Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkysen Tiktok-videoissa esiintyy tiuhaan kirjainpari vs.

Lyhenne tulee latinan sanasta versus. Ilmaisulla määritellään kamppailun osapuolet. Siis tähän tapaan:

Tynkkynen vs. hyveposeeraaja.

Tynkkynen vs. Orpo.

PS vs. muut.

Nämä ovat Tynkkysen tuoreimpien Tiktok-videoiden otsikoita. Siis Tynkkynen vastaan joku. Perussuomalaiset vastaan kaikki.

Videoilla on säännöllisesti kymmeniä tuhansia katselukertoja, parhaimmillaan jopa satoja tuhansia.

Tiktok on kiinalainen sosiaalisen median palvelu, jossa jaetaan videoita. Palvelussa on ärhäkkä algoritmi, joka tarjoilee käyttäjälle tehokkaasti lisää samanlaista sisältöä kuin tämä on aiemminkin katsellut.

Tiktok on erityisesti nuorten suosiossa. 

Tämän vuoksi Tiktok-videot saattavat ratkaista eduskuntavaalit. Jos ei vielä tänä keväänä, niin ehkä joskus tulevaisuudessa.

Perussuomalaiset on ylivoimaisesti suosituin puolue nuorten keskuudessa. 

Vastikään järjestetyissä nuorisovaaleissa perussuomalaiset oli suurin puolue noin 18 prosentin kannatuksella. 

Helsingin Sanomat julkaisi helmikuun puolivälissä kyselyn, jonka mukaan tänä keväänä ensimmäistä kertaa äänioikeuttaan käyttävistä 28 prosenttia äänestäisi eduskuntavaaleissa perussuomalaisia. 

Maaliskuun alussa 15–29-vuotiaille nuorille tehdyssä Kupliiko pinnan alla -tutkimuksessa tulos oli lähes sama.

Tällä kertaa 28,5 prosenttia nuorista kertoi äänestävänsä perussuomalaisia, jos vaalit olisivat nyt. Kaikki kyselyyn osallistuneet eivät tosin vielä olisi päässeet äänestämään, koska osa heistä on alle 18-vuotiaita.

Mikä perussuomalaisissa viehättää nuoria?

Se on hyvä kysymys, johon vastaus ei välttämättä löydy vain perussuomalaisten puolueohjelmista, linjauksista tai aatteesta. Asia näyttää olevan monitulkintaisempi.

Tähän viittaavat ainakin Kupliiko pinnan alla -tutkimuksen alustavat tulokset.

Niiden mukaan nuoret eivät nimittäin mitenkään erityisen vahvasti kannata perussuomalaisten keskeisiä politiikkalinjauksia kuten esimerkiksi työperäisen maahanmuuton rajoittamista. Eivätkä nuoret myöskään ole kovin arvokonservatiivisia – vaikka perussuomalaiset puolueena sitä korostetusti on.

Kupliiko pinnan alla on Väinö Tanner -säätiön rahoittama laaja tutkimus, jossa selvitetään nuorten näkemyksiä hyvinvointivaltion kestävyydestä. Hankkeen toteuttajaorganisaationa toimii tutkimuslaitos Labore yhteistyössä Tampereen ja Turun yliopiston sekä E2-tutkimuslaitoksen kanssa.

Tutkimusryhmää johtavat Turun yliopiston taloustieteen professori Janne Tukiainen ja Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden dekaani Juho Saari. Hanketta hallinnoi Laboren johtaja, professori Mika Maliranta.

Tutkimus ei ole vielä valmis. Tässä vaiheessa julkistetaan vasta alustavia tuloksia tutkimusta varten tehdyistä mielipidekyselyistä.

Taloustutkimus haastatteli maaliskuun alussa yli tuhat 15–29-vuotiasta nuorta heidän poliittisista näkemyksistään ja yhteiskuntapolitiikan tulevaisuudesta. Vertailuaineistona nuorten näkemyksille tutkimuksessa on pienemmällä otoksella tehty kysely vanhemmille ikäluokille.

Tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää myös kansanedustajaehdokkaiden kannat, jotta voitaisiin katsoa, miten hyvin nuorten näkemykset toteutuvat politiikassa. Ehdokkailta ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole saatu riittävästi vastauksia.

Kupliiko pinnan alla -tutkimus on tehty poikkeuksellisella tavalla.

Yleensä mielipidekyselyissä tiedustellaan vastaajan näkemyksiä yksi kerrallaan eri asioista.

Vastaaja voi esimerkiksi ilmoittaa kannattavansa valtiontalouden leikkauksia. Ja heti perään sanoa kannattavansa julkisten menojen lisäyksiä ja palveluiden parantamista.

Siitäkin huolimatta, että nämä kaksi näkemystä voivat olla käytännössä keskenään ristiriidassa.

Laboren johtaja Mika Maliranta pui tutkimuksen alustavia tuloksia perjantaina julkaistussa M& A-podcastissa yhdessä Tampereen yliopiston työelämäprofessori Matti Apusen kanssa. 

”Mielipidekyselyt kertovat lähinnä vastaajien tahdosta ja toiveista”, Apunen sanoo podcastissa. 

Kupliiko pinnan alla -tutkimuksessa on yritetty välttää tämä kyselyiden perinteinen ongelma. Siinä on käytetty niin sanottua Conjoint-menetelmää, jota hyödynnetään usein esimerkiksi markkinatutkimuksissa.

Conjoint-kyselyssä vastaajalle esitetään kerrallaan kaksi korttia, joista molemmissa on listattuna useita eri vaihtoehtoja. Korteista vastaajan pitää valita itselleen mieluisampi vaihtoehtojen yhdistelmä.

Kupliiko pinnan alla -tutkimuksessa kortteihin listattuja politiikka-alueita olivat muun muassa verotus, eläkkeet, perusturva, lentovero, koululuokkien koko, turkistuotanto ja työperäinen maahanmuutto. 

Vastaajalta kysyttiin, kumpaa puoluetta – A vai B – mieluummin äänestäisit kevään 2023 eduskuntavaaleissa.

Toisessa kortissa kerrotaan, että puolue A esimerkiksi nostaisi eläkeikää 2 vuodella, keventäisi työn verotusta, heikentäisi työttömyysturvaa, edistäisi 6 tuntisen työpäivän käyttöönottoa, pitäisi turkistarhaukseen liittyvän politiikan ennallaan ja pyrkisi vähentämään työperäistä maahanmuuttoa. 

Puolue B puolestaan ei puuttuisi eläkeikään, kiristäisi työn verotusta, pitäisi työajan ennallaan ja niin edelleen. 

Osa korteissa listatuista politiikkatoimista voi kahdella puolueella olla samanlaisia, osa erilaisia. 

Vastaajan pitäisi joka tapauksessa valita kustakin korttiparista itselleen mieluisampi yhdistelmä.

Näin ollen hän ei voi valita pelkästään itselleen mieluisia asioita, vaan joutuu päättämään, mitkä politiikkatoimet ovat hänelle tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä.

Vastaaja joutuu siis suhteuttamaan toimia toisiinsa, punnitsemaan ja tekemään kompromisseja. Vähän niin kuin poliitikko konsanaan.

Kun korttipareja on esitetty vastaajalle riittävän monta, valinnoista pystyy laskemaan, mitkä ovat vastaajan preferenssit. Eli mitkä asiat ovat vastaajalle tärkeitä ja mistä vähemmän tärkeästä hän on valmis luopumaan saavuttaakseen ne.

Kyselyn tulokset ovat hyvinkin yllättäviä, kertoo tutkimusryhmän vetäjä, professori Janne Tukiainen.

Yleensä nuorten uskotaan olevan ajatuksiltaan radikaaleja. Näin ei kyselyn mukaan kuitenkaan ole. Tukiaisen mukaan nuoret olivat itse asiassa näkemyksiltään hyvinkin samankaltaisia kuin vanhemmat ikäluokat.

Mikään yksittäinen politiikkatoimi ei noussut esille nuorten erityisenä suosikkina.

Harvoja poikkeuksia oli lentovero, jonka käyttöönottoa nuoret kannattavat enemmän kuin vanhemmat ikäluokat.

Tukiaisen mukaan suurimmat yllätykset löytyivät tutkimuksen taustakysymyksistä, joissa tiedusteltiin vastaajien ideologisia näkemyksiä.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mihin kohtaan he sijoittaisivat itsensä vasemmisto–oikeisto- ja arvoliberaali–arvokonservatiivi-janalla. Nuorista selkeästi suurin osa sijoitti itsensä molemmilla janoilla täysin keskelle.

Vain muutama prosentti nuorista arvioi olevansa arvokonservatiiveja. Siis siitäkin huolimatta, että nuorista 28 prosenttia kertoi äänestävänsä perussuomalaisia.

”Onhan siinä ristiriita”, Tukiainen sanoo. Kuten myös siinä, että nuorten selvä enemmistö arvioi suhtautuvansa myönteisesti ympäristönsuojeluun. Perussuomalaiset ei yleensä ole kovin vahvasti profiloitunut ympäristökysymyksissä.

Koska tutkimus on vasta aivan alkuvaiheessaan, Tukiainen ei halua spekuloida kovin tarkasti, mistä ristiriidat johtuvat.

Yksi syy saattaa olla se, että nuoret eivät ehkä tarkkaan tiedä, mitä arvoliberaalilla ja -konservatiivilla tarkoitetaan. Tai he eivät pidä tätä jakoa relevanttina. Myös vasemmisto–oikeisto-jako saattaa kuulostaa joistain nuorista aikansa eläneeltä.

Tukiainen kertoo vähän ihmettelevänsä myös sitä, että muutamassa vastauksessa vastaukset olivat ”epälineaarisia”. Tällä hän tarkoittaa sitä, että nuorten keskuudessa suosiota saivat sekä perusturvan parantaminen että leikkaaminen. 

Epäsuosituin vaihtoehto oli perusturvan tason säilyttäminen nykyisellään.

Tämä kertonee jonkinlaisesta yleisestä tyytymättömyydestä asioiden tämänhetkiseen tilaan.

Yksi Conjoint-korteissa mainituista politiikkatoimista koski työperäistä maahanmuuttoa. Kumpikaan muutosta tarkoittavista vaihtoehdoista – siis työperäisen maahanmuuton vähentäminen tai lisääminen – ei vaikuttanut keskimääräisesti nuorten puoluevalintaan.

Tutkimuksen mukaan näyttääkin siltä, että työperäinen maahanmuutto ei ole nuorille kovin olennainen politiikan kysymys. Ei, vaikka maahanmuuttokysymykset ovat nuorten suosikkipuolueen perussuomalaisten tärkein yksittäinen teema.

Tukiainen kertoo, että tutkijaryhmä yritti perehtyä asiaan tarkemmin erottamalla perussuomalaisia kannattavat nuoret omaksi ryhmäkseen ja vertaamalla heidän näkemyksiään muihin nuoriin.

Eroa ei juurikaan ollut.

Itse asiassa mikään yksittäinen politiikkatoimi ei ollut perussuomalaisia kannattavien keskuudessa merkittävästi suositumpi tai vastustetumpi kuin nuorten keskuudessa keskimäärin.

Perussuomalaisia kannattavat nuoret eivät siis näkemyksillään juuri eroa muista nuorista.

Kupliiko pinnan alla -tutkimuksen olennaisin viesti onkin se, että perussuomalaisten suosiota nuorten keskuudessa ei välttämättä selitä se, mitä politiikkatoimia puolue ajaa – vaan pikemminkin miten se niitä ajaa.

Esimerkiksi siellä Tiktokissa sen versus-lyhenteen avulla.

Pinnan alla kuplii -tutkimuksen mukaan 15–29-vuotiaiden Tiktok-käyttäjien keskuudessa perussuomalaisten kannatus on 32,5 prosenttia.

Ja vastaavasti niiden nuorten keskuudessa, jotka eivät käytä Tiktokia, perussuomalaisten kannatus on 21,8 prosenttia. Siis yli kymmenen prosenttiyksikköä alempi kuin Tiktok-käyttäjien.

Se kertonee jotain Tiktokin voimasta politiikan teossa.

Lisää tietoa Kupliiko pinnan alla-tutkimuksesta M & A-podcastissa osoitteessa https://labore.fi/podcast/