Helsingin keskustaan 1800-luvun historialliseen arvorakennukseen on valmistunut luksusasuntoja.

HS vieraili luksuskerrostalossa ja kuvissa näkyvät talon historia sekä uudet, ylelliset mukavuudet.

Yrjönkatu kahdessa sijaitseva kerrostalo on palvellut aiemmin muun muassa Söderströmin kustantamoa ja useita ministeriöitä.

Alkujaan tiloissa oli lääketieteellisiä hoitoja tarjoava kylpylä ja vuokra-asuntoja, joista viimeisetkin muutettiin toimistoiksi 1970-luvulla.

Nyt rakennus on palautettu alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Siihen on rakennettu hulppeita asuntoja ja loisteliaita palveluja asukkaille, esimerkiksi oma kylpylä.

Talo muistuttaakin enemmän hienoa hotellia kuin kerrostaloa. Arkkitehti Vesa Laukkasen mukaan rakennuksessa on pyritty säilyttämään vanha henki ja yhdistämään se nykyajan mukavuuksiin.

Asuntoja on vajaat 40. Niistä runsas puolet on jo myyty. Asuntojen koot vaihtelevat vajaan 30 neliön yksiöstä yli 200 neliön kuusioon. Huonekorkeus on parhaimmillaan yli kolme metriä.

Rakennus eroaa tavanomaisesta asuntorakentamisen massatuotannosta monella tavalla. Lähes kaikki asunnot esimerkiksi poikkeavat toisistaan. Rakennuttaja Raimo Sarajärvi kuvailee huoneistoja ”uniikeiksi”.

”Täällä asukkailla ei ole samanlaisia asuntoja kuin naapureilla.”

Asunnot ovat myös kooltaan muuta kuin tavanomaisia: keskikoko on Yrjönkadulla noin sadassa neliössä. Helsinkiläisten kerrostaloasuntojen keskipinta-ala oli toissa vuonna alle 60 neliötä.

Erilaisuuden huomaa neljännen kerroksen loft-tyylisessä asunnossa, jonka keskellä on spiraalimainen portaikko. Pyöreänmuotoinen kylpyhuone on puolestaan tehty entiseen piianportaaseen ja teknisten laitteiden kuiluun.

Toisessa asunnossa samassa tilassa on pyöreä sauna.

Suurimmissa asunnoissa päämakuuhuoneissa on erilliset kylpyhuoneet. Vesijohdot ja muu tekniikka on piilotettu pintojen alle esteettisistä syistä.

Keittiöiden varustelukin poikkeaa tavanomaisesta. Kalusteisiin on upotettu kahvikoneet ja viinikaapit.

Huoltoa varten on ulko-oven yläpuolella oma luukku, josta pääsee käsiksi tekniikkaan. Tarkoituksena on, ettei työntekijöiden tarvitse käydä säätämässä laitteita asuintilassa.

Kahden ja puolen vuoden rakennushanke maksoi 54 miljoonaa euroa. Sisältä rakennus purettiin lähes kokonaan ja rakennettiin uudelleen vastaamaan nykyajan asumistarpeita.

Porrashuoneiltaan ja julkisivultaan rakennus on suojeltu.

Jokainen porrashuone on omanlaisensa taideteos, sillä niillä on ollut aikoinaan eri maalarimestarit. Nyt konservaattorit ovat rapsuttaneet vuosikymmenten maalikerrosten alta alkuperäisen asun, johon porrashuoneet on palautettu.

”Ei ollut ihan päivän homma”, Sarajärvi sanoo.

”Ei taida kymmenentuhatta tuntia riittää”, Laukkanen lisää.

Porrashuoneen seiniin on jätetty kuluneita kohtia haalistuneesta maalauksesta. Museoviranomaisten kerrotaan käyneen tarkastus- ja neuvottelukäynnillä rakennustyömaalla toistakymmentä kertaa.

Käsityön jälki näkyy myös ulkona puisissa ikkunanpuitteissa. Kun niitä katsoo tarkkaan, huomaa pensselin jäljet.

Harvinaista keskustan arvotaloille on sekin, että sisäpihalle on saatu rakennettua lasitetut parvekkeet.

Kohde kuuluu Helsingin kalleimpiin. 

Asuntojen neliöhinnat liikkuvat 15 000-20 000 eurossa. Kattohuoneistosta pyydetään reippaasti yli kolme miljoonaa euroa.

”Valitettavasti näilläkään hinnoilla tämä ei ole vielä kova bisnes”, Sarajärvi väittää.

Varsinaiseksi bisnespainajaiseksi hän kuvailee kylpylää, jonne seuraavaksi laskeudumme hissillä. 

Siellä on paljon neliöitä, joita ei voi myydä ja muuttaa rahaksi, mutta niiden tarkoituksena on houkutella asukkaita. Tilan muuttaminen kylpyläksi on myös hankalampaa kuin perinteisen häkkivaraston rakentaminen.

Hississä matkalla kylpylään matkustajia viihdyttää digitaalinen näyttö, jolla vilahtelee kuvia maailman metropoleista. Lisäksi se kertoo päivämäärän, kellonajan ja sääennusteen. 

Vielä ehtii hakea sateenvarjon tai karvalakin kotoa.

Kellariin on louhittu vastavirtalaitteella varustettu noin kymmenen metrin uima-allas. 

Saunan jälkeen voi myös pulahtaa kuuden asteen kylmävesialtaaseen tai istahtaa lämmitettävälle divaanille häikäisemättömien valaisimien alle.

Asuntojen lisäksi rakennuksessa on vuokralla liiketiloja. Kivijalkaan avautui marraskuussa julkkiskokki Hans Välimäen gastropubi The Rook.

Lopuksi käymme asukkaiden käytössä olevassa oleskelutilassa ullakolla. Siellä on myös jättimäinen kattoterassi.

”Täällä voi vaikka leipoa piparit ja tarjota glögiä kavereille”, Sarajärvi kuvailee.

Vaikka rakennusala ja asuntomarkkinat yskivät, Sarajärvi luottaa siihen, että loputkin asunnot menevät vielä kaupaksi.

”On erotuttava laadulla. Sijainnilla ja laadulla on aina kysyntää. Tällaisen kohteen myyminen ei ole niin korkoriippuvaista.”

Artikkelin lähteenä on käytetty myös Ratakatu 3:n rakennushistoriallista selvitystä (Senaatti-kiinteistöt ja Arkkitehtitoimisto Ark-byroo, 2014).