Wuhan on kaupunki, josta viime vuosina on kuultu lähinnä huonoja uutisia. 

Nyt sieltä rantautuu länteen jälleen uusi ilmiö, kiinalainen paremman luokan automerkki Voyah. Se on sattumoisin perustettu koronasyksynä 2020.

Kuvissa komeileva Voyah Free on iso, viisimetrinen sähkökatumaasturi, jossa on lähes 500 hevosvoimaa tehoa, neliveto ja muhkea sadan kilowattitunnin akku. 

Yhdellä latauksella pitäisi teoriassa päästä 500 kilometriä, ja autolla saa myös vetää 2 000 kilon peräkärryä.

Voyahin maahantuojaksi on ryhtynyt Nordcars Finland -niminen yhtiö, joka kytkeytyy Xbil-autokauppaketjuun. Merkin edustajat suitsuttivat syksyllä esittelytilaisuudessa Kalastajatorpalla, kuinka Voyah ”tulee mullistamaan premium-luokan sähköautomarkkinat”. 

Se on aika paljon sanottu. Toki Voyah Free on mielenkiintoinen uutuus.

Nimestään huolimatta se ei ole ilmainen, vaan maksaa 80 000 euroa. Voyah kurottaa kilpailemaan esimerkiksi Mercedes-Benzin ja BMW:n isojen katumaasturien kanssa, ollen näitä jopa kymppitonneja halvempi.

Voyahissa runsas varustelu sisältyy lähtöhintaan. Se tarjoaa eräänlaista budjettiluksusta.

Tutkitaan. Ainakaan Voyah ei ole ollenkaan hassumman näköinen. Keulan säleiköstä tulee mieleen jopa Maserati. 

Ilmankos, sillä Freen muotoilu on tilattu kuuluisan Giorgetto Giugiaron Italdesign-yritykseltä.

Vaikka Free on jälleen yksi raskas katumaasturimöhkäle muiden joukossa, se ei näytä siltä. Muotokieli on ilmavaa ja arvokasta, ja keulassa hohtava valonauha V-logoineen näyttää pimeässä tyylikkäältä. 

Piilotetut ovenkahvat työntyvät käden ulottuville, kun autoa lähestyy.

Tyylikäs vaikutelma jatkuu sisälläkin – enimmäkseen. 

Penkit ovat tukevat ja mukavat, ja materiaalit sekä viimeistely tuntuvat laadukkailta, lukuun ottamatta ratin ja vaihteenvalitsimen ympäristön hopeoituja rihkamamuoveja.

Länsimerkkien kopioinnilta ei ole ihan täysin vältytty: ikkunannostimien paneeli on suoraa lainaa Mersulta, ja jotain perin saksalaista on myös käynnistysnapissa. Lasinpyyhkimien viiksi muistuttaa kovasti Audin vastaavaa.

Ainutlaatuista kikkailua edustaa kolmesta näytöstä muodostuva kojelautapaneeli, joka nousee ylös kojelaudasta aina kun auton käynnistää. Sport-ajotilassa se puolestaan laskeutuu matalammalle. 

Taas yksi potentiaalisesti hajoava turha komponentti, voisi kyyninen ajatella.

Käytettävyys on hyvällä tasolla. Erilaisia toimintoja ei juuri tarvitse etsiskellä. Handsfree-puheluiden mikrofoni on kylläkin kehno, ja muuten runsaasta varustelusta puuttuvat ratin lämmitys ja automaattiset kaukovalot. 

Niiden vastapainoksi etupenkeissä on varsin mainio hierontatoiminto ja lasikatossa on peräti kymmenportainen sähköinen himmennys.

Ajossa ensimmäinen huomio tulee hiljaisuudesta. Voyah on todella hyvin äänieristetty, eikä rengasmelu häiritse edes moottoritiellä. Free on ehdottomasti hintaluokkansa hiljaisimpia autoja. 

Kehua voi myös ajotuntumaa, joka ilmajousitettuna yltää lähes mersumaiseen pehmeyteen. Ohjausta ei kylläkään voi sanoa tunnokkaaksi. 

Se ei ole huono, mutta ratissa on tiettyä tahmeutta, ja tältä osin eurooppalaiset vievät voiton.

Etumoottori työntää voimaa 160 kilowattia ja takamoottori 200 kilowattia. Näillä eväillä 2 300 kilon malmikasa liikahtaa sataseen jopa 4,4 sekunnissa. Iso osa auton painosta tulee akusta, joka siis varaa peräti sata kilowattituntia energiaa. 

Auton ennustetuksi toimintamatkaksi kerrotaan peräti 500 kilometriä, mutta epäilen vahvasti, ettei tämä toteudu edes kesällä.

Free on nimittäin melkoinen virtasyöppö, samaa tasoa Mersun EQC:n ja Audin vanhemman E-Tronin kanssa. Nollakelillä kulutus ei rauhallisessakaan maantieajossa laske alle 25 kWh:n, ja pätkäajossa auto hörppää jopa yli 30 kilowattituntia satasella.

Käytännön toimintamatkaksi tulee parhaimmillaan 400 kilometriä, mikä on linjassa myös norjalaisten tekemän talviautotestin kanssa.

Pikalatauksen huipputeho on nykymittapuulla vaatimaton 100 kilowattia, ja akun täyttyminen 10 prosentista 80:een vie kolme varttia. Vielä nollakeleissä auto kuitenkin yltää lähes huipputehoon ja latauskäyrä on tasainen, vaikkei akkua esilämmitetty. 

Esilämmitystoiminto Freestä siis löytyy, kuten myös mahdollisuus ottaa virtaa ulos akusta.

Sisätilat ovat avarat, ja – harvinaista kyllä – takapenkeilläkin on miellyttävä istua. Kontti myös on kiitettävän kokoinen. 

Näiltä osin Freetä voisi kuvitella esimerkiksi taksikäyttöön. Konepellin alta löytyy lisäksi repun tai kauppakassin mentävä säilytystila.

Hintaluokkaan nähden on erikoista, että Voyahissa ei ole automaattisia kaukovaloja. Pitkiä pitää itse räpsytellä päälle ja pois, perinteiseen tapaan. Kaukovalojen teho on myös melko vaatimaton. 

Niillä pärjää, mutta Voyahin lyhtyjä ei voi edes verrata vaikkapa Mersun loistaviin matriisivaloihin.

Voyah lienee ainoa nykyauto, jossa kaistavahdin ja ylinopeusvaroittimen saa pysyvästi pois päältä. Määräysten mukaan niiden pitäisi aina palata toimintaan, kun auton käynnistää uudelleen, mutta Voyah muistaa kuljettajan valitseman asetuksen. 

Eipä tarvitse ajaessa sietää ylimääräisiä ratinvääntelyitä tai piipityksiä. Kaistavahdin pysyvä poiskytkentä on siksikin hyvä, että järjestelmä toimii aika kulmikkaasti. Automaattiohjaus sen sijaan tuntui toimivan pehmeästi mukautuvan vakionopeudensäätimen kanssa.

Kiinalaista autoa on vaikea arvioida pohtimatta sen alkuperää. Olkoonkin, että suuri osa arkisista laitteistamme tulee idästä. Voyahin takana on autojätti Dongfeng Motor, joka on Kiinan valtion hallinnassa. 

Koeajon aikana radiosta tulee sattumalta ohjelma muslimivähemmistöjen julmasta kohtelusta Kiinan vankileireillä. Se vie makua tällä kiinalaisella ylellisyyslinnakkeella ajelusta.

Hieman kuumottava on myös keskellä kojelautaa törröttävä valvontakamera, joka tarkkailee kuljettajan vireystilaa ja matkustamoa. Valvovan silmän reunalla sykkii kylmä sininen valo, joka muuttuu punaiseksi, jos kuski ei kiinnitä huomiota tiehen. 

Kaikissa muissakin nykyautoissa on vastaava tarkkailujärjestelmä, mutta se on yleensä piilotettu.

Puhtaasti ajonäkökulmasta katsottuna Voyah Free on onnistunut, mukava ja aika hienokin auto. Äänieristys ja ajon pehmeys ovat loistavalla tasolla. Mutta kuka tämän ostaisi?

Premium-autoa hankkiva tuskin kääntää katsettaan ensimmäisenä Kiinaan, vaikka autolle lupaillaankin pitkiä takuuaikoja. Huoltoverkosto myös on vasta rakentumassa.

Ainakin Free toimii näyteikkunana siihen laatuun, mihin kiinalaiset nykyään jo pystyvät. Kyydissä istuneen kaverini sanoin: ”En olisi ikinä arvannut, että tämä on kiinalainen auto.”

Plussat: Hiljainen ja pehmeä ajaa, avarat sisätilat, arvokkaan näköinen muotoilu, runsas varustelu, hierovat penkit, hyvä vetokyky

Miinukset: Osin hiomaton, vaatimaton pikalatausteho, suuri kulutus

Hinta: 79 900 euroa