Århus

Alussa oli uni.

Unessa oli sininen meri, joka oli kylmä, lähes jäässä.

Meressä oli jotain.

Siellä uiskenteli satoja siittiöitä.

Unen näki tanskalainen Ole Schou vuonna 1981. Schou oli 27-vuotias. Unen jälkeen spermasta tuli hänen pakkomielteensä.

Schou luki aiheesta kaiken, minkä löysi. Hän etsi kirjastosta kirjoja, jotka käsittelivät siemennesteen pakastamista ja hedelmällisyyttä. Päivisin hän opiskeli taloutta, mutta iltaisin ja öisin hän luki spermasta.

Schou ryhtyi tekemään tutkimuksia, joita varten hän pakasti omaa siemennestettään. Sitä hän tutki mikroskoopilla, jonka oli saanut rippilahjaksi vanhemmiltaan.

Hän pyöräili ympäri kotikaupunkiaan ja kiinnitti seiniin mainoksia: kerätään spermanäytteitä.

Ole Schou oli saanut idean: hän perustaisi spermapankin.

Toimisto sijaitsee kerrostalon viidennessä kerroksessa Århusin keskustassa, Tanskan toiseksi suurimmassa kaupungissa.

Sisustus on skandinaavisen hillitty, vaalea ja rauhallinen. Vastaanottotiskin takana lukee yrityksen nimi, Cryos. Tiskillä on esitteitä, kondomeita ja kahdet virtuaalilasit.

Katosta roikkuu pahvista leikattuja siittiöitä. Ne hymyilevät.

Tiskin takana lasiovi vie laboratorioon. Viereisellä käytävällä toiset ovet johtavat pieniin huoneisiin. 

Niissä tapahtuu varsinainen spermanluovutus. 

Huoneissa on pehmustettu laveri, pesuallas ja pieni televisio. Seinälle on tapetoitu metsämaisema. Mukaan saa ottaa halutessaan virtuaalilasit. Niistä voi katsella stimuloivaa viihdettä. 

Lasit liittyvät siihen, että Cryos pyrkii ottamaan spermasta kaiken irti. 

Tutkimuksissa on Cryosin mukaan havaittu, että sperman laatu voi olla parempi aidon yhdynnän tuottamassa siemensyöksyssä kuin masturbaatiossa. Virtuaalilaseilla tähdätään aidompaan kokemukseen. Cryosin omissa tutkimuksissa on selvinnyt, että joissain tapauksissa virtuaalilasit voivat todella parantaa sperman laatua.

Tässä århusilaisessa toimistossa pyörii bisnes, joka sai alkunsa Ole Schoun unesta. Reilussa kolmessa vuosikymmenessä siitä on kasvanut valtava. 

Schou perusti Cryosin vuonna 1987. Nyt yritys on oman ilmoituksensa mukaan maailman suurin spermapankki, jos mittarina on spermanluovuttajien määrä.

Tällä haavaa Cryosilla on tuhat aktiivista spermanluovuttajaa. Määrän ymmärtää paremmin, jos sitä vertaa Suomeen. 

Suomessa Valvira pitää lukua uusista siittiösolujen luovuttajista. Heitä kirjataan vuosittain noin 200–300. Näistäkin luovuttajista suurin osa on ulkomailta, käytännössä Tanskasta. Suurin osa Suomeen tuodusta spermasta tulee Tanskasta.

Ole Schousta Cryos on tehnyt julkkiksen ja varakkaan miehen. Hän on jo jättäytynyt pois yrityksen päivittäisestä toiminnasta ja asuu nykyään Sveitsissä. Enää hän ei anna edes haastatteluita. 

Aiemmin hän antoi niitä jatkuvasti.

Yksi toimiston seinä on täynnä lehtileikkeitä, jotka kertovat Schousta ja hänen spermapankistaan. Viikinkien spermaa, sanotaan monessa.

Tanskalaisesta spermasta onkin tullut kuuluisa vientituote. Cryosin lisäksi Tanskassa on monta muutakin spermapankkia, mutta Cryos on suurin.

Yritys vie spermaa Tanskasta yli sataan maahan. Noin 90 prosenttia Cryosille luovutetusta spermasta viedään ulkomaille. 

Cryos ei kerro tarkkoja tietoja viemänsä sperman määristä tai kohteista, koska pitää niitä liikesalaisuuksina. Yritys kertoo vain, että sen suurimmat asiakkaat maailmalla ovat Yhdysvallat ja suuret eurooppalaiset maat, kuten Britannia, Saksa ja Belgia. 

Se ei liene yllätys, että isot maat ovat isoja ostajia. Yllättävämpää on ehkä se, miten juuri tanskalaisesta spermasta on tullut niin haluttua.

Helle Sejersen Myrthue on tehnyt pitkän uran diplomaattina. Diplomaattina hän edisti tanskalaisten yritysten asioita maailmalla. Nyt hän vie maailmalle tanskalaista spermaa. 

Sejersen Myrthue on Cryos Internationalin toimitusjohtaja. Hän on luvannut kertoa tanskalaisen sperman maailmanvalloituksesta, mutta ensin hän esittelee kuuluisan maalauksen, joka roikkuu toimiston seinällä. 

Se kuvastaa Ole Schoun unta, hyistä merta, jossa siittiöt polskivat. 

Kenties vain Ole Schou itse tietää, onko tarina unesta totta. Joka tapauksessa se on hieno ja tarttuva yrityksen syntytarina.

”Saamme kiittää yrityksen perustajaa tämän alan kasvusta. Hän on taistellut viranomaisten kanssa ja luonut tämän yrityksen”, Sejersen Myrthue sanoo. 

Hän pitää työtään sperma-alalla arvokkaana. Cryos antaa mahdollisuuden uudelle elämälle. Cryosin kautta on syntynyt maailmaan jo yli 70 000 lasta. 

Yksi heistä on itse asiassa töissä Cryosin viestintäosastolla. Nainen kertoo sosiaalisessa mediassa yrityksen työstä ja omasta tarinastaan.

Mutta mikä selittää pienen, vajaan kuuden miljoonan asukkaan, Tanskan asemaa spermabisneksen jättiläisenä?

Tanska on ollut hyvä maa spermabisnekselle, Sejersen Myrthue aloittaa. Maa on aina ollut seksuaalisuuden suhteen liberaali. Tanska oli esimerkiksi ensimmäinen maa, joka laillisti pornon. Se tapahtui vuonna 1967.

Lainsäädäntö mahdollisti myös spermapankkialan kehittymisen ja kansainvälistymisen. 

Maassa on lisäksi hyvin altruistinen kulttuuri, joka näkyy esimerkiksi verenluovutuksen suosiossa, Sejersen Myrthue sanoo.

Spermanluovutuksestakin on tullut normaalia. Pankkeja on useita: Cryos, Skejby Cryobank, SellmerDiers, European Sperm Bank. Ensimmäisenä toimintansa aloitti Cryos. 

”Kaikki tuntevat jonkun, joka on luovuttanut spermaa”, Sejersen Myrthue sanoo.

Noin puolet Cryosin spermanluovuttajista on työssä käyviä miehiä. Suuri osa on opiskelijoita. Heille luovuttaminen tuo myös tuloja. 

Spermanluovutuksesta maksettava summa riippuu siitä, miten hyvälaatuista sperma on. Cryosin mukaan luovuttaja voi tienata noin 800 euroa kuussa, jos käy luovuttamassa spermaa kolmesti viikossa.

Se on yli 60 euroa per ejakulaatio.

Tässä Tanska eroaa esimerkiksi Suomesta. Meillä luovuttajalle ei pääsääntöisesti makseta palkkiota. Sen sijaan luovuttaja saa korvauksia kuluistaan ja Kelan päivärahan.

On toinenkin iso ero, ja se on Sejersen Myrthuen mukaan tärkeä selitys luovutuksen suosiolle. 

Tanskassa spermaa voi luovuttaa anonyymisti. Se ei ole mahdollista Suomessa eikä muissakaan Pohjoismaissa. 

Kun esimerkiksi Belgia luopui sukusolujen anonyymista luovutuksesta, luovuttajien määrä maassa romahti. Tanskalaissperman kysyntä lisääntyi entisestään. 

Nyt Belgiassa luovutetulla spermalla syntyneistä lapsista jopa 60 prosentilla on Tanskassa spermaa luovuttanut mies, kertoo Belgialaismedia Brussels Times. 

Se tarkoittaa satoja lapsia. 

”Minä halusin auttaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät muuten saisi lapsia”, parikymppinen tanskalainen opiskelija Lars kertoo.

Lars on niin sanottu avoin luovuttaja. Hän ei esiinny jutussa omalla nimellään, mutta jos hänen luovuttamistaan sukusoluista syntyy lapsia, he saavat myöhemmin tietää hänen henkilöllisyytensä, jos haluavat.

Kimmokkeen Lars sai ystäväpariskunnaltaan. Lesbopari sai lapsen spermanluovuttajan ansiosta, mikä innosti myös Larsin luovuttamaan spermaansa. Hän on käynyt luovuttamassa spermaa pari kertaa viikossa.

Larsin kaltaiseksi luovuttajaksi ei ole helppo päästä. Cryos tekee luovuttajiksi haluaville laajat testit, joissa selvitetään muun muassa perinnöllisiä sairauksia ja sukutaustaa. 

Suurin osa hakijoista hylätään. Esimerkiksi perinnöllinen alttius syövälle tai dementialle estää luovuttamisen. Lopulta vain noin 5–8 prosenttia hakijoista hyväksytään. 

Mitä jos Larsin biologiset lapset haluaisivat joskus tavata hänet? 

Sitä hän ei ole miettinyt. 

Lars on kyllä kirjoittanut lapsille kirjeen, mikä on osa Cryosin prosessia. Kirjeessä hän toivoi lapsille onnellista elämää.

”Minullahan saattaa olla vaikka kuinka paljon lapsia. En tiedä edes, miten paljon. Vaikka sata”, hän sanoo.

Se kuulostaa hurjalta, mutta ei mahdottomalta. 

Tanskassa lait säätelevät sitä, miten paljon yhden luovuttajan spermaa saa käyttää hedelmöityksissä. Tanskassa raja on 12 perhettä, Suomessa viisi ja Ruotsissa kuusi perhettä. Yhdysvalloissa ei ole laissa määriteltyjä rajoja, vaan suositus 25 perheestä.

Tanskassa ei ole kuitenkaan lakia, joka estäisi yhden luovuttajan sperman käyttämisen jossain toisessa maassa, vaikka Tanskan 12 perheen kiintiö täyttyisi.

Cryosin mukaan heillä on erilaisia maakohtaisia kiintiöitä siihen, miten yhden luovuttajan spermaa käytetään. Siksi on ”hyvin harvinaista”, että yhden luovuttajan spermaa käytettäisiin yli 25 perheessä maailmanlaajuisesti. 

Samasta syystä yritys pitää ”hyvin epätodennäköisenä”, että luovuttajalla voisi olla sata lasta.

Bioanalyytikko Mathias Mortensen kantaa laatikkoa, jonka sisältö on erittäin kylmää.

Laatikossa on nestemäistä typpeä, jonka lämpötila on parisataa astetta pakkasen puolella. Sitä käytetään sperman pakastamiseen.

Olemme Cryosin laboratoriossa, jossa tutkitaan juuri tuotuja tuoreita näytteitä. Digitaalisen mikroskoopin alla vilisee siittiösoluja, joiden määrän tietokone laskee. 

Osa siittiöistä uiskentelee sinne tänne. Parhaat uivat suoraan. Ne yrittävät löytää munasolua hedelmöitettäväksi. Se on niiden ainoa tehtävä. 

Spermaa varastoidaan ohuissa pilleissä, joita puolestaan varastoidaan isoissa kylmissä sammioissa, joissa on lähes -200-asteista nestemäistä typpeä.

Cryosin tieteellinen johtaja Anne-Bine Skytte kertoo, että jäädytetty sperma säilyy hyvänä periaatteessa ikuisesti.

Täältä sperma lähtee jossain vaiheessa maailmalle, klinikoille ja hedelmöittämään munasoluja.

Hyvälle spermalle on tilausta, sillä siemennesteen laatu laskee ympäri maailman. Esimerkiksi Suomessa vain yhdeksän prosenttia miehistä tuottaa ensiluokkaista spermaa. Lisäksi Suomessa on jatkuva pula siemennesteen luovuttajista.

Pari vuotta sitten julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi, että joka neljännen suomalaismiehen sperma on niin huonolaatuista, että lasten saaminen on vaikeaa.

Vielä hälyttävämmän viestin antoi marraskuussa julkistettu niin sanottu metatutkimus. Se perustuu 223 yksittäiseen tutkimukseen, joiden aineistona on kaikkiaan 57 000 spermanäytettä 53 maasta.

Tutkimuksen mukaan sperman laadun heikentyminen on globaali ilmiö ja se voi tulevaisuudessa uhata jopa ihmiskunnan eloonjäämistä. 

Kyse on vakavasta ilmiöstä, sanoo Turun yliopiston fysiologian professori Jorma Toppari. Hän on alan merkittävin asiantuntija Suomessa ja arvostettu myös kansainvälisesti. 

Sperman laadun heikkeneminen ei aiheuta ihmiskunnan nopeaa tuhoa, mutta muita seurauksia voi nähdä välittömästi. 

”Se lisää painetta hedelmöityshoidoille, jotka tulevat kalliiksi. Se rasittaa ennen kaikkea naisia, koska naisiin toimenpiteet ja hormonihoidot kohdistuvat. Miehet pääsevät tässäkin kuin koirat veräjästä.”

Sperman laatua arvioidaan tyypillisesti kolmella kriteerillä: siittiöiden määrällä, liikkuvuudella ja ulkonäöllä. On tärkeää, että siittiöllä on esimerkiksi vain yksi häntä, ei kahta.

Sperma on huonoa, jos siittiöitä on alle 15 miljoonaa millilitrassa, niistä liikkuu alle 32 prosenttia tai rakenteeltaan normaaleja on alle 4 prosenttia.

Sitä, miksi sperman laatu heikkenee, ei varmuudella tiedetä. 

Professori Jorma Toppari sanoo, että sperman laadun suhteen tärkeimmät ajat ovat jo lapsen sikiövaiheessa. Toppari kutsuu miehen kiveksiä tehtaaksi. Tämän tehtaan toimintakyky määrittyy vauvan ensimmäisten elinkuukausien aikana ja 10–12-vuotiaana, juuri ennen murrosikää.

Näiden vaiheiden jälkeen sperman laatuun ei pysty kovin paljon vaikuttamaan, vaikka huonoilla elintavoilla sitä voi toki heikentää.

Sperman laadun heikkeneminen voi johtua esimerkiksi asioista, joille lapset ovat altistuneet sikiövaiheessa: kemikaaleista, ilmansaasteista ja muista ympäristötekijöistä. 

Vaikka syistä ei ole varmuutta, lopputulos tiedetään. 

Tanskalaiselle spermapankille sperman laadun heikkeneminen ei silti ole uhka. ”Se vain kasvattaa markkinaa hedelmällisyyshoidoille”, Cryosin toimitusjohtaja Sejersen Myrthue sanoo.

Sukusolujen ympärillä pyörii myös markkinat, joita Sejersen Myrthue kuvaa harmaiksi. On Facebook-ryhmiä, joissa naiset etsivät luovuttajia ja miehet tarjoavat palveluitaan. 

Lisäksi on jo olemassa sovelluksia, joissa lasta haluavat naiset ja miehet voivat etsiä toisiaan tai sukusoluja, esimerkiksi Tinderiä muistuttava Just a Baby. 

Yksi harmaan markkinan synnyn syistä on spermapankkien mukaan Tanskan laki, joka estää pankkeja toimittamasta spermaa suoraan asiakkaiden koteihin. Siksi Sejersen Myrthuekin ajaa lain muuttamista. 

”Harmailla markkinoilla luovuttajia ei esimerkiksi tarkisteta geneettisten sairauksien varalta. Nainen voi myös jossain vaiheessa tulla luovuttajan luokse ja sanoa, että sinä olet isä, sinun pitää maksaa lapsen elatuksesta. Meillä voit halutessasi olla anonyymi, eikä elatusvelvollisuus koske luovuttajia.”

Tanskassa hedelmöityshoidoilla onkin tärkeä. Joka kymmenes lapsi syntyy erilaisten hedelmöityshoitojen ansiosta. 

Luovuttajakandidaatin etsintä Cryosin palvelussa on kuin loisi hahmoa tietokonepelissä. Asiakas voi klikkailla ihanneluovuttajalleen ominaisuuksia esimerkiksi tähän tapaan: 

Pituus: 185

Paino: 85

Hiusten väri: ruskea

Silmät: siniset

Asiakas voi tutustua luovuttajan lapsuudenkuviin, kuunnella ääninauhan, jossa luovuttaja puhuu ja tutustua hänen intohimoihinsa.

”Tykkää sulkapallosta, vihaa puuroa. Mitä tahansa”, Sejersen Myrthue sanoo.

Tietoa on myös ammateista, koulutuksista, vanhempien ja isovanhempien ammateista. Mitä enemmän tietoja asiakas haluaa, sitä enemmän sperma maksaa. 

”Kyse on niin isosta päätöksestä, että asiakkaat haluavat tietää valitsevansa oikein.”

Yhdysvalloissa jotkut spermapankit tarjoavat asiakkaille esimerkiksi tietyltä julkisuuden henkilöltä näyttäviä luovuttajia. Yhdysvalloissa lait spermanluovuttamisen ympärillä ovat muutenkin väljempiä. Maa onkin spermanviejänä maailman suurin, Tanska toiseksi suurin.

”Yhdysvalloissa saa tehdä mitä vaan”, Sejersen Myrthue naurahtaa.

Luovuttajista saatavat tarkat tiedot ovat alalla suhteellisen uusi ilmiö. Tanskassakin spermanluovuttajat olivat anonyymeja vuoteen 2007 saakka. Silloin luovuttajasta sai tietää ehkä hiustenvärin ja pituuden. Nyt asiakkaat vaativat yhä enemmän tietoja.

”Voi olla, että tulevaisuudessa asiakkaat haluavat tavata luovuttajan henkilökohtaisesti”, Sejersen Myrthue sanoo.

Suurin osa Cryosin luovuttajista on sellaisia, joiden henkilöllisyyden lapset voivat tulevaisuudessa selvittää. Muutaman vuoden päästä, vuonna 2025, ensimmäisten avointen luovuttajien lapset tulevat täysi-ikäiseksi. 

Siitä voi alkaa Tanskassa uudenlainen ilmiö.

Cryosissa odotetaankin jännityksellä, kuinka suuri osa lapsista haluaa selvittää luovuttajan henkilöllisyyden. 

”Siitä tulee kiinnostavaa. Meidän pitää valmistautua palvelemaan myös näitä lapsia. Jotkut saattavat olla surullisia, jotkut ahdistuneita siitä, haluaako luovuttaja tavata häntä. Meidän pitää olla valmiita.”

Myös Suomessa laki sukusolujen luovuttajien rekisteröimisestä on ollut voimassa vuodesta 2007. Lain muutoksen jälkeen hedelmöittyneistä lapsista ensimmäiset tulevat täysikäisiksi vuonna 2025. 

Silloin moni mies saa ehkä mahdollisuuden tavata biologisen lapsensa. Jos lapset niin haluavat.