Laulaja Evelinalla oli vuosien ajan mielessään selvä ajatus, jonka hän kertoi terapeutilleen.

”Sanoin hänelle, että tunnen olevani monissa tilanteissa objekti, vaikka halusin olla subjekti. En halunnut olla kohde, vaan ihminen, joka tekee asioita. En tiennyt, miten päästä ulos tuosta boksista”, Evelina kertoo.

Tunne liittyi moniin asioihin, kuten siihen, miten Evelina koki, että häneen suhtaudutaan artistina. Jotkut ajattelivat, että levy-yhtiö sanelee, miten hän pukeutuu, ja että joku muu tekee hänen kappaleensa.

”Minun on pitänyt todistaa olevani ihan oikea musiikintekijä”, Evelina aloittaa.

”Uskon sen johtuvan ulkoisista asioista. En ole yrittänyt urallani olla seksikäs. Pidän päällä vaatteita, jotka tuntuvat kivalta. Jos joku pitää sitä seksikkäänä, se on ollut minulle ihan ok. Mutta samalla tulee olo, että jos naista voi kutsua hyvännäköiseksi, hän ei voi samaan aikaan olla lahjakas.”

Loppuvuodesta 2022 Evelina, oikealta nimeltään Eveliina Tammenlaakso, leikkasi pitkät hiuksensa lyhyiksi. Se aiheutti uuden, hämmentävän muutoksen ihmisten suhtautumisessa.

”Jos olen mennyt johonkin siilitukassa, ilman meikkiä ja löysissä vaatteissa, ihmiset ovat olleet vähän varuillaan. Pari miestä on tuntunut olevan jopa vihaisia minulle, kun leikkasin hiukset, koska ’en ole enää seksikäs’. Jos haluan, olen kyllä. Jos haluat Barbien, mene lelukauppaan.”

Hiusten leikkaaminen on näkyvä muutos Tammenlaakson ulkoisessa olemuksessa, mutta se on pientä verrattuna siihen, mitä hänen päänsä sisällä on tapahtunut.

Tammenlaakso uskoo, että elämän isot tapahtumat kuuluvat myös hänen uudella levyllään Pehmee, jonka kaikki kappaleet hän on kirjoittanut itse. Yhdestä palautteesta hän oli erityisen otettu.

”Pari viikkoa sitten yhdessä haastattelussa minulle sanottiin, että tällä levyllä kuulee sen, miten jotain on varmasti tapahtunut sinulle. Tässä mennään ja tehdään, ei olla asioiden armoilla.”

On päästy boksista ulos. Objektista subjektiksi, Tammenlaakso lisää ja hymyilee.

Jotain on kiistatta tapahtunut. Syksyllä 2022 Tammenlaaksolle diagnosoitiin autismi. Pari vuotta aiemmin hänellä oli todettu adhd.

Jo adhd:n yhteydessä huomattiin, että Tammenlaaksolla on havaittavissa myös autismin piirteitä. Asiaa ei alettu tutkia tarkemmin, koska ajateltiin, että piirteet eivät häirinneet liikaa Tammenlaakson elämää. Kun adhd:hen määrätyt lääkkeet helpottivat adhd:n aiheuttamia vaikeuksia, autismin oireet nousivat voimakkaammin esille.

”Alettiin miettiä, että mitäs näille tehdään.”

Aloitettiin perusteelliset autismitestit. Tulos oli selvä: autismin kirjolla.

Julkisesti laulaja kertoi asiasta puolisen vuotta diagnoosin saamisen jälkeen muusikko-juontaja Roope Salmisen podcastissa. Jo sitä ennen Tammenlaakso oli saanut viestejä, joissa kysyttiin, onko hänen elämässään tapahtunut jotain kivaa, koska hän näyttää niin onnelliselta.

Tammenlaakso itse tiesi syyn onnellisuuteen olevan se, ettei hänen enää tarvinnut arvuutella syitä moniin vaikeuksiin elämässään. Hän päätti kertoa asiasta kaikille.

”Minulle iso juttu oli, kun [laulaja] Lewis Capaldi puhui Tiktokissa Touretten oireyhtymästään ensimmäistä kertaa. Ajattelin, että tuon täytyy olla tärkeä juttu monille, jotka ovat samassa tilanteessa. Samalla ymmärsin, miten valtavan iso merkitys representaatiolla on. Se oli viimeinen sysäys itselleni kertoa autismistani.”

Tammenlaakson mukaan autisteista välittyvä kuva on yhä ollut yksipuolinen: hyvin miehinen ja sellainen, jossa korostuvat Sademiehen tai Doctor Housen kaltaiset savant-tapaukset, erityislahjakkaat ihmiset.

”Helposti ajatellaan edelleen, että kaikilla autisteilla on jokin erityislahja, joka kompensoi heidän muita heikkouksiaan. Ikään kuin sellaisella pitäisi lunastaa paikkansa yhteiskunnassa. Se on hirveää.”

Viime vuosina autismin moninaista näkyvyyttä on pyritty lisäämään esimerkiksi televisiossa. Esimeriksi Ylen Kirjolla-sarja on saanut osakseen kehujen lisäksi myös kritiikkiä siitä, että se maalasi autisteista stereotyyppistä ja lapsenomaista kuvaa.

Tammenlaakso ei ole katsonut sarjaa.

”Yleisesti olen sitä mieltä, että mitä enemmän autistit ovat itse kertomassa, miten autismista kannattaisi tehdä ohjelmia, sitä parempi. [Netflixillä julkaistusta deittailusarjasta] Love on the Spectrumista näin lyhyitä klippejä. Se tyssäsi siihen, että ihmisistä puhuttiin mielestäni vähättelevään sävyyn. Että ’onpa söpöä, kun nämä löysivät toisensa.’”

Tammenlaakso itse on autismidiagnoosin jälkeen alkanut miettiä, miten hänet on neuroepätyypillisyytensä takia ennen ymmärretty väärin.

Aiemmin hän on kertonut esimerkiksi Ylen haastattelussa, miten tuntemattomatkin ihmiset ovat kertoneet hänelle pitävänsä häntä pelottavana. Hänen julkisuuskuvansa on nähty kovana tai jopa tylynä.

Nyt Tammenlaakson on helppo todeta, että monet näistä asioista liittyvät autismiin. Hänen on sosiaalisessa tilanteessa toisinaan vaikea katsoa ihmisiä silmiin, ja hänen äänensävynsä voi muuttua tietyissä tilanteissa tylyn kuuloiseksi, monotoniseksi.

Ylipäänsä julkisissa tilanteissa oleminen hermostutti, ja itseään suojeleva Tammenlaakso oli varuillaan. Se on voinut näyttää luotaantyöntävältä, hän pohtii nyt.

Tammenlaakso puhuu haastattelun aikana monta kertaa maskaamisesta, jossa autisti pyrkii välttämään autistityypillistä käytöstä. Ennen diagnoosin saamista hän on tehnyt niin vuosia, mikä on saanut hänet vaikuttamaan etäiseltä. Kun hän taas on unohtanut maskaamisen, hänen on tulkittu olevan liian tyly ja suorasanainen.

”Minulle on ollut vaikeaa se, etten osaa piilottaa sanomisiini piilomerkityksiä. Sanon asiat niin kuin ne mielestäni ovat, mutta silti minua on välillä tulkittu esimerkiksi sarkastiseksi”, Tammenlaakso kertoo.

Jälkikäteen mietittynä Tammenlaakso muistelee erityisen vaikeina esimerkiksi tv-kuvauksia, joiden aikana hän ei ole vielä tiennyt tilanteestaan. Niissä häneen ei aina osattu suhtautua oikein, ja myös hänen itse oli vaikea suhtautua uuteen tilanteeseen.

”Vain elämää -kuvauksissa minulta kysyttiin monesti, että ’Mikset puhu täällä mitään?’ Pyydettiin, että voisinko sanoa edes jotain henkilökohtaista, jotain... Sanoin yrittäväni kovasti, mutta ei se vain tuntunut mahdolliselta. Sain jälkikäteen paljon arvostelua käytöksestäni siellä. Nyt ymmärrän, että tuo tilanne on malliesimerkki siitä, miltä näyttää, kun diagnosoimaton autisti laitetaan tuollaiseen tilanteeseen.”

Uuden levyn julkaisu tietää Tammenlaaksolle myös paluuta keikkalavoille.

Hän päätyi pitämään suunnittelematta vuoden mittaisen keikkatauon, joka alkoi viime syksyn Tanssii tähtien kanssa -kuvauksista ja jatkui sen jälkeen levynteon merkeissä. Kesällä festareilla tuntui oudolta olla vieraana sen sijaan, että olisi tavalliseen tapaan esiintymässä.

”Diagnoosin ansiosta minulla on erilainen yhteys itseeni: Kuka olen? Mitä mielessäni on? Mikä motivoi minua? Osaan pohtia näitä eri tavalla, mutta siksi myös keikkalavoille palaaminen jännittää. Tuntuu siltä, että on enemmän hävittävää, kun olen laittamassa eri lailla kaikkeni peliin.”

Keikoilla kuullaan paljon biisejä, joita Tammenlaakso ei ole ennen esittänyt yleisön edessä. Faneilta saatujen viestien perusteella erityisen paljon moni tuntuu odottavan uuden levyn Faija-kappaletta, joka kertoo vanhemman menettämisestä. Tammenlaakson oma isä kuoli, kun hän oli yhdeksän.

”Silloin monet aikuiset ympärilläni sanoivat, että ’Kirjoita isälle ihana laulu muistoksi’. En todellakaan halunnut. Oli vain olo, että älkää kertoko minulle, miten minun pitäisi surra.”

Nyt isän kuolemasta on lähes 20 vuotta. Tammenlaaksosta tuntui, että aika on oikea isää käsittelevälle kappaleelle. Nyt kun hän saa itse päättää, mitä tekee.

Vain elämää -ohjelmaa lähettävä Nelonen ja Helsingin Sanomat kuuluvat molemmat Sanoma-konserniin.