Jättiläisten uhkapeli
Teknologia-alalla on meneillään aivan poikkeuksellinen kehityskulku, jota lukuja katsomalla on vaikea ymmärtää, kirjoittavat HS Vision toimittajat Alex af Heurlin ja Niclas Storås.

Amazon, Alphabet, Facebookin emoyhtiö Meta ja muut teknologian jättiyhtiöt ovat kulkeneet perustamisestaan lähtien voitosta voittoon.

Virheinvestointejakin on matkan varrelle sattunut, mutta tärkeimmissä strategisissa linjoissa jokainen teknologiajätti on onnistunut – kerta toisensa jälkeen. Juuri siksi ne ovat maailman suurimpia ja vaikutusvaltaisimpia yhtiöitä.

Parhaillaan tapahtuu kuitenkin jotain aivan erikoista. Teknologiajätit ovat aiemmin välttäneet suoraa kilpailua toistensa kanssa, ja niiden keskeiset bisnekset ovat pääosin eri markkinoilla.

Nyt jätit ryntäävät kaikki samaan suuntaan, niin että tanner tömisee, kun kaivinkoneet iskevät kauhoja maahan. Yhtiöt rakentavat datakeskuksia kilpaa, ja niin suurilla summilla, että sitä on vaikea käsittää.

Suuret teknologiayhtiöt investoivat tällä hetkellä satoja miljardeja euroja vuodessa, ja suurin osa rahasta menee datakeskuksiin.

Suomeenkin on rantautunut investointirahoja. Microsoft rakentaa miljardien datakeskuskokonaisuutta Uudellamaalla. Google on ilmoittanut laajentavansa Haminan datakeskusta miljardilla ja sijoittavansa vielä enemmän uusiin datakeskuksiin Kajaanissa ja Muhoksella. Tunnettujen teknoyhtiöiden lisäksi muun muassa Nebius ja Verne rakentavat Suomeen datakeskuksia.

Voivatko teknologiayhtiöt saada datakeskuksille samanlaista tuottoa kuin mihin ne ovat tottuneet?

Pokeritermein vaikuttaisi siltä, että teknologiayhtiöt ovat laittaneet all in tekoälyyn, vaikka kädessä olevien korttien ylivertaisuudesta ei ole mitään takeita.

Jos datakeskuksista ei saa samaa tuottoa kuin vaikkapa Google on aiemmin omistajilleen tarjonnut, sijoittajien kannalta lopputulema on karu. Alphabetin osakekurssi kääntyy laskuun, kun totuus valkenee sijoittajille.

Suuret kielimallit ovat kuin toistensa kopioita. Claude, Chat GPT ja Llama ovat kaikki suhteellisen lähellä toisiaan.

On vaikea nähdä, miten nykyisellään lähes identtisillä tuotteilla voi erottua joukosta ja siten laskuttaa kilpailijoita enemmän. Jos ylipäätään asiakkaiden laskuttaminen onnistuu. Toistaiseksi tekoäly-yhtiöiden liiketoimintamallit perustuvat oletuksiin, joiden toteutumisesta ei ole mitään varmuutta.

Tekoälyn tarjoamista liiketoimintahyödyistä on vasta vähän näyttöä. Yritykset ovat kokeilleet tekoälyohjelmia moniin tarkoituksiin, mutta kahden vuoden tekoälyhehkutuksen aikana sopivia käyttötarkoituksia ei ole löytynyt samassa mittakaavassa kuin on odotettu. Tutkimusyhtiö Gartnerin mukaan suuri osa tekoälypiloteista ei ole tuottanut haluttuja tuloksia.

Tekoäly on toki jo muuttanut monen työtä, esimerkiksi koodareiden, mutta muutos ei ole välttämättä niin laaja ja nopea kuin monet ovat odottaneet.

Suurten kielimallien rakentaminen ja käyttäminen maksaa. Koko 2000-luvun digitaalisten yhtiöiden huimat pörssiarvostukset ovat perustuneet usein siihen, että toimivaa liiketoimintamallia, siis sovelluksia on voinut kopioida lähes rajattomasti ilman merkittävää rahanmenoa. Sovellusten marginaalikustannukset ovat olleet pienet.

Nykyiset tekoälyohjelmat ovat erilaisia. Ne kuluttavat sähköä ja vaativat kalliita mikropiirejä niin, että yksi tekoälyohjelman käyttökerta voi maksaa kymmeniä eurosenttejä tai jopa euroja.

Teknologiayhtiöiden oletus vaikuttaisi olevan, että tekoälymallien käyttö muuttuu tulevaisuudessa huomattavasti nykyistä halvemmaksi.

Claudea, Chat GPT:tä ja muita malleja hyödyntävät ihmiset ovat usein autuaan tietämättömiä niiden käytön todellisista kustannuksista. Yhtiöt taistelevat markkinaosuuksista, joten todellisia kustannuksia ei vielä laskuteta mallien käyttäjiltä.

Emme myöskään elä nollakorkojen aikaa, jolloin massiiviset investoinnit myös spekulatiivisiin kohteisiin olivat perustellumpia.

Osaltaan teknologiajättien kilpajuoksua selittää skaalauslaiksi kutsuttu periaate. Sen ajatus on, että mitä enemmän on laskentatehoa ja dataa, sitä kyvykkäämpiä tekoälymalleja syntyy.

Skaalauslaki ei vaikuta enää pitävän paikkansa. Esimerkiksi Open AI:n Chat GPT:n uusimmat versiot eivät ole parantuneet merkittävästi, vaikka niiden kehitykseen on käytetty entistä enemmän dataa, sähköä ja laskentatehoa.

Siitä huolimatta syynä Amazonin, Microsoftin, Metan ja muiden yhtiöiden järjettömiltä tuntuviin investointeihin saattaa olla usko yleisen tekoälyn (AGI) läpimurtoon. AGI tarkoittaa tekoälyohjelmaa, joka kykenee päihittämään ihmisen lähes kaikissa tehtävissä ja hoitamaan lähes kaikki ihmisen työt.

Toistaiseksi AGI on mielikuvituksen tuotetta, vaikka tekoäly-yhtiöt käyttävätkin spekulatiivista mielikuvaa AGI:sta hyväksi markkinoinnissaan. Tieteellistä näyttöä yleisen tekoälyn kehittämisestä lähivuosina ei ole.

Tekoälymarkkinassa eniten on myynyt Open AI. Yhtiö arvioi tämän vuoden liikevaihdokseen on noin 3,4 miljardia dollaria. Samaan aikaan yhtiö tekee tappiota arviolta viisi miljardia dollaria.

Kesällä riskirahasto Sequoia Capitalin omistaja David Cahn arvioi, että tekoäly-yhtiöiden olisi tuotettava 600 miljardin dollarin liikevaihto, jotta nykyinen investointitahti muuttuisi kannattavaksi.

Joku laskelmissa ei vaikuta täsmäävän. Käsillä voi olla kupla. Jos se puhkeaa, maailmassa on yhtäkkiä käsittämätön määrä datakeskuksia ja laskentatehoa hyödynnettäväksi johonkin muuhun kuin tekoälyohjelmiin.

Jos rahanarvoisia hyödyntämiskohteita ei löydy, se voi tietää, että teknologiayhtiöiden pörssikurssit sukeltavat rajusti.

Yksi suurista on bileistä kuitenkin poissa. Apple ei ole innostunut samoissa määrin AI-huumasta.

Onko Apple niin pahasti myöhässä juhlista, että se on päättänyt jättäytyä kokonaan tulematta? Joskus se kannattaa, sillä siten voi välttää krapulan.