”Minua hirvittää, kuinka monta kertaa olen käynyt kirjoituksissa”, sanoo turkulainen Salla Tamsi, 23.

Hän valmistui Teuvan lukiosta vuonna 2018 ja kirjoitti ylioppilaaksi melko hyvin arvosanoin.

Äidinkielestä ja terveystiedosta Tamsi kirjoitti L:n. Kemiasta ja lyhyestä matematiikasta arvosanoiksi tuli M, biologiasta ja pitkästä englannista C.

Tämän jälkeen Tamsi on käynyt korottamassa arvosanojaan 13 kertaa vuodesta 2019 alkaen. Nyt hänellä on L biologiasta, lyhyestä matematiikasta, lyhyestä englannista ja kemiasta sekä E fysiikasta.

Hyväksytyn ylioppilaskokeen on voinut uusia vuodesta 2019 alkaen rajoituksetta.

Tänä keväänä Tamsilla on jälleen edessään tutuksi tulleet kokeet. Hän yrittää vielä kerran korottaa fysiikkaa ja pitkää englantia.

”Olen kirjoittanut fysiikan kolme kertaa. Neljännellä kerralla yritän jälleen laudaturia.”

Kevään kirjoitukset alkavat äidinkielellä 14. maaliskuuta. Tamsin koepäivät ovat 20. ja 24. maaliskuuta.

Tamsi uusii kokeitaan, koska hän haluaa lääkäriksi.

”Korotan arvosanoja, jotta pääsisin lääketieteelliseen. Eikä minulla ole muuta alaa, joka kiinnostaisi.”

Lääketieteelliseen koulutukseen pyrkijälle kirjoitukset ovat hyvää kertausta myös pääsykoetta varten, sillä koe perustuu lukion biologian, fysiikan ja kemian kursseihin.

Tänä keväänä Tamsi kertaa oppiaineita Turun kristillisessä opistossa. Opiston lääketieteelliseen suuntaavat opinnot kestävät noin kahdeksan kuukautta. Tamsi on suorittanut valmennuskursseja myös aiempina vuosina.

Tänä vuonna lääketieteellisten alojen yhteisvalintakoe on 23. toukokuuta. Tamsi ehtii siis valmistautua valintakokeeseen vielä kirjoitusten jälkeen.

Yhteisvalintakoe tarkoittaa, että samalla kokeella voi hakea opiskelemaan useaan lääketieteelliseen. Yhteiseen kokeeseen siirryttiin keväällä 2018.

Turku olisi opiskelupaikkakunnista Tamsille ”tietysti ykkönen”.

”Mutta olen valmis muuttamaan muuallekin. Käytännössä se tarkoittaa Kuopiota tai Oulua.”

Hakijalle yhteinen valinta mahdollistaa helpon hakemisen. Toisaalta muutos on kasvattanut hakijamäärää.

Toinen, paljon isompi muutos on kuitenkin ollut siirtyminen todistusvalintaan.

Sen jälkeen kun Tamsi valmistui lukiosta, Suomessa on luovuttu yhteispistevalinnasta, jossa laskettiin yhteen pääsykokeessa ansaittuja pisteitä ja ylioppilastutkinnon arvosanoja.

Nykyään yliopistoon voi tulla hyväksytyksi pelkkien ylioppilasarvosanojen perusteella. Rinnalla säilyi pääsykoeväylä.

Lääketieteellisillä aloilla kumpaakin väylää pitkin on hyväksytty vuodesta 2020 alkaen noin puolet hakijoista.

Todistusvalinnassa otetaan huomioon ainoastaan ensikertalaiset. Ensikertalaisuuden voi käyttää vain kerran, joten Tamsi ei aio edes hakea opiskelemaan muualle.

Todistusvalintaan siirtymisen yhteydessä yliopistot pisteyttivät uudelleen kunkin aineen arvosanat.

Nyt lääketieteellisen alan todistusvalinnassa huomioidaan ylioppilastodistuksen arvosanoista erityisesti äidinkieli, matematiikka, kemia ja biologia. Lisäksi pisteitä saa ainereaalista ja kielestä.

Pisteitä saa eniten pitkän matematiikan L:stä. Vähäarvoisin L:stä on terveystiedosta saatu. 

”Kun olin lukiossa, hakuprosessi oli ihan erilainen. Silloin olisin pystynyt korvaamaan haussa täysin matematiikan arvosanani terveystiedon L:llä”, Tamsi kertoo.

Siksi hän aikoinaan kirjoittikin terveystiedon.

”Terveystiedon L oli ensimmäiseni, mutta en ole tehnyt sillä yhtään mitään. Siellä se komeilee, turhana.”

Ylipäätään Tamsi kokee, että hänen ikäisensä jäivät ikävään murroskohtaan. Todistusvalintauudistus tuli nopeasti, ja sen vaikutukset olivat monelle lukiolaiselle epäselvät.

”Kukaan ei tiennyt aluksi, mihin pisterajat muotoutuvat ja pitäisikö panostaa arvosanojen korottamiseen vai pääsykokeeseen. Koska paperini olivat kohtuulliset, päädyin korottamaan.”

Ensin pääsykokeen rinnalle tullut todistusuudistus vaikutti lupaavalta. Näytti siltä, että papereilla on mahdollista päästä sisään. Pisterajat ovat kuitenkin nousseet jo muutamassa vuodessa hurjasti.

Nyt Tamsilla on kuusi L:ää, mutta hän ei olisi päässyt pelkällä todistuksella vuoden 2022 valinnassa yhteenkään lääketieteelliseen.

”Näyttää siltä, etten pääse todistuksella Turun lääketieteelliseen, ellen kirjoita pitkästä matikasta tai pitkästä englannista L:ää. Mutta jos keskityn keväällä vain niiden korottamiseen, se syö aikaa pääsykoe­lukemiselta.”

Tasapainottelu kahden hakuväylän välillä on johtanut siihen, että on jatkuvasti kaksi rautaa tulessa. Se on stressaavaa ja kuormittavaa.

Lisäksi Tamsi – kuten moni muukin – on tasapainotellut välivuosinaan opiskelun ja työnteon välillä. Toisaalta haluaa opiskella, jotta saisi napattua jatko-opiskelupaikan, toisaalta on pakko käydä töissä ja huolehtia jaksamisesta.

”Olen tehnyt töitä sen verran, että pärjään. On ollut pakko priorisoida opiskelua. Näiden asioiden yhdistäminen on ollut aika vaikeaa.”

Todistusvalintaa on perusteltu muun muassa siten, että se vähentää abikevään paineita ja välivuosia. Tamsi on esimerkki päinvastaisesta.

”Uudistus ei vaikuta poistavan painetta ja stressiä abeilta, ei ainakaan hakupainealoilla. En myöskään usko, että monikaan pystyy kerralla saamaan todistuksen, jolla pääsee sisään. Nyt stressi vain jatkuu vuodesta toiseen”, Tamsi sanoo.

”Meitä kierteeseen jääneitä on monia.”