Moni on törmännyt kokatessaan vihertäviin perunoihin. 

Niihin kannattaa suhtautua varauksella, sillä vihreys on merkki siitä, että perunaan on muodostunut haitallisia glykoalkaloideja, kuten solaniinia, kertoo Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Veli-Matti Rokka. 

Etenkin vanhuksilla ja lapsille glykoalkaloidit voivat aiheuttaa vatsanväännettä, ripulia ja huonovointisuutta.

Perunaan muodostuneet haitalliset aineet nousivat kyseenalaiseen valoon marraskuussa, kun lemmikkien ruoassa olevien perunahiutaleiden korkean glykoalkaloidi­pitoisuuden todettiin aiheuttaneen kissojen ja koirien sairastumisia. 

Ruokavirasto vahvisti tammikuun alussa, että glykoalkaloidipitoisuus rehuseoksessa on ollut suuri, joten sen osuus lemmikin painokiloa kohden on ollut merkittävä, kun rehua on syötetty ohjeen mukaisella annostuksella.

Haitallisia aineita sisältäviä vihertäviä perunoita voi löytyä usein etenkin muovipusseihin pakatuista perunoista, Rokka sanoo. 

Turvallisinta on heittää koko vihertävä peruna pois, vaikka siitä vain osa olisi vihreän värin peitossa. Myös maku on voinut kärsiä: korkeat glykoalkaloidipitoisuudet tuntuvat suussa polttavana ja kitkeränä makuna.

Rokka sanoo, ettei hän itse juuri koskaan osta muovipussitettuja perunoita niiden heikon laadun vuoksi. Irtoperunat ovat parempi vaihtoehto.

”Pussitetuissa perunoissa voi olla vihreitä perunoita, sillä ne ovat kaupassa valolle alttiita”, Rokka toteaa.

Perinteisesti perunat on kehotettu ostamaan pesemättöminä eli multaisina, sillä multa suojaa perunaa kolhuilta ja valolta, ja näin ne säilyvät pestyjä pidempään hyvälaatuisina ja maukkaina.

Yhä useammat toivovat kuitenkin kokkaukseen helppoutta, joten valmiiksi pestyt potut ovat suosittuja. 

”Omassa lähikaupassani tämä on ratkaistu niin, että pestyjen irtoperunoiden päällä on pahvi. Tämä on myös selitetty, jotta kuluttajat ymmärtävät, että pahvilla suojataan perunoita valolta.” 

Glykoalkaloidien lisäksi pussiperunoissa on toinenkin ongelma. Pusseihin kertyy herkästi kosteutta, jolloin perunoiden säilyvyys heikkenee. Peruna voi alkaa herkemmin itää. Lisäksi pussiperunat ovat alttiita bakteeri- ja sienitaudeille. 

”Muovipusseihin pakatut perunat pitäisi käyttää nopeasti. Paksuissa paperipusseissa myytävät perunat ovat parempia, sillä paperi estää valon pääsyn perunoihin, ja ne myös pysyvät kuivina”, Rokka kertoo.

Vihertävien perunoiden lisäksi myös itämään alkaneet perunat kannattaa jättää syömättä. Jos niitä löytyy vihanneslaatikon pohjalta hieman nahistuneina, ne eivät siis kelpaa edes perunamuusiin. 

”Itämisprosessi nostaa glykoalkaloidien määrää perunassa, joten sellaiset perunat on hyvä hävittää. Ylipäätään perunoita ei kannata kotona säilyttää umpitiiviissä pussissa vaan hieman avatussa, jotta kosteus pääsee haihtumaan.”

Vaikka glykoalkaloidit voivat aiheuttaa ihmiselle vatsanväänteitä, itse perunalle ne eivät ole haitallisia. Ne ovat perunalle tärkeitä yhdisteitä, jotka antavat suojaa kasvukautena. 

Peruna tuottaa niitä saadakseen vastustuskykyä tauteja ja tuholaisia vastaan, ja erityisen paljon glykoalkaloideja on perunan vihreissä osissa eli lehdissä ja varressa. 

Rokka korostaa, että isossa kuvassa glykoalkaloidit ovat suhteellisen pieni ongelma, sillä Suomessa laadunvalvonta on korkeaa. Niiden pelossa ei siis kannata jättää perunoita kokonaan syömättä.