Peking

Sopuisa Kiina – siinäpä sanapari, jota ei viime vuosina ole tullut käytettyä. Niin ärhäkästi Kiina on monia toismielisiä maita kohdellut.

Viime aikoina Kiina on kuitenkin kokeillut myös sopuisampaa diplomaattista vaihdetta. Voisiko maailmanpolitiikassa alkaa mukavamman Kiinan aika?

Merkittävin esimerkki muutoksesta ovat Australian ja Kiinan välit.

Australian ja Kiinan suhteet olivat vuosia hyiset. Kiina räpsäisi hurjat rangaistustullit australialaistuotteille vuonna 2020, kun Australia oli vaatinut tutkintaa koronaviruksen alkuperästä. Australian viennistä lähes puolet meni Kiinaan.

Jo vuosia maiden välillä oli ollut näyttävää nokkapokkaa muun muassa ihmisoikeuksista ja vakoilusta. Australia oli ollut ensimmäinen valtio, joka eväsi kiinalaisen Huawein oikeuden osallistua 5G-verkon rakennukseen.

Sitten tuli muutos:

Alkuvuodesta 2023 Kiina alkoi lieventää koviksi äityneitä talouspakotteitaan Australialle. Lokakuussa Kiina vapautti vangitsemansa australialaistoimittajan. Marraskuun alussa Kiinan johtaja Xi Jinping otti vastaan Australian pääministeri Anthony Albanesen Kiinassa.

Kiinan valtiojohtoinen media kävi vierailun aikaan ylistämään Australiaa niin ihanin sanankääntein, että kiinalaiset putosivat kelkasta. Nettikansa ivasi: kuinka pahaksi haukutusta Australiasta tuli yhtäkkiä muka ystävä?

Se on hyvä kysymys.

Toki Australian toimilla oli osansa. Siellä vaihtui viime vuonna pääministeri, ja uusi pääministeri hillitsi maansa ärhäkkyyttä Kiinaa kohtaan.

Isot syyt ovat syvemmällä.

Joidenkin tutkijoiden mielestä Australia oli Kiinan laboratorio, jossa testattiin, kuinka paljon Kiina pystyy taloudellisesti painostamaan toista valtiota tahtoonsa.

Kokeen tulos oli, että eipä paljoakaan. Joku toinen maa olisi taipunut, mutta Australia piti pintansa, vaikka osa sen vientialoista otti turpaansa. Iso osa viennistä löysi kuitenkin uusia väyliä maailmalle, eli talous päätyi vakaammalle pohjalle.

Näyttää siltä, että Kiina on muutenkin hillinnyt maailmalla räyhäkkäintä susisoturidiplomatiaansa.

Siihen vaikuttaa sota Ukrainassa. Kun länsimaat ovat etääntyneet kauemmas Venäjää ymmärtävästä Kiinasta ja lähentyneet Yhdysvaltoja, Kiinan täytyy pitää länsisuhteistaan parempaa huolta kuin ennen.

Kiinan täytyy myös vaalia raaka-ainevirtojaan ja kauppasuhteitaan, kun Yhdysvallat lyö Kiinaa pakotteilla. Kiina tarvitsee Australiasta muun muassa rautamalmia, nesteytettyä maakaasua ja litiumia.

Kiinalle välien parannus Australiaan on poliittisestikin hyvästä.

Kiina on syyttänyt Yhdysvaltojen käyttävän pakotepolitiikkaa eli kauppaa ajaakseen itselleen poliittisia etuja. Kiinan syytöksiä on vaikea ollut ottaa vakavissaan, koska Kiina on itse tehnyt ihan samaan erityisesti Australian osalta.

Ehkä Kiina myös toivoo pääsevänsä sopivan tilaisuuden tullen kiilaamaan Australiaa vähän etäämmälle Yhdysvalloista. Se voi onnistua kauppakaverina paremmin kuin vihamiehenä.

Kiinan ja Australian suurimman välirikon aikana Australian läheiset suhteet Yhdysvaltoihin vain tiivistyivät. Australia lähti Kiinaa patoavaan Aukus-sopimukseen, joka tuo sille ydinsukellusveneet.

Erityisen kiinnostavaksi Kiinan ja Australian suhteiden lämmittelyn tekee se, että vaikka ne palauttelevat kauppasuhteitaan, muita kiistoja riittää.

Nyt seurataan, pystyvätkö ne todella pitämään kauppaa erillään mahdollisista poliittisista ja erityisesti sotilaallisista riidoista.

Toissa viikolla Australia syytti Kiinan häirinneen vaarallisella tavalla sen sotalaivan sukeltajia lähellä Japania. Viikonloppuna Australia alkoi auttaa Filippiinejä meri- ja ilmapartioinnissa Etelä-Kiinan merellä. Filippiinit ja Kiina riitelevät meren alueista.

Australian ja Kiinan suhteiden kehitys kiinnostaa varmasti EU-maitakin monelta kantilta.

Kiinan ja Yhdysvaltain suhteetkin ovat lämmenneet, tai ainakin ennätyspakkanen on hellittänyt asteen, pari. Kiinnostavaa tässäkin on nähdä, kuinka suuria iskuja herkkä suhde kestää jämähtämättä taas umpijäähän.

Kun maiden presidentit vihdoin kohtasivat toissa viikolla, Xi Jinping teki hiukkasen enemmän Joe Bidenin toivomia myönnytyksiä kuin toisin päin. Biden näytti jäävän ”voitolle”: maiden sotavoimien välinen vuoropuhelu elvytetään ja Kiina auttaa torppaamaan Yhdysvaltoihin tulevaa huumevirtaa.

Journalismin professorilla, pitkäaikaisella Kiinan-tuntijalla Howard Frenchillä oli kiinnostava teoria Foreign Policy -lehdessä siitä, miksi Xi oli Bidenille niin ystävällinen: Kiinan talouden – tai oikeastaan koko tulevaisuuden – rakenteelliset ongelmat käyvät nyt niin suuriksi, että Xin pitää hetki pohtia uutta strategiaa diplomatiassaan.

Kaukosuhteissaan Kiinalla voi olla mietintätauko, mutta lähivesillä eli Taiwanin ja Etelä-Kiinan meren suuntaan entinen kova meno jatkuu.