Tietääkö kuvani ja viestini kaapannut henkilö, missä asun? Seuraako joku minua? Ne olivat ensimmäiset päähän putkahtaneet ajatukset.

Eniten poliisin yhteydenotossa ahdisti se, oliko hakkerin kaappaamien kuvien joukossa kuvia naisen lapsesta. Lapsi oli kuvissa alle kouluikäinen.

Naista ahdisti ajatus, että hän ei voisi taata omalle lapselleen, ettei hakkerin kaappaamia kuvia putkahtaisi myöhemmin jostain esiin. Miten hän ottaisi asian esiin lapsensa kanssa?

Näin kohtaloaan puntaroi porilaisen hakkerin uhriksi joutunut nainen sen jälkeen, kun poliisi oli paljastanut järkyttävän totuuden. Nainen oli joutunut rikoksen uhriksi huomaamatta itse mitään.

Hakkerin oli pitänyt lukea vanhoja Messenger-keskusteluketjuja. Muuten hakkeri ei olisi voinut löytää vanhaa linkkiä, joka johti verkkokansioon, jossa naisesta otettuja kuvia säilytettiin. Näin nainen itse ainakin uskoi.

Nainen pohti sitäkin, oliko mies lukenut hänen lähettämiään sähköposteja ja yksityisiä messenger-viestejä. Oliko hakkeri esiintynyt viesteissä hänenä?

Naista huolettivat erityisesti työnantajien kanssa käydyt keskustelut. Oliko mies osallistunut niihin naisen tietämättä häneksi naamioituneena?

Oliko kyseessä henkilökohtainen hyökkäys juuri häntä vastaan?

Nainen oli yksi hakkerin 31 uhrista.

Uhrien joukossa oli menestyneitä urheilijoita, fitness-kisaajia, eri alojen yrittäjiä ja ainakin yksi henkilö, jota voidaan seuraajamäärien perusteella pitää hyvinkin merkittävänä sosiaalisen median vaikuttajana. 

Tässä artikkelissa ei yksilöidä porilaisen hakkerin uhreja tämän tarkemmin. Jokainen heistä joutui odottamattomalla tavalla yksityisyyttään loukanneen rikoksen uhreiksi. Osa kärsi rikosten paljastumisen jälkeen unettomuudesta. Ainakin yksi joutui turvautumaan terapiaan.

Moni uhreista kertoi kokemastaan kärsimyksestä, pelosta ja ahdistuksesta Satakunnan käräjäoikeudessa alkuvuodesta 2021.

Käräjäsaliin johtanut tapahtumasarja sai alkunsa jo vuosia aiemmin. Porilainen mies teki internetin syövereistä erikoisen löydön. Yllättävä dokumentti antoi hänelle ”yleisavaimen” rikossarjan toteuttamiseen.

Porilainen hakkeri, tuolloin vielä alle 30-vuotias mies vietti paljon aikaa internetissä. Jostain netin syövereistä mies oli löytänyt tekstitiedostoja.

Tiedostot sisälsivät salasanalistoja, jotka oli todennäköisesti onnistuttu hakkeroimaan. Osa käyttäjätunnuksista oli nimien muodossa ja osa nimistä vaikutti miehen mielestä tutuilta. Hän uskoi nähneensä nimiä omalla Facebook-seinällään.

Osa nimistä oli vieraampia ja mies googletti joitakin nimiä selvittääkseen, kenelle tunnukset ja salasanat kuuluivat.

Porilaismies päätti kokeilla tiedoston tarjoamia salasanoja. Ensimmäisen kerran mies onnistui murtautumaan listalla olleen henkilön tietojärjestelmään loppuvuodesta 2017. 

Hänen onnistui kopioida koneelleen useampien ihmisten kuvia kirjautumalla näiden Facebook-, iCloud- ja Google Drive -tileille. Saalis oli vaikuttava. Mies kopioi pelkästään yhdeltä uhrilta yli 1 000 kuvaa. Parempaa – tai uhrien kannalta pahempaa – oli vielä luvassa.

Seuraavana vuonna mies onnistui käyttämään netistä löytämiään salasanoja ja murtautui useiden ihmisten Whatsapp-tileille kopioiden niiltä lähetettyjä tiedostoja.

Joidenkin käyttäjien tileiltä mies saattoi saada vain muutamia kuvia tai videoita. Toisinaan kopioitu tiedostomäärä oli valtava. Pelkästään yhdeltä naiselta hakkeri kopioi yli 3 000 ääniviestiä ja yli 60 000 kuvaa.

Uhrit eivät pääsääntöisesti huomanneet hakkerin iskuja. Jotkut uhreista kertoivat myöhemmin saaneensa ilmoituksia, että heidän sähköpostitunnuksillaan oli yritetty tehdä outoja kirjautumisia.

Yksi hakkerin uhreista oli ehtinyt saada useampia kirjautumisilmoituksia. Nainen ei kuitenkaan niitä sen kummemmin huomioinut. Hän, kuten lukuisat muutkin kanssakärsijät, sai tiedon joutumisesta hakkerin uhriksi poliisilta.

Nainen oli aiemmin lähettänyt alastonkuvia poikaystävälleen. Kuvat olivat intiimejä ja vain yhden ihmisen nähtäväksi tarkoitettuja.

Poliisin yhteydenoton jälkeen nainen yritti etsiä kuvia, mutta ei löytänyt niitä edes omilta laitteiltaan tai käyttämistään pilvipalveluista. Silti hakkeri oli onnistunut kopioimaan arkaluontoiset kuvat omalle koneelleen.

Nainen kertoi hakkeroinnin paljastumisen tuntuneen pahalta. Hän tunsi häpeää ja koki tulleensa loukatuksi.

Porilaisen hakkerin mielestä tietomurtojen tehtailu tuntui jännittävältä tekojen helppouden vuoksi. Hän oli löytänyt Elcomsoft-ohjelmistoyhtiön ohjelman, jolla pystyi lataamaan Whatsapp-viestiohjelman varmuuskopion omalle koneelle.

Mies väitti, että ei olisi lukenut hankkimiaan viestejä eikä kuunnellut ääniviestejä.

Kuvat sen sijaan olivat toista maata. Ne olivat helppoja ja jännittäviä.

Suurin osa miehen uhreista oli naisia. He olivat kiinnostaneet hakkeria enemmän.

Mies onnistuikin imuroimaan runsaasti arkaluontoista materiaalia alastonkuvista lähtien. Moni uhreista oli lähettänyt kuvia vain kumppanilleen, osa oli ottanut kuvia vain omaan käyttöönsä. Nyt ne olivat hakkerin hallussa.

Myöhemmin käräjäsalissa mies vakuutteli, ettei ollut näyttänyt kenellekään kaappaamiaan kuvia tai edes kertonut tehtailemistaan tietomurroista muille.

Mies kertoi myös tehneensä erityistä salapoliisityöksi kutsumaansa arvuuttelua. Mies pyrki arvaamaan, mikä olisi tiettyjen ihmisten seuraava salasana. Tämän salapoliisityön tulokset mies tallensi erityiselle tiedostolle.

Käräjäoikeuden tuomiosta ei paljastu, onnistuiko hakkeri vanhojen salasanatietojen perusteella päättelemään myös uusia vaihdettuja salasanoja ja näin toteuttamaan uusia tietomurtoja.

Mies kuitenkin selvästi pyrki hyödyntämään hankkimiaan tietoja. Yhden uhrin osalta mies onnistui kopioimaan Facebook-tilin datan ja kaivoi yksityisviestistä linkin Dropbox-kansioon, josta löytyi valokuvia. Hakkeri tallensi kuvat koneelleen.

Yksi uhreista hämmentyi poliisin hänelle lähettämistä kuvista. Naisesta otetut kuvat olivat niin vanhoja, ettei niitä ollut enää naisen omassa puhelimessa.

Osassa hakkerin koneelta löytyneissä kuvissa nainen oli ollut vielä alaikäinen.

Hakkeri oli saanut haltuunsa selfieitä, peilin kautta otettuja kuvia, alusvaate- ja bikinikuvia sekä tavallisia vaatekuvia. Nainen oli ottanut kuvat omaan käyttöön eikä ollut lähettänyt niitä kenellekään. Alastonkuvia ei onneksi ollut.

Rikoksen paljastuttua loppukesästä 2019 nainen oli ollut shokissa. Hän piti poliisin kertomaa epärealistisena ja absurdina.

Poliisin kuulusteluissa nainen tokaisi, että ehkä hän jatkossa hieman tarkemmin miettii, millaisia kuvia ottaa.

Tunteista esiin nousivat pelko ja ahdistus. Taustalla oli ajatus siitä, mitä olisi tapahtunut jos kuvat olisivat tulleet julkisuuteen.

Hän otti käyttämissään järjestelmissä käyttöön kaksivaiheisen tunnistautumisen, mutta epäili senkin suojaavuutta.

Nainen hakeutui terapiaan. Vielä terapiakäyntien jälkeenkin tapahtumat pelottivat. Häntä ällötti ajatus, että häntä selvästi vanhempi mies piti hallussaan kuvia, joissa nainen oli alaikäinen.

Porilaismies tehtaili tietomurtoja vuosina 2017–2019. Syyte häntä vastaan nostettiin vuonna 2020 ja käräjillä istuttiin seuraavana vuonna.

Hakkeri tunnusti kaikki häntä vastaan nostetut syytteet oikeiksi.

Yhdestä viestintäsalaisuuden loukkaamisesta saattaa selvitä parilla kymmenellä päiväsakolla. Porilaismiehen syyksi luettiin kuitenkin peräti 36 eri rikosta.

Tietomurrosta ja viestintäsalaisuuden loukkaamisesta voidaan kumpaisestakin tuomita maksimissaan 2 vuotta vankeutta. Koska tekoja oli useita, oli porilaishakkerin tapauksessa lain sallima teoreettinen rangaistus on maksimissaan 4 vuotta vankeutta.

Käräjäoikeus kuitenkin mittasi miehen oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi 8 kuukautta vankeutta, jonka ohella määrättiin myös yhdyskuntapalvelua.

Miehellä ei ollut kontollaan aiempia vankeusrangaistuksia, minkä vuoksi rangaistus määrättiin ehdollisena. Vankeusrangaistus olisi ollut mitaltaan 10 kuukautta, mutta sitä alennettiin, koska hakkeri oli tehnyt sovinnon joidenkin uhriensa kanssa.

Käräjäoikeus piti miehen syyksi luettujen viestintäsalaisuuden loukkausten ja tietomurtojen osalta tekoja keskimääräistä vakavampina. Vaikka teoista yleensä selviää sakoilla, porilaismiehen teko oli kuitenkin tavanomaista rikollista tekoa moitittavampi. Jo yhdestä tekemästään tietomurrosta mies olisi tuomittu alle 3 kuukauden vankeusrangaistukseen.

Käräjäoikeus muistutti, että teot kohdistuivat täysin ulkopuolisiin, satunnaisiin henkilöihin, joista osa oli ollut alaikäisiä. Hakkerin haltuunsa saama materiaali oli ollut paitsi määrällisesti laajaa, myös osittain sisällöllisesti arkaluontoista. Oli osittain sattumanvaraista, millaista materiaalia hakkeri sai kultakin uhrilta haltuunsa.

Yksi uhreista piti hakkerin toimintaa siinä määrin vakavana, että vaati käräjäoikeutta määräämään mies mielentilatutkimukseen. Käräjäoikeus hylkäsi vaatimuksen.

Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen, sillä siitä on valitettu Vaasan hovioikeuteen ja hovioikeus on myöntänyt hakkerille valitusluvan.