Aamulehti

Maalämmityksen suosio suomalaisten asuntojen lämmitystapana on kasvanut entisestään. Tilastokeskuksen tuoreen tiedon mukaan omakotitaloista jo 15 prosenttia hyödyntää maan uumenista nostettavaa edullista lämpöä. Kymmenen vuotta sitten maalämmön osuus omakotitaloissa oli vain 6 prosenttia.

Lue lisää: Näin saat verohyödyn suuresta sähkölaskusta heti vuodenvaihteessa, katso ohjeet

Vastaavasti suoran sähkölämmityksen ja öljylämmityksen suosio on romahtanut. Tänä vuonna enää 36 prosenttia omakotitaloista lämpiää sähköllä, kun sähkölämmitteisten talojen osuus kymmenen vuotta sitten oli 43 prosenttia. Öljylämmitteisten talojen osuus on laskenut 10 prosenttiin 18:sta. 

Maalämpöä on yleensä pidetty edullisena lämmitystapana, vaikka sen investointikulut ovat korkeat. Maalämpöpumppu tarvitsee kuitenkin toimiakseen sähköä, jolloin kova sähkön hinta heikentää maalämmön kannattavuutta.

Motivan pientalojen lämmitystapojen vertailulaskuri havainnollistaakin, että maalämpö on menettänyt halvimman lämmitysenergian ykköspaikkansa kaukolämmölle vain reilussa kolmessa kuukaudessa. 

Laskurin mukaan eri lämmitysmuotojen kokonaiskustannukset ovat myös lähentyneet toisiaan, kun sekä sähkön että rakentamisen kustannukset ovat nousseet rajusti.

Moni sähkölämmitteisessä talossa asuva suomalainen on miettinyt syksyn aikana lämmitysjärjestelmänsä vaihtamista. Onko nyt täysin väärä aika siihen, kun kaikki hinnat ovat nousussa, asuinrakennusten energiatehokkuuden asiantuntija Teemu Kettunen Motivalta?

”Nyt on epäselvä aika, kun ei tiedä miten eri energialähteiden hinnat käyttäytyvät”, Kettunen sanoo. ”Suomeen rakennetaan jatkuvasti lisää tuulivoimaa ja eiköhän ydinvoimalakin [Olkiluoto 3] pääse lähiaikoina täyteen iskuunsa, niin voisi ajatella, että suomessakin sähkön hinta pitemmällä aikajänteellä ei tule olemaan niin korkealla kuin nyt.”

Hänen mukaansa voisi edelleen ajatella, että esimerkiksi öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön olisi perusteltua. ”Mutta jos omat laskelmat näyttävät siltä, että käytön aikaisissa energiakustannuksissa ei ole suurta eroa omalla sähkönhinnalla, niin taloudellisessa mielessä voi toki jäädä seuraamaan kehitystä. On kuitenkin vaikeaa arvioida voisiko maalämmön saada halvemmalla tulevina vuosina, vaikka markkinat ovat nyt kuumentuneet.” 

Energianeuvoja Rami Kotilainen Ekokumppanit oy:stä sanoo, että epävarmuustekijöitä on niin paljon, että vaihtaminen esimerkiksi sähköpatterista ja varaavasta sähkölämmityksestä maalämpöön voi olla liian kallis investointi. Lisäksi maalämmön saatavuus on heikkoa. ”On onnekas, jos saa maalämpöjärjestelmän ennen kevättä.”

Lue lisää: Lämpöpumput revitään käsistä ja myynti rikkoo ennätyksiä – maalämpöä joutuu jonottamaan jopa ensi kesään asti

Kettunen korostaa, että juuri nyt kannattaa ensisijaisesti tehdä talon energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. ”Kehottaisin laatimaan energiatehokkuuden parantamisen tiekartan omaan taloonsa.”

Tiekartassa huomioitaisiin sekä mahdollinen tuleva lämmitystapa että energiatehokkuuden parantaminen. Energiatehokkuus vaikuttaa lämmitystavan mitoittamiseen. ”Jos on siirtymässä maalämpöön vanhassa talossa, jossa on erittäin energiatehottomat ikkunat, voisi olla viisasta aikaistaa ikkunoiden uusimista. Silloin ei tarvita ihan niin syvää maalämpökaivoa, ja säästää investoinnissa.”

Marraskuussa tehty laskelma osoittaa, että jos suoran sähkölämmityksen tukilämmityksenä on tulisija ja ilmalämpöpumppu, vuosittaiset kustannukset laskevat rajusti. ”Ilmalämpöpumpulla pystytään yllättävän hyvin lämmittämään tiloja”, Kettunen sanoo.

Lue lisää: Lämpöpumput revitään käsistä ja myynti rikkoo ennätyksiä – maalämpöä joutuu jonottamaan jopa ensi kesään asti

Ilmalämmön hyödyllisyys riippuu siitä, miten avara talon pohjarakenne on. Jos talossa on pitkiä käytäviä ja pieniä huoneita, ilmalämpöpumpun tuottama lämpö ei pääse leviämään. ”Jos on avarat huoneet, tulisija keskeisellä paikalla ja yksi tai kaksi ilmalämpöpumppua, niin hyvin tehokkaasti pystytään myös  ohittamaan sähkön kulutushuippuja.”

Sähkön hintojen noustessa Suomessa on puhuttu kiihtyvään tahtiin sähkön kulutusta ohjaavasta automatiikasta. Kettunen uskoo, että kulutusautomatiikka lisääntyy sitä mukaa kun pörssisähkö yleistyy.

Lue lisää: Aamulehti seuraa pörssisähkön hintaa reaaliajassa – grafiikka näyttää hinnan juuri nyt

Kulutusautomatiikka ei kuitenkaan toimi kaikissa taloissa kaikissa tilanteissa. ”Onko kovalla pakkasella joustopotentiaalia, vai onko kaikki lämmitysteho otettu jo ulos?” Jos kaikki teho on jo otettu irti, joudutaan kovalla pakkasella lämmittämään koko ajan täydellä teholla, eikä halpoina tunteina lämmitystehoa pystytä enää nostamaan.

Asiaan auttaa rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen. Silloin lämpötila pysyy riittävän aikaa tarpeeksi korkealla, kun lämmitysteho alennetaan kalliin sähkön aikana.

Monen remontoijan tai rakentajan laskelmat ovat menneet uusiksi, kun sähkön hinta on moninkertaistunut reilussa vuodessa. Voiko valmista maalämpötaloa tehdä jälkikäteen vielä edullisemmaksi?

”Perusasia on se, että lvi-järjestelmän säädöt ovat kunnossa. Lämmitysverkoston pitää olla tasapainossa, jotta lämmitys pystytään tuottamaan mahdollisimman matalalämpöisellä vedellä, jolloin lämpöpumpun hyötysuhde on parempi.”

Jos talossa on koneellinen ilmanvaihto, niin 1990- tai 2000-luvulta peräisin olevan ilmanvaihtokoneen uusimista kannattaa harkita. ”Uusissa koneissa on paljon parempi lämmön talteenoton hyötysuhde.”

Kettunen korostaa jälleen energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. ”Jos maalämmön energiakustannukset alkavat nousta korkean sähkönhinnan takia, niin samaan aikaan energiatehokkuus­toimenpiteiden, kuten yläpohjan lisäeristämisen, kannattavuus paranee samaa tahtia.

Kettunen uskoo, että sähkö- tai öljylämmityksestä vaihdetaan jatkossakin paljon maalämpöön. Painetta siihen tulee myös EU:n energiatehokkuus­vaatimuksista.

Eikä maalämmittäjä ole hänen mielestään vieläkään erityisen huonossa asemassa, vaikka maalämmön hinta onkin kasvanut. ”Jos maalämpöön on jo investoitu, niin ei ole helppo keksiä, mikä olisi sitä edullisempi lämmitysmuoto.”

Lue lisää: Tamperelainen taloyhtiö sai huonoja uutisia ja päätti vaihtaa maalämpöön: ”Lämmityskulut laskevat yli 80 000 euroa vuodessa” – Maalämmön suosiossa hurja nousu Tampereella kahdesta syystä

Kettusen mukaan maalämpö vesikiertoisella patterilämmityksellä tuottaa kolme yksikköä lämpöä yhtä sähköyksikköä kohden. Jos sähkön hinta on 30 senttiä kilowattitunnilta, maalämpö maksaa 10 senttiä. ”Mikä maksaa sen vähemmän nykypäivänä?”

Entä miten uuden talon rakentaja osaa valita pitkäaikaisen lämmitysjärjestelmän epävarmassa tilanteessa? Kotilainen investoisi rakennuksessa mahdollisimman paljon energiatehokkuuteen. ”Vaikka maalämpö on ollut hittiratkaisu jo vuosia, niin jos energian tarve on hyvin vähäinen, selvästi alle 10 000 kilowattituntia vuodessa, niin kysyisin onko maalämpö silloin enää järkevin vaihtoehto.”

Voiko parjattu suora sähkölämmitys olla järkevä vaihtoehto uudessa talossa, kun käytetään tukilämmityksenä tulisijoja ja lämpöpumppuja? Kotilaisen mielestä kyllä. ”Suora sähkölämmitys ei ole sellainen mörkö, minä sitä on pidetty.”

Aamulehti tekee juttua siitä, kuinka pahasti kovat sähkön hinnat kurittavat pirkanmaalaisia kotitalouksia. Kerro meille, kuinka suuria sähkölaskuja olet saanut syksyn aikana. Vastaa kyselyyn tästä.