat: Suomi toimi EU:n puheenjohtajamaana ja halusi sitoa oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen EU-tukiin.

Orbán vei pääministeri Antti Rinnettä (sd) yhteisessä tiedotustilaisuudessa Budapestissa. 

Kysyin Rinteeltä Orbánin vävyn saamista rahakkaista EU-urakoista. Onhan mukana myös suomalaisten verorahoja. Orbán keskeytti Rinteen ja haukkui kysymykseni fake newsiksi, valeuutiseksi.

Vävyn omaisuus on jatkanut kasvuaan.

Orbán suhtautuu epäluuloisesti länsimaiseen lehdistöön. Myös hänen Fidesz-puolueensa edustajat suostuvat harvoin haastatteluun.

Oven avaa entinen diplomaatti, 82-vuotias yliopistoprofessori Géza Jeszenszky. Nyt ollaan Budapestin keskustassa. 

Jeszenszky osallistui teininä kansannousuun neuvostomiehittäjää vastaan. 1990-luvulla hän toimi Unkarin ulkoministerinä, ja Orbánin vuonna 2010 alkaneen valtakauden alussa hän oli suurlähettiläänä Yhdysvalloissa, Norjassa ja Islannissa. 

Jeszenszky tuntee tai pikemminkin tunsi Orbánin henkilökohtaisesti. Hän kuvaa Orbánia uhkapeluriksi, joka rakentaa politiikkansa yhden kortin varaan. Nyt panoksena on maailmanjärjestys.

”Hän pelaa uhkarohkeaa. Mutta pakko myöntää, että Orbánilla on usein ollut onnea”, Jeszenszky sanoo.

Venäjän hyökkäyssota on syventänyt maailman jakautumista: autoritaariset maat – kuten Venäjä ja Kiina – haastavat demokraattista, sääntöpohjaista maailmanjärjestystä. Orbán on valinnut puolensa.

”Orbán vaikuttaa uskovan siihen, että länsi tulee häviämään”, iäkäs diplomaatti sanoo.

Kiinan, Venäjän ja Turkin johtajia Orbán kiinnostaa nimenomaan siksi, että hän on vastarannan kiiski EU:ssa. Jeszenszky ei sen vuoksi usko Orbánin pyrkivän irrottamaan Unkaria unionista. Troijan hevonen tarvitsee Troijaa ollakseen merkittävä.

Jeszenszkyn mielestä Putinilla ei ole Orbánista kompromatia eli kyseenalaista materiaalia, jolla voisi kiristää tätä palvelemaan Venäjää ja hajottaa unionia. Mikään paljastus tuskin horjuttaisi Orbánin tukijoiden luottamusta.

Unkarin luulisi historiansa vuoksi suhtautuvan Venäjään epäluuloisesti. Maa koki kylmän sodan aikana neuvostomiehityksen, ja vuonna 1956 neuvostojoukot mursivat verisesti Unkarin kansannousun. 

Miehityksen muisto ei ollut Jeszenszkyn mukaan yhtä julma kuin Baltiassa. Venäläissotilaat solmivat suhteita paikallisiin esimerkiksi myymällä polttoainetta kasarmin aidan yli. Sen vuoksi kansan on helppo hyväksyä Orbánin väite, että Unkari tarvitsee yhä energiaa Venäjältä.

Venäläisen yhteiskuntamallin kopiointi auttaa Orbánia pysymään vallassa. Merkittävät virat täytetään luottoihmisillä, media otetaan poliittiseen ohjaukseen, ja oikeuslaitoksen riippumattomuus kyseenalaistetaan. Unkari on soveltanut venäläistyylisiä lakeja, jotka liittyvät väitettyyn homopropagandaan alaikäisille ja ulkomaista rahaa saaviin tahoihin.

”Tämä ei toimi läntisessä demokratiassa. Joten hän kääntyy kohti itää”, Jeszenszky sanoo.

Hän kuvailee nyky-Unkaria feodaaliyhteiskunnaksi, jossa yksi on huipulla ja muut ympärillä ovat johtajalle kiitollisia asemastaan. Moni on omaisuutensa velkaa Orbánille.

”Ei ihan diktaattori, mutta absoluuttinen hallitsija”, Jeszenszky sanoo.

Keskusvalta harjoittaa siltarumpupolitiikkaa: alueita hallitaan ohjaamalla tukirahoja paikkoihin, joissa valtapuolue Fidesz on äänestetty valtaan. Opposition tukialueet joutuvat pelkäämään kurjistumista.

EU:n tukirahat ovat osaltaan pitäneet Orbánin vallassa, mutta nyt Unkariin virtaa rahaa myös idästä. Kiinalainen sähköautovalmistaja BYD ilmoitti joulukuussa rakentavansa autotehtaan Unkariin. Se on valmistajan ensimmäinen Euroopassa.

Eteläisessä Unkarissa lähellä Serbian rajaa on jo käynnissä toinen kiinalaisrahoitteinen työmaa. 

Arkisena talvipäivänä paikalla on vain muutama työmies.

Rakenteilla on uusi rautatieyhteys Budapestista Serbian pääkaupunkiin Belgradiin. Taustalla vaikuttaa Kiina, joka haluaa lisää vaikutusvaltaa Euroopan kriittisessä infrastruktuurissa. Kiina on antanut rataa varten Unkarille arviolta miljardiluokan lainan.

Yksi urakoitsijoista on Orbánin valtakaudella rikastunut pääministerin ystävä Lőrinc Mészáros.

Rajakaupungin asukkaille ei ole täysin selvää, hyödyttääkö ratayhteys unkarilaisia muuten. Työmaan alle on jäämässä ainakin yksi asuintalo. Kodistaan häädetty asukas ei halua antaa haastattelua mutta kertoo uuden asunnon ovenraosta, miksi pelkää puhua.

”Hallituksella on pitkät kädet”, asukas sanoo. Hän pelkää valtionyhtiössä työskentelevän puolisonsa vuoksi. Reaktio on Unkarissa yleinen: kukaan tuskin kieltää puhumasta, mutta ihmiset varovat varmuuden vuoksi. Ilmiö on tuttu autoritaarisista maista, joissa arvostelijat nähdään nopeasti vastustajina.

Kiinalaissijoitukset ovat tuoneet Unkariin aasialaista työvoimaa. Orbán vastustaakin maahanmuuttoa ennen kaikkea Lähi-idästä ja Afrikasta. Hänen politiikassaan läntinen Eurooppa teki suuren virheen avatessaan ovet turvapaikanhakijoille. Ruotsi esitetään kauhukuvana siitä, miten maahanmuutto on tuonut jengivallan ja kaaoksen länteen. 

Ajatuksella on kaikua Euroopassa laajemminkin. Maahanmuuttoa vastustavat oikeistopopulistit ovat kyselyiden mukaan saamassa lisää kannatusta kesäkuun EU-vaaleissa. 

Orbánin tavoin populistit korostavat perinteisiä arvoja. Woke-ajattelu on kirosana.

Tammikuussa 2022 Orbánin Facebookissa julkaistiin video, jossa pääministeri osallistui perinteiseen sianteurastukseen. 

Emme saaneet Orbánin porukalta vastausta, osallistuisiko pääministeri tänä vuonna makkaratalkoisiin. Päätimme silti seurata vastaavia talkoita toisessa kylässä. Liittyyhän talvinen sianteurastus suoraan niihin perinteisiin unkarilaisiin arvoihin, joita pääministeri korostaa. 

Makkaratalkoot alkavat sianteurastuksella – ja pálinkalla, usein luumuista tehdyllä viinalla.

Sika odottaakin jo omakotitalon pihaan parkkeeratussa peräkärryssä Fekedin kylässä Etelä-Unkarissa.

Sika on arviolta 260-kiloinen. Siitä on tarkoitus tehdä kuivalihat ja makkarat yhdelle perheelle vuoden tarpeiksi.

Talkoissa on selvä työnjako: Miehet teurastavat ja paloittelevat sian. Naiset valmistavat makkaran.

Naapurit ovat tulleet avuksi. Saksan Bremenistä kotoisin oleva 63-vuotias Johan Bultjer pukee ylleen ison essun ja kävelee sian luokse. 

Sian kiljunta viiltää korvia ja vähän sieluakin. Ensin sille annetaan sähkötainnutus, minkä jälkeen kurkku viilletään auki. Eläin kellautetaan rauta-ammeeseen.

Bultjer sanoo, että tällainen ruoka on puhdasta. Tietää, mistä eläimestä liha on peräisin.

Bultjer on muuttanut eläkepäiviksi Unkariin, koska eläminen on täällä halvempaa. Hän myös pitää Unkarin politiikasta. Sian teurastaminen naapurin pihalla ei olisi Saksassa mahdollista kieltojen ja säädösten vuoksi.

Käy ilmi, että Bultjerilla on laajaa epäluuloa kaikkia poliitikkoja kohtaan. Hän ajattelee samalla tavalla kuin moni Trumpin tukija. Koska luottoa yhteiskunnan instituutioihin ei muutenkaan ole, ei haittaa, että johtaja keskittää niitä valtansa alle ja halveksuu niitä avoimesti.

Orbánista hän pitää, sillä tämä ”sentään ajaa Unkarin etua”. Saksalaismiehen mukaan Orbán on oikeassa Venäjän ja Ukrainan suhteen.

”Amerikkalaiset aloittivat kaiken laajentamalla Natoa itään.”

Bultjer uskoo samaan salaliittoteoriaan kuin arviolta parikymmentä tuhatta muutakin saksalaista. Heitä kutsutaan Reichsbürgereiksi. Bultjer uskoo, että Saksa on yritys, jota johdetaan edelleen toisen maailmansodan läntisistä voittajavaltioista. Siitä on hänen mukaansa todisteena Yhdysvaltojen sotilaiden läsnäolo Euroopassa.

Bultjer naurahtaa, kun sanon Suomen liittyneen Natoon ihan vapaaehtoisesti ilman että Yhdysvallat olisi pakottanut. Hän arvioi jonkun lahjoneen suomalaispoliitikot ja mainitsee varakkaan juutalaisperheen Rothschildien nimen.

Myös Orbánin maailmassa politiikka nähdään vastakkainasetteluna. Unkarin maanteiden varsilla näkyy tälläkin reissulla hallinnon pystyttämiä kylttejä, joissa vihollisina esitetään EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja suursijoittajaperhe Soros. Pääkohde ei ole enää 93-vuotias George Soros, vaan hänen poikansa Alex.

Orbánin EU-kritiikki kohdistuu Brysselissä istuviin EU-päättäjiin, ei Euroopan unioniin kokonaisuutena. Mielipidekyselyiden mukaan unkarilaiset ovat pääosin EU-myönteistä kansaa.

Makkaratalkoissa sian pää on saatu irrotettua, ja seuraavaksi on sisäelinten vuoro. Talon miniä Monika Takács kantaa maksan keittiöön.

Hän asuu ja työskentelee Saksassa vanhusten lähihoitajana. EU-maiden välillä liikkuminen on helppoa. Koska elämä ja tulot ovat ulkomailla, Takács ei varo monen muun unkarilaisen tavoin sanojaan Orbánista.

”Täyttä paskaa”, Takács kuvailee Orbánin tapaa johtaa Unkaria ja alkaa luetella ongelmia.

Rahaa upotetaan pääministerin lähipiirille ja jalkapallostadioneihin. Samaan aikaan terveydenhoito on retuperällä. Hoitajien palkka on surkea. Kuvaavaa on, että naisten on yhä tuotava synnytyksiin mukanaan vessapaperit ja omat astiat.

Saksassa palkka on Takácsin mielestä hyvä ja asiat järjestyvät.

Takacs ottaa kuvia koukussa roikkuvasta siasta ja lähettää niitä työkavereilleen Saksaan. Saksalaiset kollegat peukuttavat, mutta albanialainen muslimityökaveri lähettää inhoreaktion.

Vaikka Monika Takács aikoo jäädä Saksaan pysyvästi, on kuitenkin yksi asia, joka häntä ärsyttää: saksalaiset kohtelevat unkarilaisia yhä toisen luokan kansalaisina. Unkarilaisille jäävät usein vanhustenhoidon likaisimmat työt.

Hevostilalla Újlengyelin kylässä omistaja Kati Piispanen on tottunut vastaamaan suomalaismatkailijoiden kysymyksiin Orbánista. Ja on hänellä itselläänkin mielipide pääministeristä, vaikkei hän ole muuten kiinnostunut politiikasta.

”Hänellä on ollut alusta lähtien hyviä ideoita siitä, miten Unkarin hyvinvointia edistetään. Onko se toteutunut,  se on toinen asia.”

Piispanen ymmärtää, että kritiikki on kovaa, koska olemme samaa Euroopan unionia.

Hän kuitenkin toivoo suomalaisilta laajempaa näkökulmaa Unkariin. Hän miettii, että kylmän sodan aikana suomalaiset kävivät ilman ongelmaa lomailemassa Unkarissa. Ja silloin – sosialismin aikana – mielipiteen vapautta ja kansalaisoikeuksia oli vielä vähemmän.

Teksti: Suvi Turtiainen; kuvat: Saara Mansikkamäki; kuvatoimittaja: Maria Lähteenmäki; kartta: Tuija Kivimäki; tuottaminen ja tekstin editointi: Päivi Niemi; ulkoasu: Oona Järvinen