Helsinkiläinen taloyhtiö säästi pelkästään viime vuonna lähes 33 500 euroa sen vuoksi, että se alkoi noin kolme vuotta sitten tuottaa lämpöä ja vähän sähköäkin itse.

Lauttasaaressa sijaitseva taloyhtiö Katajaharju 15 irrottautui kaukolämmöstä vuoden 2021 maaliskuussa.

Tilalle taloyhtiö rakennutti maalämpökaivoja ja alkoi myös ottaa lämpöä talteen poistoilmasta. Omat aurinkopaneelit tuottavat sähköä, mutta sähköä yhtiö toki edelleen myös ostaa.

Yhtiöllä on nyt myös jakaa tuoreita kokemuksia siitä, miten järjestelmä toimii verrattuna vanhaan.

Vuonna 1969 valmistuneessa 24 asunnon kerrostalossa oli alun perin öljylämmitys, josta on muistona tiilinen savupiippu talon kupeessa. Öljylämmitys korvattiin sittemmin kaukolämmöllä, ja nyt yhtiö on siirtynyt todelliseen lähilämpöön.

Uusien laitteistojen ja säätöjen ansiosta lämmitysenergiaa kuluu reilusti vähemmän kuin ennen. Näin sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Vesa Tarvainen alakerran huoneessa, joka jäi vapaaksi, kun vanhoja laitteistoja purettiin energiaremontin yhteydessä.

Yhtiö otti energiaremonttia varten 300 000 euron lainan. Näin tehtiin, kun olisi muutenkin jo pitänyt uusia tekniikkaa sen iän takia.

”Investointi tehtiin tilanteessa, jossa ilmanvaihdon poistopuhaltimet ja kaukolämmön lämmönvaihtimet olivat joka tapauksessa vaihtokunnossa. Aluksi energiakuluissa säästyi niin paljon, ettei yhtiövastiketta tarvinnut korottaa lainkaan”, Tarvainen havainnollistaa.

Sitten kuitenkin lainan korko nousi, ja yhtiövastiketta piti korottaa. Tosin nostopaineiden takana on muitakin syitä.

Liki kolmen vuoden kokemuksella Tarvainen pitää energiaremonttia onnistuneena.

”Lämmitysjärjestelmän muutos on ollut todella kannattava tähän asti. Tavoitteemme oli ennen kaikkea säästää energiaa, ja lämmitysenergiaa onkin säästynyt noin 100 MWh vuodessa.”

Järjestelmän toimittaneen Smart Heatingin seurantatiedoista käy ilmi, että ennen energiaremonttia vuonna 2019 taloyhtiö osti kaukolämpöä 418 MWh.

Lämmön tarve toki vaihtelee vuosittain esimerkiksi sen mukaan, kuinka kylmä talvi osuu kohdalle. Mutta liki kolmen ensimmäisen vuoden perusteella järjestely vaikuttaa toimivan.

Taloyhtiö tuottaa tarvitsemansa lämmön lähes kokonaan itse maalämmön ja poistoilmasta talteen otetun lämmön avulla.

Lämpöpumppu vaatii toimiakseen sähköä, siksi sitä tarvitaan enemmän kuin ennen energiaremonttia. Viime vuonna sitä ostettiin lämmöntuotantoon 104 MWh.

Katajaharju 15:n tapauksessa maalämmöllä tuotetaan yli kolminkertainen määrä lämpöenergiaa verrattuna siihen, paljonko tämä tuottaminen vie sähköenergiaa. Energiamäärällä mitaten tuotanto siis kannattaa oikein hyvin.

Kovimmilla pakkasilla vettä lämmitetään tarvittaessa myös sähkövastuksilla, ja sitä varten sähköä ostetaan Heleniltä. Tämän osuus on jäänyt kuitenkin hyvin pieneksi, vain noin kahteen prosenttiin lämmöntuotannosta.

Hitusen vajaassa kolmessa vuodessa taloyhtiö tuotti lämpöä yli 1 030 MWh. 

Talon asukkaiden ei tarvitse millään lailla kantaa huolta järjestelmän toiminnasta. Järjestelmän toimittanut yhtiö Smart Heating huolehtii sen ylläpidosta ja huollosta.

Katajaharju 15:ssä on vain yksi lämpöpumppu, joka hyödyntää sekä maalämpöä että poistoilmasta talteen otettua lämpöä. Tuotantoa voi seurata verkkopalvelun avulla.

Smart Heatingin liiketoimintajohtaja Arto Nissilä arvioi, että poistoilmalämmön osuus tuotetusta lämmöstä on 40 prosentin tietämissä. Kun lämmitystä ei tarvita kesällä, poistoilmasta otettua lämpöä pumpataan maalämpökaivoihin eli niihin ladataan lämpöä talven varalle.

Sähköä saadaan paitsi ostamalla myös katolla olevista 44 paneelista.

Tuotanto käytetään pääosin talon tarpeisiin, kuten lämpöpumpun toimintaan.

”Ylijäämäsähkö syötetään verkkoon talon ulkopuolelle”, Tarvainen kertoo.

Aurinkovoimalan tuotanto oli viime toukokuusta maaliskuun alkuun yhteensä yli 9 MWh.

Paneelien tuotantoa ei ihan suoraan kannata verrata lämpöpumppuun, koska maalämmön tuotanto tosiaan myös kuluttaa sähköä. Aurinkovoimala taas ei tarvitse miltei lainkaan sähköä ulkopuolelta.

Tuotannon määrää voi suhteuttaa käytännön elämään vaikka Motivan taulukon avulla. Sen mukaan 2000-luvulla valmistuneen 150 neliömetrisen sähkölämmitteisin pientalon sähkön kokonaiskulutus vuodessa on vähän yli 17 MWh, kun talossa asuu neljä ihmistä.

Taloyhtiön kulutukseen suhteutettuna siis aurinkovoimalalla on maalämpöä pienempi vaikutus.

Harmaana maaliskuun alun aamupäivänä paneelit eivät tuota juuri mitään. Niiden ja auringon välissä on vielä mäntyjäkin. Sähköä saadaan päivässä sen verran, että sillä karkeasti pyörittäisi astianpesukonetta 4–6 pesukertaa.

Aurinkoisena kesäpäivänä tuotto on toki eri luokkaa.

Kun Tarvaiselta kysyy, missä ajassa uusi järjestelmä maksaa siihen tehdyn investoinnin takaisin, hän käy mietteliääksi. Muuttujia on paljon, riippuu mitä arvoja muuttujille antaa.

”Investointi maksaa itsensä varmasti takaisin, mutta riippuu sähkön ja kaukolämmön hinnoista sekä koroista, tapahtuuko niin 10 vai 15 vuodessa vai joskus muulloin. Jos olisimme pysyneet edellisessä järjestelmässä [kaukolämmössä], vastikkeemme olisi nyt paljon suurempi”, Tarvainen sanoo.