Jos Helsingin Esplanadien ajokaistoja vähennetään, liikennekuorman uskotaan siirtyvän yksittäisistä kaduista selkeimmin Rautatieaseman edustalla kulkevalle Kaivokadulle.

Näin osoittavat Helsingin kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkosen mukaan päätöksenteon tueksi tehdyt liikennemallinnukset. 

Liikenteen siirtymisen seurauksena matka-aikojen uskotaan kasvavan jonkin verran Kaivokadulla. Esplanadeilla ruuhkien ei uskota pahenevan, koska liikenne vähenee monien autoilijoiden alkaessa karttaa kyseisiä teitä.

HS kertoi maanantaina, että Helsingin kuntapoliitikot ovat päätymässä ajokaistojen kokeiluluontoiseen vähentämiseen Esplanadeilla. Mallissa molemmilta Esplanadeilta  vähennettäisiin yhdet kaistat.

Lue lisää: Autoilun rajoittaminen Helsingin ydinkeskustassa menossa läpi

Päätös kasvattaisi matka-aikoja keskustassa. Putkosen arvion mukaan kasvua ei kuitenkaan voida pitää merkittävänä. 

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee esitystä Esplanadien ja niihin liittyvien katujen kokeilusta kokouksessaan tänään tiistaina kello 15.30 alkaen. 

Esplanadien ajokaistojen poistamisesityksen pohjana olevan Helsingin kaupungin taustaselvityksen mukaan Etelä- ja Pohjoisesplanadin yhteenlaskettu autoliikenteen määrä on noin 17 400 arkivuorokaudessa. Määrästä noin 10 000 on Pohjoisesplanadilla.

Mallinnuksen perusteella Esplanadin katujen autoliikenne vähenisi noin 4 000 autolla arkivuorokaudessa, jos ajokaistoja poistettaisiin Esplanadeilla. Kaivokadulle tästä automäärästä uskotaan siirtyvän noin 700 autoa arkivuorokautta kohden. Muuten autovirrat jakautuisivat alueen muille kaduille, muun muassa Kaartinkaupungin paikalliskaduille. 

Osa autoilun vähentymisestä mallinnuksessa selittyy myös sillä, että monet autoilijat vaihtaisivat reittiä keskustan ulkopuolelle tai vaihtaisivat esimerkiksi julkisen liikenteen käyttäjiksi. 

Putkonen sanoo Kaivokadun kaistakapasiteetin olevan riittävä, vaikka autoliikenne Kaivokadulla lisääntyisi.

”Kaivokadulla on nyt vähemmän busseja länsimetron valmistuttua, kun länteen liikennöiviä busseja on vähemmän.” 

Matka-aika Hakaniemestä Jätkäsaareen pitenisi kuitenkin hieman.

”Hakaniemestä Jätkäsaareen matka-ajan on arvioitu pitenevän kokeilun vuoksi muutamasta sekunnista enimmillään minuuttiin ja 13 sekuntiin. Jossain kohtaa reittiä matka hidastuu, se jossain toisessa kohdin nopeutuu. Matka-aikamuutokset ovat koko reitin osalta. Keskinopeuteen vaikuttaa muun autoliikenteen määrä.” 

Jos kokeilu päätetään toteuttaa, Esplanadien kävelykatualuetta laajennettaisiin alkukesästä ensi vuonna ja se jatkuisi vuoden 2024 syksyyn saakka.

”Esplanadin kävelykatualueen kokeilu tarvitsee tavanomaista pitemmän kokeiluajan. Ensi kesän mahdollisen kokeilun jälkeen lautakunnalle raportoidaan ensimmäisiä tuloksia”, Putkonen sanoo. 

Kaivokatu saattaa suunnitelmien mukaan mennä remonttiin vuonna 2026. Jos Esplanadien kaistojen poistaminen todettaisiin onnistuneeksi kokeiluksi, on mahdollista, että poliitikot haluaisivat tehdä kokeilusta pysyvän. Tässä tilanteessa pysyvä ratkaisu voitaisiin tarvittaessa toteuttaa vasta Kaivokadun remontin jälkeen. 

Esplanadin ajokaistojen vähentämistä on vastustettu muun muassa juuri siksi, että sillä on negatiivisia vaikutuksia keskustan poikittaissuuntaiseen liikenteeseen. Toisaalta  alueen yritykset ovat olleet huolissaan autoilla keskustaan saapuvista asiakkaistaan. 

Ajokaistojen sulkemista kannattavat taas vetoavat teoriaan, jonka mukaan kävelyalueiden parantaminen toisi alueelle lisää kävelijöitä ja hyödyttäisi näin myös yrityksiä lisääntyvänä ostovoimana. Teorian toimivuudesta on ulkomaisessa kontekstissa saatu jonkin verran näyttöä.

Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski sanoo kuitenkin, ettei etukäteen voida olla sataprosenttisen varmoja siitä, lisääkö Esplanadien kävelykatualueen laajeneminen Helsingin keskustan elinvoimaa tai keskustan yritysten liikevaihtoa. 

”Tämän vuoksi kysymyksessä on kokeilu. Kokeilun aikana näemme, toteutuvatko ulkomailla kävelykatukeskustojen laajentamisesta seuranneet vaikutukset Helsingissä. Ovatko lainalaisuudet samat. Kokemukset verrokkikaupungeista antavat kyllä vahvan syyn uskoa, että kävelykatualueen laajentaminen parantaisi keskustan elinvoimaa”, Lehmuskoski sanoo.

Lehmuskosken mukaan autoilijoilla on merkitystä keskustan yrityksille, mutta merkitys on suhteellisen pieni. 

”Joillekin keskustan yrityksille autoilevien asiakkaiden merkitys on kuitenkin suurempi. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi sellaiset, jotka myyvät enemmän tilaa vieviä tavaroita. Näidenkin yritysten menestymisen edellytykset ovat kaupungille tärkeitä.”

Jotta yritysten, joilla autoilevien asiakkaiden merkitys on suurempi, edellytykset toimia säilyvät ennallaan, keskustan maanalaisen pysäköinnin toimivuutta on Lehmuskosken mukaan parannettava.

”Maanalaista pysäköintitilaa on riittävästi keskustassa. Pysäköinnin opastamisessa ja osin yhteyksissä pysäköintihalleihin on parantamismahdollisuuksia.”

Lehmuskoski sanoo myös, että keskustan maanalaisen huoltokadun opastuksia olisi myös parannettava.

”Keskustan maanalaisen huoltokadun käyttöaste voisi olla korkeampi. Emme ole onnistuneet hyödyntämään tunnelia parhaalla tavalla. Lännen suunnassa opasteet ovat hyvät. Idän suunnasta tultaessa yhteyksiä ja opastuksia huoltokadulle ja sitä kautta pysäköinteihin voisi varmasti parantaa ”, Lehmuskoski pohtii.

 

Lue lisää: Autoilun rajoittaminen Helsingin keskustassa on vaikea tehtävä kaupungin päättäjille – Näin tutkijat kommentoivat

Lue lisää: Ydin­keskustan yrittäjät tuntevat hiipuvan elinvoiman: ”Kadulla liikkuu vain asukkaita”

Lue lisää: Tuoreet luvut paljastavat Helsingin ydinkeskustan vakavan tilanteen

Lue lisää: Kokonainen katu halutaan kattaa Helsingin ydinkeskustassa