Aamulehti

Vaikka puolustaja Iivari Räsänen aloitti jääkiekon 8-vuotiaana Tapparan juniorijoukkueessa ja edusti kirvesrintoja aina A-junioreihin asti, uransa suurimman saavutuksen tähän mennessä hän on voittanut ilveslogo paidassaan. 

”Kyllä siinä pieni identiteettikriisi iski. Ehkä jos tämä on tällainen välivaihe, itsetunto antaa anteeksi sen verran”, 22-vuotias Räsänen kuittaa nauraen kysymyksen ilveksenkuvasta paidassaan.

Räsäsen edustaman, Yhdysvaltojen yliopistosarjaa pelaavan joukkueen nimi sattuu nimittäin olemaan Quinnipiac Bobcats. Viime kauden päätteeksi Quinnipiacin punailvekset voitti yliopistosarjan eli NCAA:n mestaruuden.

Perheensä luona Tampereella kesää viettävällä Räsäsellä on vielä pari viikkoa lomaa jäljellä. Sitten hän palaa takaisin Connecticutin osavaltiossa sijaitsevaan, noin 60 000 asukkaan kaupunkiin Hamdeniin aloittamaan uutta lukuvuotta ja valmistautumaan neljänteen kauteensa yliopistosarjassa.

Kausi on hektinen ja joulutaukokin niin lyhyt, että silloin korkeintaan parin päivän reissu koti-Suomeen voisi olla mahdollinen. Siksi rento ajan viettäminen yhdessä läheisten kanssa kesäharjoitusten ohessa on ollut tärkeää. Jääkiekko ei ole pyörinyt mielessä koko lomaa, vaan hän on saanut samalla pientä irtiottoa lajista.

”Kun lähden takaisin, keskittymiseen tulee erilainen näkökulma ja jääkiekko on taas keskiössä, kun sitä varten sinne on lähdetty.”

Vaikka Räsänen palaa mielellään valtameren toiselle puolelle, paluussa on myös kaihoa.

”Kaverit ja perhe jäävät tänne, enkä tiedä, milloin näen heitä seuraavan kerran.”

Kun Räsäsen opinnot Sammon keskuslukiossa alkoivat vuonna 2019 lähestyä loppuaan, hänen piti päättää, missä elämä ja ura jatkuvat sen jälkeen. Arki Yhdysvaltojen yliopistosarjassa pelaamisesta oli tuttua kolme vuotta vanhemman veljen, Aapeli Räsäsen, kautta. Vaikka veljen esimerkki vaikutti lopulliseen päätökseen, itsestään selvää isoveljen jalanjälkien seuraaminen ei ollut.

"Pitkään, ihan vuoden tai jopa muutaman, minä mietin, pitäisikö lähteä, koittaa murtautua Suomessa liigaan vai miten kannattaisi toimia.”

Räsänen kertoo käyneensä keskusteluita tulevaisuudestaan myös Tapparan kanssa.

"Heillä oli kiinnostusta että jäisin, ja itsellänikin oli kiinnostusta. Pitkään harkitsin, jos sitten jonakin päivä olisin voinut kotiseuraani edustaa miesten tasolla.”

NCAA halutaan pitää amatöörisarjana, joten pelaaminen Suomen pääsarjassa katsottaisiin ammattilaisuudeksi, mikä todennäköisesti sulkisi yliopistosarjan ovet.

Yhtä tiettyä syytä Räsänen ei päätökselleen osaa sanoa, mutta lähtemistä puolsi takaraivossa kytenyt ajatus siitä, että urheilu-uran jälkeistä elämää ajatellen tutkinnon suorittaminen kannattaisi. 

”Intuitio sanoi, että käy katsomassa, millaista elämä ja jääkiekko siellä on. Tuntuu, että olen ihan oikean päätöksen tehnyt.”

”Quinnipiacista ei jääkiekossa ole vuosien mittaan mitään [NHL:n] ykköskierroksen varauksia tullut. Mutta koulu on tunnettu siitä, että siellä on pystytty kehittämään pelaajia, joita ei ole varattu, ja heistä on tullut ammattilaispelaajia neljän siellä vietetyn vuoden jälkeen.”

Ennen yliopistoa Räsänen ehti pelata koronan takia tyngäksi jääneen kauden USHL:ssä eli Yhdysvaltain juniorijääkiekon pääsarjassa. Räsäsen otteet jäällä kiinnittivät joidenkin pelejä katsomassa käyneiden yliopistojoukkueiden valmentajien huomion, ja hänelle tarjottiin paikkaa muutamastakin eri joukkueesta. Räsänen kävi vierailulla Quinnipiacissa, joka vaikutti hänelle sopivalta opinahjolta ja jonka jääkiekkojoukkueen valmentajat tekivät häneen vaikutuksen. 

”Meillä on ihan liigatason puitteet, joillain kouluilla on vielä paremmat.”

Koulun valintaan vaikutti myös se, että Quinnipiac pystyi tarjoamaan hänelle täysstipendin, joka säästää hänet kymmenien tuhansien eurojen lukuvuosimaksuilta.

”Minulle paljastui vasta, että maalivahti Michael Garteig, joka pelasi Tapparassakin, on käynyt Quinnipiacin. Hän oli menestyksekäs ja hänellä oli hyvä yliopistoura.”

Muita nimekkäitä Quinnipiac-kasvatteja ovat esimerkiksi Stanley Cupin Colorado Avalanchen riveissä vuonna 2022 voittanut Devon Toews ja Buffalo Sabresiin hiljattain siirtynyt Connor Clifton.

Ennen kouluun hyväksymistä Räsäsen piti suorittaa vielä tasokoe, jossa testattiin muun muassa hänen kielitaitoaan ja matematiikan osaamistaan. Englannin kielen kanssa ongelmia ei ole missään vaiheessa ollut, sillä Räsänen kävi lapsena englanninkielisen esikoulun ja suoritti peruskoulun silloisessa Amurin koulussa eli nykyisessä Fistassa.

Suurin osa Räsäsen joukkuetovereista opiskelee rahoitusalaa. Talousopinnot olivat Räsäsellekin yksi vaihdoista, mutta kun pääainevalintojen aika toisena lukuvuonna koitti, päätyi hän valitsemaan psykologian, joka tuntui omimmalta. Sen parissa hän voisi nähdä itsensä myös uran jälkeen.

”Olen miettinyt kliiniseksi psykologiksi jatkokouluttautumista, milloin sen aika tuleekaan ennemmin tai myöhemmin. Ellen sitten urheilupsykologiaan siirry.”

Sivuaineinaan hän opiskelee yleistä bisnestä ja yritysjohtamista.

Vaikka Hamden sijaitsee noin kahden tunnin ajomatkan päässä Bostonista, Räsänen  ei vielä ole opinnoiltaan ja harjoituksiltaan ehtinyt vierailla suurkaupungissa. Aavistuksen lyhyemmän etäisyyden päässä olevassa New Yorkissa hän on käynyt kerran, kun hänen äitinsä ja pikkusiskonsa olivat käymässä maassa.

NCAA:ssa pelit keskittyvät perjantai- ja lauantai-iltoihin, joten kauden aikana alkuviikot käytetään harjoitteluun.

Quinnipiac Bobcatsin aamujäät päättyvät yleensä samoihin aikoihin, kun Suomen liigapeli-iltoina käynnissä ovat toiset tai kolmannet erät. Loppuverryttelyiden aikana, ennen oppitunneille siirtymistä, Räsänen ehtii usein seurata KalPassa pelaavan veljensä tai Tapparassa ja Jukureissa pelaavien ystäviensä otteluita.

”Tuloksia seuraan tosi paljon, puhelimessani on ilmoituksetkin päällä, miten on KalPalla mennyt.”

Sunnuntait ovat pelaajilla vapaapäiviä. Silloin Räsänen ehtii soitella videopuheluita koti-Suomeen ja rentoutua esimerkiksi videopelejä pelaten tai kirjaa lukien.  Mitä enemmän Räsänen saa sunnuntaina tehtyä kouluhommia, sitä vähemmän hänen tarvitsee käyttää niihin aikaa arki-iltaisin.

Jotta urheilu yliopistosarjassa on mahdollista, yliopisto vaatii tietyn tason säilyttämistä opinnoissa. Neljännen vuoden aloittaessa arvosanojen keskiarvon on oltava vähintään 2,0, kun arvosteluasteikko on nollasta neljään. 

”Minulla on nyt mennyt aika hyvin, muistaakseni keskiarvoni on 3,8. Esimerkiksi biologian kurssi aiheutti hankaluuksia, mutta olen pystynyt tasoittamaan sitä bisneksen kurssilla.”

Jos arvosanat jäävät vaaditun alle, seurauksena voisi olla urheilusta sivuun joutuminen ainakin joksikin aikaa. Räsänen ei kuitenkaan tiedä ketään, jolle näin olisi käynyt.

”Tukiverkostot ovat hyvät ainakin meidän koulussa. Apua tarjotaan ja ollaan skarppina. Jos tulee huono arvosana kokeesta, heti tulee opo kysymään. Myös tuutoreiden luona pystyy käymään.”

Usein pop-kulttuurissa yliopistoelämä Yhdysvalloissa esitetään pääosin pelkkänä hurjana bilettämisenä. Vaikka myös juhlat kuuluvat opiskelijaelämään, Räsänen joutuu usein korjaamaan suomalaisille ystävilleen tuon olevan harhaluulo.

”Kauden jälkeen, kun pelit ovat ohi, saa nautittua myös opiskelijaelämästä vähän vapaammin. Mutta kun kauden jälkeen aletaan fysiikkaa treenaamaan aika pian, ei koko aikaa voi kauden jälkeenkään bileissä pyöriä.”

Yliopistourheilun arvostuksesta Yhdysvalloissa kertoo, että kaikkien lajien NCAA-mestarijoukkueet kutsuttiin kauden päätteeksi Valkoisen talon pihalla järjestettyyn tilaisuuteen. Presidentti Joe Biden oli tuolloin estynyt, mutta varapresidentti Kamala Harris piti mestareille puheen. 

”Ei se ihan ollut samanlainen, mitä joskus on nähnyt kun NHL-joukkue seisoo siellä rivissä ja presidentti pitää puheen. Mutta silti ihan siisti kokemus.” 

Vierailu kesti noin tunnin, ja joukkueiden kapteenit kutsuttiin lavalle.

”Hiffasin, että ei hirveän moni suomalainen porttien sillä puolella ole käynyt.”

Räsäsen tulevaisuuden tavoitteet kiteytyvät kolmeen kirjaimeen: NHL. Vuodet Yhdysvalloissa ovat opettaneet häntä elämään paremmin hetkessä miettimättä liikaa mennyttä tai tulevaa. Siksi hän ei ole miettinyt tiettyä vuosilukua, jolloin hänet voitaisiin NHL-jäillä nähdä.

”Tulevina vuosina”, hän muotoilee.

Kun osoite on ollut selvä koko nelivuotisen koulun, se on antanut rauhan keskittyä arkipäiväiseen tekemiseen. Vuoden päästä, kun koulu päättyy, Räsänen on jälleen risteyskohdassa. 

Quinnipiacin jääkiekko-otteluita käy katsomassa keskimäärin 3 000 katsojaa. Peleissä käy myös NHL:n kykyjenetsijöitä tarkkailemassa niin NHL:ään varattujen kehittymistä kuin varaamattomienkin, joihin Räsänenkin kuuluu, otteita.

Räsäsen kokee että sillä, minkä yliopiston käy, ei ole suurta merkitystä tulevaisuuteen.

”Kai siinä mielessä ovat yhtäläiset mahdollisuudet, että jos on hyvä pelaaja, he [kykyjenetsijät] huomaavat. Veikkaan, että sekin vaikuttaa paljon, miten joukkue menestyy, kun NHL:n puolella arvostetaan voittamista paljon.”

NCAA-mestaruuden myötä myös Räsänen on saanut maistaa voittamisen kulttuuria. Kauden jälkeen jotkut hänen joukkuekavereistaan saivat NHL-tarjouksen. Esimerkiksi Räsäsen hyvä ystävä, maalivahti Yaniv Perets tekisopimuksen Carolina Hurricanesin kanssa.

Räsäsen mukaansa Quinnipiac Bobcatsin kautta aikojen ensimmäisen mestaruuden avaimena oli yhteishenki. Pelikaveruuden lisäksi pelaajista muodostui tiivis ystäväporukka.

”Pelasimme toisillemme sen sijaan, että kaikki olisivat halunneet itselleen voittoa. Uhrauduimme toisten eteen ja autoimme ja tuimme toisiamme. Uskoimme, että kun treenaamme hyvin, se kantaa pitkässä juoksussa hedelmää.

Sekä valmentajat että pelaajat pitävät jokaista yksittäistä harjoitusta tärkeänä. Räsänen kokee oppineensa työteliäisyyden ja jääkiekkoilijan elämäntavat jo juniorina.

”Se oppi on tullut Tapparasta, jossa sitä opetettiin jo nuorempana.”