Helmikuussa 2022 Ida Honkanen vastasi puheluun kotonaan Barcelonassa. 

Soittaja oli ystävä Tiina Peuna. Hän oli Brysselissä. 

He olivat jo muutaman vuoden ajan pohtineet yhteistä projektia, jonkinlaista liikeideaa. 

Jotain, mikä lisäisi kollektiivista viisautta ja auttaisi ratkomaan eksistentiaalisia riskejä. Sitä, että yhä useampi pääsisi altistumaan erilaisille ajatuksille ja jakamaan omia ajatuksiaan niin, että tieto maailmassa lisääntyy. 

Oli myyty paitoja, kirjoitettu uutiskirjettä ja lopulta kehitetty eräänlaista sosiaalisen median sovellusta. Honkanen ja Peuna halusivat muuttaa sitä, miten ajatukset vaihtuvat netissä. Ei ainoastaan nenäkkäitä twiittejä kirjoittaen, tai siloteltuja kuvia jakaen.

Jokin oli pielessä. Sovellus ei tuntunut hyvältä. Mutta nyt Peunalla oli uusi ajatus.

Vuotta myöhemmin Honkasen ja Peunan sovellus keräsi lähes 1,3 miljoonan Yhdysvaltain dollarin investointirahoituksen arvostetuilta amerikkalaisrahastoilta.

Honkanen istuu pöydän ääressä Helsingissä sijaitsevassa väliaikaisasunnossaan. Hän käyttää työelämässä kansainvälisempää nimeä Ida Josefiina. 

Honkanen on asunut ison osan elämästään ulkomailla. Siksi hän puhuu mieluummin englantia kuin suomea. Yhdeksänvuotiaana Honkanen muutti kotikaupungistaan Rovaniemeltä vanhempiensa kanssa Yhdysvaltoihin. Rovaniemelle palattiin kuusi vuotta myöhemmin. 

Honkanen tutustui nykyiseen yhtiökumppaniinsa Peunaan lapsena. Yhteys säilyi, vaikka Honkanen muutti maasta toiseen. Lukion jälkeen Honkanen lähti Kiinaan, Shenzheniin. Oli tarkoitus suorittaa yliopistotutkinto, mutta paikka ei ollutkaan häntä varten. 

Honkanen jatkoi opiskelua itsekseen. Hän oli erityisen kiinnostunut ihmiskunnan tulevaisuuteen liittyvistä eksistentiaalisista kysymyksistä.

Honkanen puhuu australialaisfilosofi Toby Ordin ajatuksista. Ord julkaisi vuonna 2020 tietokirjan The Precipice: Existential Risk and the Future of Humanity, jossa hän kuvailee ihmiskunnan olevan vaarallisessa kehitysvaiheessa.

Ordin mukaan vaihe, jota hän kutsuu jyrkänteeksi (eng. the precipice), alkoi ensimmäisestä atomipommikokeesta vuonna 1945. Ihmiskunta on kehittänyt ennennäkemättömän tuhovoiman, mutta viisautta ja malttia ei ole riittävästi.

Se voi Ordin mielestä johtaa ihmiskunnan tuhoon. 

Ordin ajatukset jäivät vaivaamaan Honkasta.

Hän etsi vastauksia ihmiskunnan kohtalonkysymyksiin. Netissä tieto tuntui sirpaleiselta. Harvoja tutkimuksia pystyi lukemaan, ellei ollut yliopiston tunnuksia.

Peunalla oli samanlaisia kysymyksiä ja havaintoja.

Shenzhenistä Honkanen muutti ensin Tukholmaan ja sieltä Pariisin, Lissabonin, San Franciscon, Lontoon ja Brysselin kautta Barcelonaan. Joskus hän muutti poikaystävän perässä, joskus jostain muusta syystä. Honkanen työskenteli startupeissa.

Barcelonasta Honkanen alkoi julkaista Peunan kanssa Sane-uutiskirjettä, jossa he pohtivat ihmiskunnan tulevaisuutta ja eksistentiaalisia riskejä. Honkanen kertoo, että uutiskirjettä tilasi parituhatta ihmistä ympäri maailman. 

Muutkin kiinnostuivat.

Cambridgen yliopiston eksistentiaalisen riskin tutkimuskeskus otti Honkaseen yhteyttä. Uutiskirje, jossa tutkimusten sisältöjä selitettiin z-sukupolven yleisölle, oli tehnyt vaikutuksen. 

Honkanen kertoo, että eksistentiaalisia riskejä tutkii vain kourallinen ihmisiä. Hän arvelee, että osittain siksi uutiskirje kiinnitti tutkijoiden huomion. 

Honkanen haluttiin yliopistolle vierailemaan. Hän teki kuukauden ajan töitä rinta rinnan tutkijoiden kanssa. Yhdessä he pohtivat eksistentiaalisia riskejä ja ihmiskunnan tulevaisuutta.

Lopulta uutiskirjeestä kasvoi startup, Sane-sovellus, jonka uutta versiota Honkanen ja Peuna ovat työstäneet alkuvuodesta 2022 lähtien. 

Loppuvuonna koittaa muutto New Yorkiin. Sinne Sane avaa syksyllä toimistonsa.

Alkuvuonna siemenrahoituskierroksesta saadun rahoituksen turvin on tarkoitus jatkokehittää sovellusta. Honkanen toivoo sen muuttavan tapaamme käyttää internetiä. 

Hän ajattelee, että suurin osa internetistä on lineaarisessa, kronologiseen syötteeseen perustuvassa muodossa. Se on rajoittavaa, Honkanen sanoo. 

”Tuntuu siltä, että internetissä väline on itse asiassa viesti.”

Sane-sovelluksessa käyttäjät muodostavat ajatuskarttoja. Ajatuksia voi kirjata vapaan assosiaation keinoin mistä tahansa aiheesta. Honkasen visiossa sovelluksessa on lopulta tuhansia ajatuspilviä, jotka avaavat erilaisten ihmisten ajattelua. 

Honkanen kutsuu itseään infopunkkariksi. Hän on kiinnostunut internetistä ja haluaa haastaa käsityksen siitä, missä tieto on, kuka sitä etsii ja kuka on sen haltija.

Jokaiseen internetin kanavaan luodaan sisältöä kanavaan sopivalla tyylillä, Honkanen sanoo. Se ohjaa hänen mielestään sitä, millaista sisältöä nettiin syntyy: X:ään eli entiseen Twitteriin tiiviitä nokkelia huomioita, Instagramiin huolella kuratoituja postauksia...

”Meidän on rajoitettava itsemme näihin hyvin erityisiin kulttuureihin tai alakulttuureihin internetissä, jotta voimme ilmaista itseämme sen välineen kautta.”

Honkanen ajattelee, että ihmiskunta tarvitsee luovaa ajatustenvaihtoa, jotta eksistentiaaliset uhat voidaan selättää. 

Mutta tällä hetkellä se ei ole hänen mielestään mahdollista internetissä. Ei ainakaan täysin. 

”Kun emme pysty olemaan luovia tai ilmaisemaan itseämme, se on mielestäni välineongelma, ei inhimillinen ongelma.”

Kun Honkanen oli esiteini, hänellä oli tapana sulkeutua huoneeseensa ja avata tietokone. 

Hän sanoo kasvaneensa varhaisilla blogialustoilla, kuten Myspacessa ja Bloggerissa. Niihin saattoi kirjoittaa matalalla kynnyksellä mistä tahansa. 

Honkanen ajattelee, että alustoista tuli väline hänen itseilmaisulleen. Honkanen oppi etsimään tietoa, jäsentelemään sitä ja muodostamaan ajatuksia. 

Tavallaan tällaista alustaa Honkanen koettaa nyt rakentaa. Hän ei halua kehittää sovellusta, jonka avulla ihmiset voivat tehdä jonkin asian nopeammin ”ja siinä kaikki”. 

”Kyse on enemmänkin siitä, miten voimme luoda ihmisissä tunteen siitä, että he ovat tärkeitä, että heillä on jotain sanottavaa, jotain jaettavaa.”

Honkanen haluaa, että netissä ihmiset pystyisivät jatkossa myös seuraamaan toistensa ajattelua paremmin. Millaisen ajatusketjun kautta johonkin väitteeseen on päädytty?

”Olennaista ei ole vain se, mitä ihmiset ajattelevat, vaan miten he ajattelevat.”

Taustalla on myös ajatus netin demokratisoimisesta. Honkanen pyrkii madaltamaan kynnystä sisältöjen julkaisuun netissä niin, että myös ”digitaaliset introvertit” osallistuvat keskusteluun. Ei tarvitsisi julkaista valmista ajatusta tai tarkasti mietittyjä sisältöjä. 

Honkanen toivoisi, että netissä voisi olla keskeneräinen. Sellainen kuin hän oli lapsena Myspacessa tai Bloggerissa.

Oletko kuullut cozy webistä, Honkanen kysyy.

Se on yhdysvaltalaisen kirjailijan ja liikkeenjohdon konsultin Venkatesh Raon termi. Rao kirjoitti siitä suositussa Ribbonfarm-blogissaan ensimmäisen kerran vuonna 2019. 

Yhdysvaltalaislehti The New York Times kuvailee Raoa thinkfluenssereiden thinkfluensseriksi, ajatusvaikuttajien ajatusvaikuttajaksi.

Raon mukaan cozy web, viihtyisä verkko, on tavallaan julkisen internetin vastakohta. 

Julkisessa internetissä ”käyttäjät” klikkaavat linkkejä ”julkaisijoiden” ylläpitämillä julkisilla sivuilla tai sovelluksissa. Viihtyisä netti puolestaan toimii niin, että siellä kaikki leikkaavat ja liimaavat tekstinpalasia, kuvia, URL-osoitteita ja kuvakaappauksia.

Se muodostuu käyttäjien itsensä ylläpitämistä yhteisöistä, joihin he luovat omat pääsyrajoituksensa ja sääntönsä. Esimerkiksi Discord ja Telegram ovat viihtyisän verkon ilmentymiä.

Viihtyisässä verkossa suurin osa sisällöstä on vaikeasti saavutettavissa ja haettavissa, Rao kirjoitti vuonna 2019. 

Raon mukaan viihtyisä verkko on kokoelma yksityisiä tiloja, jossa on portteja ja pääsyrajoituksia. Se koostuu muun muassa viestisovelluksista, yksityisistä ryhmistä, tallennuspalveluista ja sähköpostista. Viihtyisä verkko on mukava ja turvallinen osa internetiä, jossa voi olla vapaasti luova. 

Honkasen mukaan viihtyisä verkko vetää monia puoleensa siksi, että boteilla ja algoritmeilla ei ole sinne pääsyä. 

”Viihtyisän verkon nousua voi pitää osoituksena siitä, että ihmiset etsivät yhteisöllisempiä, aidompia ja intiimimpiä tiloja, joissa he voivat ilmaista itseään.”

Honkanen uskoo, että internetin tulevaisuus on autenttisissa ja luovissa yhteisöissä, jotka hän näkee viihtyisän verkon jatkumona. Hän ajattelee, että Sanekin on osa tätä kehitystä.

Siellä voi olla vapaasti keskeneräinen.