Tallinnan liikennevirran keskelle on pysähtynyt kuusi autoa. Neljä naamioitunutta miestä ottaa kiinni miehen, jolla ei ole naamiota. Päivä on kirkas. Paikan ohittavat autoilijat tuskin huomaavat mitään poikkeuksellista. Kiinniotettu on pukeutunut maastotakkiin ja maastonvärisiin housuihin. Kun naamiomies työntää hänet niskasta auton takapenkille, näkyy vain kalju päälaki.

Kiinniotettu on Viron ja Suomen rikospiireissä tunnettu ”Jokeri” tai viroksi ”Jokker”. 51-vuotias mies, jota syytetään Virossa järjestäytyneen rikollisryhmän perustamisesta ja johtamisesta.

Kuvaus on virolaisen Delfi Meedian videolta kiinniottotilanteesta viime huhtikuulta. Suomen ja Viron poliiseilla oli tuolloin yhteisoperaatio. Miehiä otettiin kiinni kummassakin maassa.

Jokerin joukko astuu Harjun käräjäoikeuden eteen Tallinnassa torstaina. Syytettynä on kymmenen miestä. Heitä syytetään pääosin kavalluksista ja petoksista, mutta myös väkivallasta. Osalta syytetyistä on löytynyt pieniä määriä huumeita.

Syytteen mukaan Jokeri on johtanut rikollisryhmää ainakin vuodesta 2013. 

Alle vuosi aiemmin Jokeri oli vapautunut vankilasta ennenaikaisesti jalkapannan kanssa. Vapautuspäätöksen mukaan perhe odotti häntä: puoliso, tytär ja äiti. Asuinpaikka oli hyväkuntoinen omakotitalo, ja työpaikka olisi perheenjäsenen rakennusyrityksessä. Velkoja ei ollut.

Jo vuonna 2010 viikkolehti Eesti Ekspress oli kuvannut Jokeria alamaailman vaarallisimpiin kuuluvan joukon johtajaksi. 

Lehden mukaan nyrkkeilyä ja potkunyrkkeilyä harrastaneella Jokerilla oli katutappelijan maine, mutta ”vallitsevan näkemyksen mukaan hän on hyvin älykäs ja juuri sen ansiosta hankkinut vaikutusvaltaa”.

Toinen pääsyytetyistä on Suomessa rakennusalalla ja työvoiman­vuokrauksessa toiminut 46-vuotias mies. Syytteen mukaan hän värväsi jäseniä rikollisryhmään. Suomen poliisi otti hänet sekä toisen Virossa syytetyistä miehistä kiinni samoihin aikoihin kuin Viron poliisi Jokerin. 

Suomessa miehiä epäiltiin törkeästä ihmiskaupasta. Ihmiskauppasyyte liittyi Viron, Latvian ja Ukrainan kansalaisten välittämiseen töihin rakennuksille kevytyrittäjinä.

Samassa ihmiskauppa­oikeudenkäynnissä syytettynä oli yksi suomalainen ja kymmenen 1970 ja 1980-luvuilla syntynyttä virolaista, joista kaksi on nyt syytettynä myös Virossa. Helsingin Sanomat uutisoi heinäkuussa, että kaikki saivat Helsingin käräjäoikeudelta vapauttavan päätöksen.

Syyttäjä ja ainakin kaksi asianosaista ovat valittaneet päätöksestä hovioikeuteen.

Jokeria ei Suomessa syytetty, mutta Viron syyttäjänviraston mukaan hänen johtamaansa joukkoa kunnioitettiin kummankin maan rikollispiireissä. Auktoriteettiasemaa ryhmä ylläpiti osin väkivallalla.

Tuomiot rikollisjärjestössä toimimisesta ovat ankaria. Jokeria uhkaa jopa 15 vuotta vankeutta järjestäytyneen rikollisryhmän muodostamisesta. Ryhmässä toimimisesta rangaistus on enintään 13 vuotta. Muista ryhmän väitetyistä rikoksista, kuten petoksista ja kavalluksista, rangaistukset ovat enintään kolme vuotta.

Viron poliisi on ottanut kiinni yli kymmenen järjestäytynyttä rikollisryhmää alkaen vuodesta 2014. Tämän seurauksena poliisi arvioi osan rikollisista jatkavan toimintaansa ulkomailla, jossa heitä ei tunneta.

”Virosta lähdetään Suomeen, pois Viron poliisin tutkasta”, sanoo järjestäytyneen rikollisuuden toimiston johtaja Ago Leis Viron keskusrikos­poliisista Tallinnassa.

Kun Suomeen on lähtenyt kymmeniätuhansia virolaisia, mukana on luonnollisesti myös rikollisia, Leis muistuttaa.

”He käyttävät hyväkseen luottamus­yhteiskuntaa, joka on Suomessa ja Skandinaviassa”, hän sanoo.

Leis ei puhu Jokerin joukosta. Hän luonnehtii Viron järjestäytynyttä rikollisuutta yleisellä tasolla.

Järjestäytynyt rikollisuus pesiytyi Viroon Neuvostoliiton edistyspolitiikan, perestroikan aikana 1980-luvun lopulla, jolloin yritystoiminta muuttui mahdolliseksi. Tallinnaan saapui ryhmiä eri puolilta Neuvostoliittoa.

”Nyt perestroikan aikaiset rikollisryhmät hiipuvat. Tilalle tulevat kansainväliset verkostot”, sanoo Leis.

Kun vasta itsenäisyytensä palauttaneessa Virossa vaikutti 1990-luvulla parikymmentä järjestäytynyttä rikollisryhmää, nyt jäljellä on Leisin mukaan muutama. Niissä vallitsee hierarkkinen johtaminen, komentolinja, roolijako ja sisäinen kuri, josta poikkeamisesta rangaistaan. Rahoitus hankitaan rikoksilla.

Nyt osa rikollisryhmien johtajista on vankilassa, osa kuollut. Nahkatakkiset miehet kultaketjuineen ja verryttelyhousuineen ovat parissa kymmenessä vuodessa kadonneet Tallinnan katukuvasta. Nykyiset järjestäytyneen rikollisuuden johtajat eivät Leisin mukaan erotu edes kalleimmilla autoilla, joita nyt on myös muilla.

Elämäntapaan kuuluu paljon tapaamisia. Rikollisryhmien jäsenet tietävät, mikä on kunkin ryhmän lempiravintola ja missä kenetkin voi tavata. Myös poliisi tietää, mutta ei sano, jotta ei leimaisi paikkoja, jotka eivät liity rikollisuuteen. 

Virolaisen Õhtulehden nimettömän haastateltavan mukaan Jokerin joukolla oli tapana aloittaa aamunsa Statoilin bensa-asemalla Tallinnan metodistikirkon vieressä sataman lähellä. 

”He ottivat pahvimukeihin kahvia, seisoivat jalat harallaan, keskustelivat ja ajoivat pois 200 000 maksavilla autoillaan”, lehti kirjoitti.

Ago Leisin mukaan rikollisryhmillä on tapana puhua salaisimmat asiansa ulkona kävelyllä. Oikeita nimiä ei käytetä, vaan puhutaan esimeriksi ”siitä jonka eilen tapasit”.

Perestroikan aikaiset rikolliset saattoivat nimittää itseään ennen bandiiteiksi ja kehuskella rötöksillään, mitä voitiin oikeudessa käyttää heitä vastaan. Nyt he haluavat näyttää tavallisilta yrittäjiltä. 

Tavallinen ihminen ei huomaa heitä. Vain jos ajautuu itse harmaalle alueelle, kun vaikkapa verot ovat jääneet maksamatta. Silloin ihminen saattaa hakea rikollisryhmältä apua ongelman ratkaisussa, sanoo Leis.

Jos rikollisryhmän jäsen jää kiinni, oma ryhmä rahoittaa asianajokuluja ja auttaa perhettä. Sen sijaan myyttistä yhteiskassaa ei Leisin mukaan enää ole. Yhteiskassa oli eri rikollisryhmien kattojärjestö.

Yhteiskassan johtajana Virossa pidetty Nikolai Tarankov ammuttiin muutama vuosi sitten rikollisten keskinäisen välien selvittelyn seurauksena. Hän oli tuolloin 63-vuotias.

Tunnetuin Virosta Suomeen ulottuva rikollisuus liittyy huumekauppaan.

Yksi huumereiteistä Suomeen kulkee via Balticaa pitkin. Latviasta kuljetetaan Leisin mukaan fentanyylia ja muita synteettisiä opioideja Viroon ja edelleen Suomeen. Huumeet liittyvät Leisin mukaan jollain tavalla lähes kaikkien rikollisryhmien toimintaan.

Valkokaulusrikollisuus taas liittyy Leisin mukaan usein palvelu- ja rakennusalaan.

Rajan ylittävälle valkokaulus­rikollisuudelle on Leisin mukaan tyypillistä suuret kavallukset, veropetokset ja palkan jättäminen maksamatta.

”Palkan maksamatta jättäminen on nykyaikaista ihmiskauppaa”, sanoo Leis.

Leisin mukaan esimerkiksi 70 prosenttia yrityksen toiminnasta saattaa olla laillista ja 30 prosenttia laitonta tai yritys saatetaan luoda yhtä projektia varten.

Jokerin joukon miehillä näkyy olleen laillisia yrityksiä Suomenlahden molemmin puolin. Osa on Suomessa julistettu konkurssiin. Viron yritysrekisterissä taas näkyy lopetusilmoituksia.

Yhden yritys on rekisteröity tiiliomakotitaloon rauhallisella asuinalueella, toisen uuteen kerrostaloon meren rannan lähellä, kolmannen tavalliseen toimistotaloon Tallinnassa.

Aiemmista miehiä koskevista oikeuden päätöksistä voi päätellä, että perheet ovat heille tärkeitä.

Esitutkinnan mukaan miehillä oli myös toinen perhe, italiankielistä la famiglia-sanaa jäljittelevä ”La Familia” joka oli miesten keskinäisen viestiryhmän nimi whatsapp-sovelluksessa, kertoi Eesti Päevaleht/delfi vangitsemis­oikeudenkäynnistä keväällä.

Vangitsemisoikeudenkäynnissä kävi ilmi, että miesten epäiltiin maksavan jäsenmaksua sekä lisäksi kymmenen prosenttia tuloistaan Jokerille. Jokerin epäiltiin päättävän uusista jäsenistä yksin. Yhtä jäsentä sanottiin IT-mieheksi, yhden tehtävä oli toteuttaa fyysiset rangaistukset.

Esitutkinta-aineisto julkaistaan Virossa vasta oikeusprosessin päätteeksi. Sen sijaan oikeudenkäynnit ovat yleensä julkisia.

Vaikka kaksi syytetyistä saivat Helsingin käräjäoikeudessa vapauttavan päätöksen osallisuudesta ihmiskauppaan, sillä ei Viron syyttäjänviraston mukaan ole vaikutusta oikeudenkäyntiin Tallinnassa.

”Meillä on eri rikokset”, sanoo Viron syyttäjänviraston edustaja Kauri Sinkevicius.