”Kun siirryin yläasteelle, vanhempani erosivat ja muutin asumaan isäni kanssa. Riitaisan eron aikana välini äitiini viilenivät. Elämäntilanne oli 14-vuotiaalle sekava, ja kaipasin hirveästi rakkautta.

Samoihin aikoihin sain uusia kavereita, joista osa seurusteli tai vietti aikaa itseään vanhempien miesten kanssa. Asetelma veti minuakin puoleensa monesta syystä. Kehityin varhain. Kuukautiseni alkoivat ja rintani kasvoivat aikaisemmin kuin muilla tytöillä. Pojat reagoivat muuttuneeseen kehooni tökkimällä rintojani, naureskelemalla ja haukkumalla läskiksi.

Samaan aikaan olin havahtumassa siihen, että olen seksuaalinen olento. Samanikäiset pojat tuntuivat siinä vaiheessa ihan lapsilta ja janosin sitä, että joku pitäisi minua viehättävänä.

Aloimme viettää uusien kavereideni kanssa aikaa silloisen kotikaupunkini keskustassa. Saatoimme hengata esimerkiksi grillillä ja hakeutua baarista palaavien miesporukoiden seuraan. Kaverini olivat minua pari vuotta vanhempia, ja heidän poikaystävänsä siitä vielä pari vuotta vanhempia.

Niin sitten aloin tapailla yli parikymppisiä miehiä ollessani 14-vuotias.

Ajattelin tuolloin, että miehet halusivat minua, koska olin ikäistäni vanhemman näköinen. Nyt tajuan, että miehet halusivat minua osittain siksi, että näytin niin nuorelta.

Ajattelin itse olevani käytännössä aikuinen – olinhan seksuaalisesti aktiivinen, itsenäinen ja pidin huolen omista asioistani. Isäni dokasi tuohon aikaan paljon, ja koin arkemme pyörittämisestä vastuuta.

Koulumme rehtori vitsaili minulle, että voin tulla lukion jälkeen hänen seuraajakseen. Vitsi kuvasti hyvin sitä, että vaikka vapaa-ajanviettotyylini oli mitä oli, hoidin kouluni kunnialla ja aikuisten silmissä vaikutin vastuulliselta esimerkkioppilaalta.

Noina vuosina äitini löysi päiväkirjani ja luki niitä. Hän haukkui minua huoraksi, mutta ei se silloin hirveästi osunut, eikä ainakaan vaikuttanut miessuhteisiini. Välimme olivat muutenkin huonot.

Isä tiesi suhteistani. Kerran seurustelin 24-vuotiaan rakennusalalla työskennelleen miehen kanssa, jonka isäni tunsi. Olimme muuttaneet uuteen taloon, ja mies tuli kunnostamaan minun huoneeni. Nykyhetkestä käsin tuntuu aika nyrjähtäneeltä, että aikuinen mies siinä remppasi lastenhuonetta tyttöystävälleen, mutta silloin ajattelin sen olevan pelkästään ihanaa.

En tiedä, mitä isä suhteistani ajatteli. En usko, että hänellä oli sanoja ottaa asiaa puheeksi.

Nyt minulla on oma tytär, ja kokemusteni vuoksi haluan tarjota hänelle niin paljon hyväksyntää ja turvaa, ettei hänen tarvitsisi hakea niitä seksisuhteista.

Toisaalta seksuaalisuuden voima oli ainakin itselläni teinivuosina valtaisa. On ihan turha sanoa aikuisuutta lähestyvälle nuorelle, että et saa tehdä sitä tai tuota. Enemmänkin pitäisi olla saatavilla ja pitää lapsesta huolta silloinkin kun seksuaalisuus herää.

Kokemukseni ovat vaikuttaneet ihmissuhteisiini yllättävän kauaskantoisesti. Kumppanini ovat aina olleet minua vanhempia, enkä ole oikeastaan ikinä oppinut, miten ollaan tasavertaisessa suhteessa. En ole edes osannut kaivata sellaista ennen kuin nyt.

Olen vasta hiljattain tajunnut, että olisin voinut ihan itse päättää seksuaalisesta itseilmaisustani: olen esimerkiksi aina vetänyt seksuaalisesti alistuvaa roolia, vaikkei se ole minulle ominaista, enkä ole ikinä osannut sanoittaa, mitä haluan sängyssä. Nämä taidot haluan opetella.

Toivon, että tyttäreni oppisi ne jo ensimmäisissä suhteissaan.”

”Olin juuri täyttänyt 18 vuotta, kun aloin seurustella 30-vuotiaan miehen kanssa.

Olin seurustellut ja tapaillut miehiä jonkin verran aiemminkin. Minua vaivasi pikkukylän syndrooma – olin kasvanut suojatussa ympäristössä ja kaipasin isoon jännittävään maailmaan.

Tapaamaani 30-vuotias mies oli tullut läheisestä kaupungista kyläämme kuuntelemaan keikkaa. Hänen rock-habituksensa kiinnosti minua välittömästi, vaikka en pitänyt häntä muuten puoleensavetävänä. Juttelimme keikan jälkeen ja päädyimme samaan paikkaan yöksi harrastamaan seksiä.

Aloimme tapailla. Tiesin ikäeromme, mutta en pitänyt sitä suurena. Muistan kuvitelleeni, että muut kadehtivat minua, koska olen rokkarin kanssa.

Hain suhteesta seikkailua ja kontakteja ihmisiin, jotka elivät mielenkiintoisempaa elämää kuin minä.

Välillämme ei ollut suurta intohimoa ja muistan, että ajoittain minua ärsytti, jopa kuvotti hänen seuransa, mutta kärvistelin hänen kanssaan seikkailun toivossa. Olen miettinyt myös, miksi hän oli minun kanssani. Ehkäpä häntä imarteli, että nuori nainen oli hänestä kiinnostunut.

Neljän kuukauden kuluttua erosimme, ja olin alle 20-vuotias, kun tapasin festivaaleilla komean 32-vuotiaan muusikkomiehen. Hermostuneisuudestani kertoo, että mies kysyi minulta monta kertaa illan aikana, miksi en puhu mitään. Ihmettelin, miten hänenlaisensa mies tulee minulle juttelemaan.

Jutellessa kävi ilmi, että hänellä on vaimo ja lapsia. Hän antoi kuitenkin ymmärtää, että heillä on vaimon kanssa jonkinlainen avoin suhde. En tiedä, miten asia oikeasti oli.

Vietimme yön yhdessä ja harrastimme seksiä, ilman ehkäisyä.

Aloin käydä miehen keikoilla, ja aloitimme jonkinlaisen seksisuhteen. Luulen, että hänellä oli muitakin vastaavanlaisia nuoria naisia elämässään.

Olin häneen ihastunut. Minun oli tärkeä vakuuttaa hänet siitä, että ymmärrän statukseni hänen rakastajanaan. Halusin hänen ymmärtävän, että olen niin kypsä, ettei minusta ole hänelle mitään vaivaa.

Järjestely toimi hänen kannaltaan hyvin: oli iltoja, jolloin tulin hänen keikalleen, eikä hän ollut huomaavinaankaan minua. Ehkä hän päätyi noina iltoina jonkun muun sänkyyn. Se sattui, vaikken sitä halunnut myöntääkään.

Suhde kesti tässä muodossa pari vuotta ja hiipui, kun muutin isompaan kaupunkiin. Sain suhteesta kauan janoamani seikkailun. En vaihtaisi sitä pois, mutta nyt ajattelen, että olisinpa arvostanut itseäni enemmän.

Asetin itseni asemaan, jossa minulla ei ole mitään väliä. Olisi pitänyt olla rohkeampi sen suhteen, ettei minua saa kohdella miten tahansa, mutta olin liian nuori pitämään puoliani. Olen miettinyt, huomasiko hän koskaan, miten kokematon minä itse asiassa olin.

Nämä varhaiset suhteet ehkä loivat pohjaa sille, että ihmissuhteeni ovat myöhemminkin tuntuneet olevan säätöä ja outoihin asetelmiin ajautumista.”

Tänä syksynä Maria Nikunlaakso piti eräässä yläkoulussa seksuaalikasvatusluentoa. Nikunlaakso on Väestöliiton nuorten seksuaalisen hyvinvoinnin palvelupäällikkö, ja hän puhui oppilaiden kanssa erilaisista seksuaaliseen kanssakäymiseen liittyvistä kuvitteellisista tapauksista.

Eräässä tapauksessa kuvattiin 15-vuotiaan naisurheilijan ja 23-vuotiaan miesvalmentajan välistä seksuaalissävytteistä suhdetta. Onko tämä ok, kysyi Nikunlaakso.

”Olin aika yllättynyt, mutta kaikissa oppilasryhmissä nuorten vastaus oli, että ’no ei todellakaan ole ok, siis minkä ikäinen toi äijä oikein on’. Tavallisesti nuoria ei ole helppo osallistaa tällaiseen keskusteluun, mutta tässä tapauksessa reaktio oli suorastaan kovaääninen.”

Suomen lain mukaan täysi-ikäinen ei saa harrastaa seksiä alle 16-vuotiaan kanssa. Kysymys on niin sanotusta suojaikärajasta, jonka on tarkoitus suojata lasta aikuisen seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Jos aikuinen on auktoriteettiasemassa nuoreen nähden, esimerkiksi tämän opettaja tai valmentaja, suojaikäraja on 18.

”Kuitenkin moni varmaan tunnistaa ilman lakiakin, että 16-vuotiaan ja 30-vuotiaan välinen suhde voi olla ongelmallinen”, Nikunlaakso sanoo.

Silti sellaisia on. Nikunlaakso sanoo, että pari vuosikymmentä sitten tällaisia suuren ikäeron suhteita ei ihmeemmin edes kauhisteltu. Selittelyssä on nojattu paljon siihen olettamaan, että tytöt aikuistuvat ensin, koska tyttöjen murrosiän kehitys alkaa keskimäärin aiemmin kuin poikien.

”Tämänhetkisen tutkimustiedon valossa ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että tyttöjen aivot kypsyisivät kokonaisvaltaisesti nopeammin.”

Tyttöjen oletettuun valmiuteen vaikuttaa merkittävästi myös kulttuuri: tutkimusten mukaan tytöille esimerkiksi sanoitetaan tunteita enemmän kuin pojille, ja heiltä odotetaan sosiaalisissa tilanteissa kypsyyttä, jota pojilta ei vaadita.

Nikunlaakson mukaan kypsyyden vaatimuksella on tyttöjen näkökulmasta kielteinen kääntöpuoli. ”Vaikutat niin kypsältä ikäiseksesi” on hänen mukaansa lähtökohtaisesti arveluttava lause romanttisen suhteen kehyksessä.

”Suuren ikäeron suhteissa on se ilmeinen riski, että kokemattomampi osapuoli menee aikuisen tahdissa, ja omat tarpeet jäävät kokonaan sivuun. Nuori voi tuntea painetta vaikuttaa aikuisemmalta kuin on ja sitä kautta joutua tekemään asioita, jotka eivät ole hänen kehitystasonsa mukaisia.”

Se voi johtaa siihen, minkä tämän jutun haastateltavat Anna ja Terhi molemmat tunnistivat: voi aikuisena tajuta, että on aina harrastanut seksiä toisen ehdoilla. Aiheen arkuuden vuoksi molempien nimet on muutettu heidän yksityisyytensä suojaamiseksi.

Vaikka asenteet suuren ikäeron suhteita kohtaan ovat sitten Annan ja Terhin teinivuosien tiukentuneet, nykyään niin sanottu sugar dating eli sokerideittailu tunnistetaan teini-ikäisten ja nuorten aikuisten parissa laajalti.

Sokerideittailussa annetaan lahjoja tai taloudellista tukea seksuaalista toimintaa vastaan. Suhde aloitetaan sosiaalisen median alustoilla, kuten Instagramissa, Tiktokissa, Youtubessa tai Snapchatissa.

Sokerideittailu-nimitystä käytetään vain silloin, kun molemmat ovat täysi-ikäisiä. Jos toinen osapuoli on alle 18-vuotias, puhutaan vastikkeellisesta seksistä, joka on rikos. Vastikkeellisuus voi merkitä esimerkiksi autokyydin tarjoamista tai alkoholin ostamista alaikäiselle seksiä vastaan.

Tyttö- ja naistyön ohjaaja Sohvi Koivu-Remes Vuolteen Tyttöjen Talosta kertoo, että vaikka vastikkeellisia suhteita on ollut aina, sokerideittailu on kasvava ilmiö.

”Sokerideittailu limittyy vastikkeellisen seksin ja seksityön kanssa. Ei ole ok, jos on arkipäiväistä miettiä, ottaisinko pikavipin vai ryhtyisinkö sugar babyksi, eli seksuaalisia palveluksia myöntäväksi. Seksuaalisuus ja läheisyys ovat ihmisen perustarpeita, joita pitäisi saada ilman vastiketta. Jos niillä käydään kauppaa, nuoren ihmisen käsitys omasta arvostaan voi vääristyä.”

Huomionarvoista on myös sokerideittailun sukupuolittuneisuus: osapuolina ovat tavallisesti nuori nainen ja vanhempi mies. Sukupuolittuneisuudesta puhuu myös Maria Nikunlaakso:

”Kaikki me tunnemme niitä tyttöjä, jotka seurustelevat huomattavasti itseään vanhemman kanssa, mutta miksi emme tunne niitä miehiä?”

Mitä asialle voi tehdä? Äärimmäisenä keinona vanhempi voi tehdä alle 16-vuotiaasta nuorestaan lastensuojeluilmoituksen ja seurustelukumppanista rikosilmoituksen. Yli 16-vuotiaan tapauksessa viranomaiset eivät voi puuttua asiaan.

Nikunlaakso neuvoo vanhempia ottamaan asian puheeksi nuoren kanssa kunnioittavassa hengessä, vaikka asia herättäisi voimakkaita negatiivisia tunteita. Nuori ei välttämättä halua keskustella asiasta lainkaan, mutta kysymykset voivat jäädä mieleen.

”Ei ehkä kannata aloittaa keskustelua sanomalla, että ’mitä sä luulet että se sussa näkee’? Voisi sen sijaan kysyä, että saatko olla oma itsesi suhteessa? Mitä te molemmat saatte tästä suhteesta? Onko sinulla suhteessa turvallinen olo?”

Nuori voi Nikunlaakson mukaan hakea vanhemmasta kumppanista sellaista turvaa ja välittämistä, jota ei syystä tai toisesta saa omilta vanhemmiltaan.

”Kaikki nuoret tarvitsevat tunteen siitä, että ovat tärkeitä ja upeita sellaisina kuin ovat. Jos tämä tarve ei täyty perheen tai kaverien taholta, tai jos se ei ole koskaan täyttynytkään, etsitään ratkaisua muualta. Tällöin nuorella on kohonnut riski joutua aikuisen ihmisen hyväksikäyttämäksi.”