Yritys oli lupauksineen liikkeellä juuri oikeaan aikaan.

Luovan alan talouskasvu oli asetettu yhdeksi kärjeksi pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmassa vuonna 2019. Kesällä 2020 valmistui ”luovan talouden tiekartta”. 

Valtion rahoitusyhtiö Business Finland on jakanut miljoonien eurojen lainoja ja tukia alan hankkeille, joissa nähdään mahdollisuuksia kaupalliseen menestykseen.

Vuonna 2019 perustettu espoolainen Family in Music saattoikin näyttää rahanjakajien silmissä täydelliseltä vastaukselta unelmiin luovan alan kukoistuksesta. 

Family in Music kertoi tavoittelevansa vähintään miljardin euron edestä uutta liiketoimintaa ja merkittävää kansainvälistä kasvua. 

Yhden miehen ympärille syntynyt yhtiörypäs on saanut julkista rahoitusta yhteensä yli 7,5 miljoonaa euroa. 

Muun muassa Disco Ensemble -yhtyeestä tunnettu muusikko Miikka Koivisto nosti Family in Musicin esille Instagram-päivityksissään tammikuussa 2023.

Koivisto hämmästeli kovasanaisesti, miten ”ketään ei kiinnosta”, että ”tämä vedätys” on saanut miljoonia euroja julkista rahaa. Helsingin Sanomat uutisoi lyhyesti asiasta. 

Tätä juttua varten HS puhui kymmenille ihmisille: musiikkialan ammattilaisille sekä Family in Musicin entisille sekä nykyisille työntekijöille. Osa esiintyy anonyymisti, koska pelkää seurauksia muun muassa omalle työuralleen. 

Taustakeskusteluissa toistuivat samat pohdinnat.

Mikä edes on Family in Musicin liikeidea? Miksi juuri tälle hankkeelle on annettu näin paljon julkista rahaa? Mitä on saatu vastineeksi? 

Entiset työntekijät kertovat suurista ongelmista yrityksen toiminnassa. Puhutaan kaoottisesta johtamisesta, liikeidean ja rekrytoinnin sekavuudesta, kysymyksiä herättävistä rahanliikkeistä. Ja yhdestä luksusveneestä. 

Espoon Keilaniemen toimistotalossa tapaamme miehen, joka uskoo Family in Musiciinsa kuin kallioon. 42-vuotias Jukka Hynynen on yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja.

Ensivaikutelma on sekoitus perinteistä startup -yrittäjää ja levy-yhtiön työntekijää. Pitkät etuhiukset on kammattu oikealle puolelle. Mustien hiusten seassa on vaaleita raitoja. Paidan alta pilkottaa iso risti. 

Jukka-etunimen sijaan hänet tunnetaan Jukana, yhdellä k:lla.

Rumpujen soiton opettajaksi opiskellut Hynynen perusti ensimmäisen musiikkialan yrityksensä vuonna 2001. Sittemmin hän on muun muassa johtanut omaa levy-yhtiötä, toiminut tuottajana ja rakentanut studiotiloja.

Nuoruuden urheilutausta kuuluu puheessa, joka virtaa vuolaana. Vastaukset venyvät jopa kymmenminuuttisiksi. 

”Vertaan Family in Musicia jääkiekkojoukkueeseen”, hän sanoo. 

”Meillä on ollut kasvupolku NHL:ää kohti yksi divari kerrallaan. Jossain kohtaa on mietitty, mitä jengiä tarvitaan missäkin divarissa. Välillä on havahduttu, että nyt meillä on 16 puolustajaa, vaikka kahdeksan riittäisi, ja on pitänyt peluuttaa puolustajia hyökkääjinä...”

Hynynen haluaa avata Family in Musicin liikeideaa Powerpoint-esityksen avulla. Istutaan pöydän ääreen. Neuvotteluhuoneessa on tarjolla pullaa ja vichyä. 

Ala on murroksessa, hän aloittaa. Julkaistavien kappaleiden määrä on hurjassa kasvussa. Uusia biisejä julkaistaan 120 000:n päivävauhdilla, ja vauhdin uskotaan vain kiihtyvän.

Valtaosaa kappaleista eivät kuitenkaan julkaise isot kansainväliset levy-yhtiöt, eli Warner, Universal ja Sony. Jopa 96 prosenttia musiikista tulee itsenäisiltä, levy-yhtiöistä riippumattomilta artisteilta. Näitä diy-artisteiksi kutsuttuja tekijöitä on varovaistenkin arvioiden mukaan kymmeniä miljoonia.

Valtaosa jää suurelle yleisölle tuikituntemattomiksi, mutta jotkut, kuten Emma-palkittu Sexmane, nousevat eturiviin. 

Diy-artistit ovat joukko, jossa Family in Music näkee kultasuonen. Murros halutaan hyödyntää. 

Miten?

”Olemalla maailman ensimmäinen music management platform.”

Yritys siis haluaa tarjota artisteille apua heidän työssään. Käytännössä Family in Music myy heille kuukausimaksullista englanninkielistä nettipalvelua. 

Tätä liiketoimintaa varten Business Finland myönsi Family in Musicille neljän miljoonan euron pääomalainan vuonna 2020. Se oli neljänneksi suurin laina, jonka Business Finland myönsi tuona vuonna koko maassa. 

Hynynen pääsee esityksessään kalvolle, jossa yhtiötä vertaillaan kilpailijoihin. Niitä alalla on jo runsaasti, kuten Vampr ja United Masters. 

Hynysen mielestä Family in Musicin tekee muita vahvemmaksi se, että kilpailijat keskittyvät vain pariin asiaan: esimerkiksi musiikin jakeluun tai tekijöiden yhdistämisen toisiinsa. 

Family in Music haluaa tarjota kaiken tarvittavan: jakelun, analytiikan, tekijänoikeuskorvauksien keräämisen, koulutuksen, tekijöiden yhdistämisen, budjetoinnin, päivittäisten trendien seuraamisen. Jopa henkisestä hyvinvoinnista huolehtimisen. 

Kännykkäsovellusta ei ole vielä saatu valmiiksi, mutta se on tulossa, Hynynen kertoo. Hän ei edes pidä sovellusta ”kovin oleellisena”, palveluahan voi käyttää nettisivujen kautta. 

Erityisen ylpeä Hynynen on yhdestä ominaisuudesta, jota kilpailijoilla ei ole. 

Se on digitaalinen prosessi nimeltään ”what you should do next”.

Käyttäjä voi luoda palvelussa uuden projektin, vaikkapa laulun kirjoittamisen viikossa.

Palvelu antaa projektille valmiin kalenterin. Jokaiselle päivälle on merkitty tehtävä, joka auttaa saamaan projektin valmiiksi.

Kuten: 

Harkitse laulun kirjoittamista toisen tekijän kanssa. 

Pohdi ylipäänsä urakehitysmahdollisuuksia alalla. 

Käytä sovellusta sopivan laulun nimen kehittämiseksi. 

Sovi laulusta saatavien taloudellisten tuottojen jakamisesta toisten tekijöiden kanssa.

Tarvitseeko artisti todella tällaisia neuvoja? Hynynen uskoo, että kysyntää on merkittävästi. 

”Oma kokemukseni on, että artistit ovat aika huonoja oman elämänsä hallinnassa.”

Maksullisen palvelun piti alun perin ilmestyä jo vuonna 2021. Se tapahtui vasta tänä keväänä. Syynä lykkääntymiselle olivat muun muassa koronapandemia ja tuotestrategian muuttuminen, Hynynen kertoo.

Nyt palvelua myydään erikoishintaan: kolme euroa kuussa. Normaalia hintaa, 10 euroa kuussa, ei ole kukaan koskaan vielä joutunut maksamaan.

Hynysen antamien tietojen perusteella rekisteröityneitä käyttäjiä on nyt yhteensä noin 6 200. Se ole kovin paljon, kun vertaa alan suosituimpiin palveluihin, joilla käyttäjiä on yli miljoona.

Hynyseltä ei saa selvää vastausta siihen, kuinka paljon palvelulla on aktiivisia ja maksavia käyttäjiä. HS:n haastattelemat yhtiön entiset työntekijät epäilevät, ettei aktiivisia käyttäjiä ole paljon. 

Hynynen kertoo, että ”softakielellä puhuttuna” käynnissä on vielä ”soft launch”, johon ei kannata iskeä isoja mainosrahoja. 

”Osittain tuote ei ole vielä kunnossa, ja siksi sitä korjataan. Meillä on vielä duunia tehtävänä siinä, että käyttäjät ymmärtävät palvelun ominaisuuksien arvon.”

Osa Hynysen liikeideasta liittyy niin sanottuun mustan laatikon rahaan. Black box money. 

Sillä tarkoitetaan tekijänoikeustuottoja, joista merkittävä osa jää tilittämättä itsenäisille tekijöille. 

”Artistit eivät saa tuloja kappaleistaan, koska he eivät kuulu tekijänoikeusjärjestöihin ja heidän kappaleisiinsa on liitetty puutteelliset tekijätiedot. Jakamatta jääneet rahat tilitetään myöhemmin markkinaosuuksien mukaan isoille yhtiöille”, Hynynen sanoo. 

”Meidän mielestämme tämä tilanne on moraalisesti väärin.”

Yksittäisten artistien tuotot eivät ole merkittäviä, mutta kun ne jäävät maksamatta miljoonille, jää ”mustaan laatikkoon” eri arvioiden mukaan vähintään satoja miljoonia euroja. 

Family in Music on kehittänyt Mgnta-nimistä lohkoketjupohjaista palvelua, joka voisi auttaa itsenäisiä tekijöitä saamaan nämä kadotetut rahat itselleen. Palvelua on yhtiölle ollut luomassa kokenut musiikkialan yrittäjä Kevin Bacon. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuonna 2022 projektille puolitoista miljoonaa euroa rakennetukea. Se oli rahoituskierroksen suurin yksittäinen tukisumma. 

Entisten työntekijöiden mukaan kehitystyössä on edistytty, ja jos se saadaan käyttäjille tarjolle, se voisi erottaa Family in Musicin muista kilpailijoista.

Aivan yksinkertaista tämäkään ei ole. Samanlaisia ratkaisuja kehittävät kovaa vauhtia monet muut yhtiöt.

Iso ongelma on sekin, että ratkaisusta on vaikea saada kaupallisesti kannattavaa. Family in Music onkin radikaalisti pienentänyt odotuksiaan palvelusta saatavien tulojen suhteen. 

”Opimme markkinoilta, että tässä teknologiassa on itsenäisille artisteille asioita, jotka ovat liian vaikeita ymmärtää”, Hynynen selittää.

Hynynen kierrättää toimittajaa ja kuvaajaa Keilaniemen tiloissa. Samassa Musiikin satama -rakennuksessa toimivat muun muassa Teosto ja Gramex. 

Yhdessä siivessä on kymmenkunta studiohuonetta, joista kahdessa on ihmisiä. 

Studiot ovat osa Hynysen liikeideaa.Yksi niistä edustaa uutta, Dolby Atmos -teknologiaa. Hynynen vie vieraat sisään, koska haluaa esitellä, miltä tällä teknologialla miksattu musiikki kuulostaa. 

Harry Styles alkaa laulaa As It Was -hittiään.

”Tämä on musiikin tulevaisuus, ja tätä ei voi vielä monessa paikassa Suomessa tehdä.”

Jo aiemmin Hynynen harjoitti studioliiketoimintaa Jiffel Music -yrityksensä kautta.

Vuoden 2021 lopussa perustettiin uusi yhtiö, joka alkoi pyörittää Keilaniemen studiotiloja. Open Creative Housen avajaisia juhlittiin marraskuussa 2022 Slush-etkoiksi kutsutussa tilaisuudessa. 

Business Finland myönsi studioyritykselle tukea vuonna 2022 kaksi miljoonaa euroa. 

Liikeidea on kuin kuntosalilla. Jäsenmaksua vastaan saa käyttää talon palveluja ja hengailla vapaasti avoimissa tiloissa. Edullisin jäsentyyppi maksaa 100 euroa kuukaudessa. Sillä saa 16 tuntia studioaikaa. 

Kuukausimaksullisia käyttäjiä studioilla on Hynysen mukaan ”kymmeniä”. Sen tarkempaa lukua hän ei osaa kertoa. 

Alalla epäillään, onko konseptille kysyntää. Ihmiset tekevät musiikkia yhä enemmän kotonaan. Hyviä ohjelmia saa nykyisin muutamalla sadalla eurolla, eikä sen lisäksi tarvitse välttämättä muuta kuin tietokoneen. Studioitakin on Helsingissä paljon.

”Jos minulta kysyttäisiin neuvoa, kannattaisiko Keilaniemeen perustaa studiotiloja vuokraava yritys, sanoisin, että ei missään nimessä”, sanoo pitkään musiikin parissa työskennellyt henkilö.

Open Creative Housen toiminnasta vastaava muusikko Tommi Kalenius uskoo tarpeeseen: kotona äänittäessä tulee ulkoa melua, ja naapureitakin voi alkaa ärsyttää jatkuva musiikin äänittäminen.

Sekä Kalenius että Hynynen puhuvat tilaisuuksista, joita Open Creative Housen tiloissa on järjestetty. On ollut koulutuspäiviä, biisileirejä ja vastaavia.

”Roope Rainisto oli täällä puhumassa tekoälystä ja omasta urastaan, Deutsche Telekomin ylin johto järjesti yritystapahtuman, Kiinasta oli vierailemassa maakuntapomojen porukka...”, Kalenius luettelee.

Hynynen väläyttää vielä, että jatkossa studioita voitaisiin käyttää myös av- ja pelialan tarpeisiin. 

Entisten työntekijöiden mukaan Family in Musicin johdolla – käytännössä Hynysellä – on ollut suuria vaikeuksia päättää, mihin yritys keskittyy. 

”Kaikki tiivistyi yhtiön perustajan omaan visioon jostain, josta oli hirveän vaikea saada tolkkua”, kuvaa asioita läheltä seurannut entinen työntekijä. Hän ei halua esiintyä nimellään.

Yhtiössä alkuvaiheessa operatiivisena johtajana toiminut Hannu Nissinen sanoo, että hän ei halua arvostella Hynystä, koska startup -maailmassa räksyttäjiä riittää. 

Hän myöntää kuitenkin, että ”haasteita” oli erityisesti siinä, että mahdollisille asiakkaille oli vaikeuksia viestiä, mikä juuri Family in Musicissa on erityistä.

”Syntyykö ihmisille selkeä mielikuva yhtiöstä nähdessään sen mainoksen? Ymmärtävätkö he, mitä hyötyä tuotteesta on heille? Näitä pohdittiin paljon.”

Fokusoitumisvaikeuden myöntää Hynynenkin, mutta sanoo pitävänsä niitä tyypillisinä kasvuyhtiöille. Ongelmaa ratkotaan, Hynynen vakuuttaa ja esittelee neuvotteluhuoneen seinään kiinnitettyä kasaa post it -lappuja. Toimistolla järjestettiin vastikään workshop-päiviä, joilla pyrittiin kirkastamaan tuotetta ja markkinointiviestiä.

Hynynen sanoo ajattelevansa, että osa musiikkialalta tulleesta kritiikistä johtuu siitä, että ihmiset ovat huonosti perillä musiikkiteknologiayhtiöistä. Kotimaisia vertailukohtia ei löydy.

Family in Musicin liikevaihto nousi vuonna 2021 yli miljoonan euron. Studiotiloja vuokraavan Open Creative Housen liikevaihto oli seuraavana vuonna niin ikään miljoonan euron luokkaa. 

Mistä myynti koostuu, kun yrityksillä ei ole ennen vuotta 2023 ollut oikeastaan mitään myytävää tuotetta? 

Voisi luulla, että parhaiten kysymykseen osaa vastata Juha Hynynen, joka työskenteli Family in Musicin talousjohtajana kesään 2022 saakka. Sen jälkeen hän on toiminut business advisorina.

Hän ei sukunimestään huolimatta ole sukua toimitusjohtaja Hynyselle.

Puhelun aluksi Juha Hynynen sanoo, ettei oikeastaan ollut missään vaiheessa kokonaisvastuussa yhtiön talousasioista. Rooliaan hän kuvailee ”ennemmin neuvonantajaksi”.

”Olen rakentanut erilaisia ennustemalleja liittyen liiketoimintaan.”

Miten yritys voi kerryttää yli miljoonan euron liikevaihdon ilman myytävää tuotetta? 

”Se liittyy ekosysteemin kehitykseen ja liiketoimintakonseptin siirtoon.”

Käydään yhtiöiden rahavirtoja läpi toimitusjohtaja Jukka Hynysen kanssa. 

Selviää, että Family in Music on saanut tuloja Open Creative Houselta palveluista, vuokrista ja konseptikehityksestä. 

Open Creative House on saanut tuloja sekä Family in Musicilta että Hynysen alkuperäiseltä Jiffel-yhtiöltä – ”innovaatioklusterin liittymismaksuina”.

Jiffel taas on saanut tuloja Open Creative Houselta myymällä sille studiolaitteistoja. 

Toisin sanoen liikevaihto näyttää muodostuneen rahojen siirtelystä yhtiöiden välillä.

Business Finland asetti studioita vuokraavan Open Creative Housen rahoitukselle ehdon: Rahaa tulee erissä sitä mukaa, kun yritys kerää vastaavan summan omalla toiminnallaan. Kun liikevaihtoa on tullut, Business Finland on antanut rahaa. 

Toimitusjohtaja Jukka Hynynen korostaa, että kaikki on tehty sääntöjen mukaisesti. Business Finlandin ehtojen mukaan omien yhtiöiden välillä saa tehdä ”intressitilityksiä”, jos niillä ei tehdä voittoa.

Ryppääseen kuuluva Hynysen alkuperäinen yhtiö Jiffel teki viime tilikaudella voittoa miltei puoli miljoonaa euroa. Hynysen mukaan rahaa on tullut muualtakin kuin konserniyhtiöiltä, esimerkiksi levy-yhtiötoiminnasta, elämyspalveluista, majoituspalveluista ja työyhteisövalmennuksista. 

Entiset työntekijät kertovat olleensa huolissaan yhtiöiden välisen rahaliikenteen epäselvyyksistä. 

”Minulla oli tunne, että yhtiön johtaja oli itselleen oikeuttanut, että hän voi käyttää vapaasti systeemiltä saamaansa rahaa, kun on onnistunut sen keräämään. Julkisessa rahassa on aika hienovarainen ero, milloin sitä käytetään hyödyksi ja milloin sitä hyväksikäytetään”, sanoo yhtiön entinen työntekijä.

Perillä taloustilanteesta on ollut lähinnä Hynynen itse. 

Hynynen vertaa yritystensä suhdetta äidin ja lasten väliseen suhteeseen. Uudet yhtiöt ovat ”pullahtaneet” ulos, kun niiden ideaa on aluksi kehitetty edellisen yhtiön sisällä, hän kuvailee.

”Kun vanha yhtiö on maksanut uuden yhtiön asioita, jotka eivät sille kuulu, on luontevaa että uusi yhtiö maksaa ne takaisin. Vähän kuin että vanhempi on maksanut lapsensa opiskelut sekä ensimmäisen kämpän ja laskuttaa ne lapselta takaisin, kun lapsi saa työpaikan.”

Matkan varrella yhtiö on saanut houkuteltua mukaan muutamia niin sanottuja enkelisijoittajia, kuten Rovio-yhtiöstä tunnetun Peter Vesterbackan. 

Kesällä 2022 Family in Music keskeytti yksityisen rahoituskierroksensa tuloksettomana. Toimitusjohtajan mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan sotki markkinat, mutta yhtiö neuvottelee parhaillaan uudesta yksityisestä rahoituksesta. 

Hän myös kertoo taanneensa itse yli 1,8 miljoonan euron edestä yritystensä innovaatio- ja tuotekehityslainoja.

Talousvaikeudet ovat osin itseaiheutettuja, katsoo moni yhtiön entinen työntekijä. Esimerkiksi Keilaniemen tilat aiheuttavat tilinpäätöksen perusteella kymmenien tuhansien eurojen kuukausikulut. 

Yhtiössä kumppanuuspäällikkönä 2021–2022 työskennellyt Jeff Bacon vahvistaa, että tämä vaikeutti yrityksen toimintakykyä. 

”Olen nähnyt monien startupien tekevän saman virheen: hankitaan liian kallis toimisto liian aikaisin. Se ei ole koskaan päättynyt hyvin niiden yritysten kannalta.” 

Hynynen puolustaa Keilaniemen tiloja, koska alue on merkittävä bisnes- ja tutkimuskeskittymä, jossa toimii muitakin suomalaisia musiikkialan yhtiöitä. Toimintaa ei olisi ”strategisesti kannattanut tehdä minnekään muulle alueelle”.

Vuonna 2021 yhtiöön tuotiin suurella hehkutuksella brittiläiset musiikkialan konkarit Kevin Bacon ja Tim Delaney. Delaney jätti yhtiön kesällä 2022.

Ovi on muutenkin käynyt tiheään. Väkeä on tuotu ulkomailta ja kotimaasta. Eri osa-alueiden johtajia on nimetty.

”Rekrytointipolitiikka oli arvaamatonta. Se perustui lähinnä siihen, kehen yrityksen perustaja törmäsi milloinkin esimerkiksi Linkedinissä. HR-hallintoa ei ollut. Välillä ei ollut selvää, mihin rooliin ihmiset ovat tulossa töihin”, sanoo yksi entinen työntekijä. 

Yhtiössä esimerkiksi tehtiin isoa markkinointikampanjaa, kun tuote oli vielä keskeneräinen. Family in Musicin nimeä saatiin tutuksi, mutta ihmisille ei käynyt selväksi, mitä varten yhtiö oli olemassa.

”Varmasti vuosien aikana on tullut hutilaukauksia ja oppikokemuksia. Niissä hetkissä ne päätökset ovat silti tuntuneet oikeilta”, Hynynen sanoo. 

”Startupissa tulee väkisin hetkiä, kun tulee lunta tupaan. Tässä bisneksessä on tärkeintä sama asia kuin urheilussa: kyky toipua tappiosta.”

Monet työntekijät ovat tehneet Family in Musicille työtä konsulttisopimuksella. Elokuussa 2022 iso osa sopimuksista katkaistiin. HS:n tietojen mukaan yritys on kiistellyt joidenkin kanssa palkkioista. 

Yksi riitoihin jäänyt on Henriette Heimdal, joka työskenteli kansainvälisen kasvun ja markkinoinnin päällikkönä. Hän on vienyt palkka-asiansa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen.

”Yhtiö ei ole kunnioittanut keskinäistä sopimustamme ja on jättänyt maksamatta minulle tuhansia euroja”, Heimdal sanoo.

Hynynen sanoo pitävänsä laskuja perusteettomina. 

Sitten on se vene. 

Hynynen on esitellyt ylellistä kulkupeliään sosiaalisen median tileillään. Rekisterinumero paljastaa, että malli on Sunseeker Manhattan. Vastaavanlaisia moottoriveneitä myydään jopa puolen miljoonan euron hintaan. 

Hynynen rekisteröi veneen Jiffel-yrityksensä nimiin tammikuussa 2021. 

Moni HS:n tavoittama henkilö nosti esiin Hynysen veneen. Muutama heistä kertoo varoittaneensa tätä mielikuvista, joita muskeliveneen hankkiminen ja julkinen esittely voi saada aikaan samoihin aikoihin, kun Business Finland oli myöntänyt hänen toiselle yhtiölleen neljän miljoonan euron lainan.

”Tuollaiset veneet hankitaan normaalisti siinä vaiheessa, kun on tehty menestyksekäs exit yrityksestä”, yksi haastateltava sanoo. 

Kun Hynyseltä kysyy asiasta, hän alkaa nauraa. 

Veneeseen ei ole missään tapauksessa käytetty Business Finlandin rahoja, hän vakuuttaa. Eikä sitä ole hankittu leveilyä varten. 

”Hankin veneen myymällä edellisen ja ottamalla lisäksi lainaa. Vene on Jiffelin liiketoimintayksikkö. Sillä harjoitetaan charterliiketoimintaa yrityksille. Nyt se on kunnostettavana tulevaa kesää varten.”

Onko järkevää ottaa 200 000 euroa uutta lainaa, kun velkaa on entuudestaan ja työn alla on kahden uuden yrityksen toiminnan käynnistäminen? 

Kyllä, sanoo Hynynen. Hankinta oli liiketoiminnallisesti järkevä, kun ”näin uniikki yksilö ja diili osui kohdalle”. Neuvottelut venekaupasta aloitettiin hänen mukaansa jo ennen Business Finlandin rahoituspäätöstä. 

Hynynen sanoo, ettei venettä hankkiessa ymmärtänyt, että se voisi herättää epäilyksiä siitä, onko valtion rahoja käytetty veneen hankintaan. 

Yhtiön neuvonantajiksi lähtivät Peter Vesterbackan lisäksi muun muassa MTV:n ja Universal Musicin entinen toimitusjohtaja Jarkko Nordlund ja Nokian entinen teknologia- ja palvelujohtaja Tero Ojanperä.

Työntekijät toivoivat Nordlundin ja Ojanperän puhuvan järkeä Hynyselle, mutta HS:n lähteiden mukaan vaikutuksia ei havaittu. HS:n tietojen mukaan Ojanperä ja Nordlund keskustelivat jo kesällä 2021 kriisiytyneen yhtiön ongelmista joidenkin työntekijöiden kanssa.

Nyt tämäkin kaksikko on jättäytynyt projektista pois. He sanovat, ettei heillä ole käsitystä yhtiön tämänhetkisestä tilanteesta. 

Nordlund ei halua kommentoida luottamuksellisia keskusteluja. 

Moni uskoo, että Family in Musicin ongelmia selittää ainakin osin se, että Jukka Hynynen on halunnut pitää vallan itsellään kaikissa tilanteissa. 

”Jukalla oli valtava kunnianhimo, mutta näin jälkiviisaasti hänellä olisi pitänyt olla realistisempi näkemys siitä, mihin kaikkeen pystyy samaan aikaan. Juka ei kuunnellut neuvojani, koska ne eivät sopineet hänen omiin ajatuksiinsa. Tämä ei ole mitenkään tavatonta startup-maailmassa”, sanoo managing director -tittelillä yhtiössä työskennellyt Tim Delaney.

Hän kertoo lähteneensä yhtiöstä ymmärrettyään, ettei hänen haluttu johtavan yhtiötä. Lokakuussa 2021 julkaistussa tiedotteessa Delaneyn kerrottiin ottavan vastuulleen yhtiön päivittäisen liiketoiminnan johtamisen.

Hynysen tyyliä kuvataan kaoottiseksi ja kokemattomaksi. Suunnitelmat muuttuivat nopeasti.

”Ideoita esiteltiin työntekijöille niin, että johtaja oli edellisenä viikonloppuna selaillut netissä asioita aamusta iltaan ja löytänyt sieltä uuden ajatuksen, jonka perään päätettiin lähteä”, entinen työntekijä sanoo.

Entisen kumppanuuspäällikön Jeff Baconin mukaan päätöksiä eivät aina tehneet ne, joilla oli siihen paras kyky. 

”Minusta tuntui, että johtajalle tuotti vaikeuksia työskennellä ihmisten kanssa, jotka olivat kokeneempia ja paremmin perillä asioista kuin hän itse.”

Toisaalta räiskyntä kuuluu startup-yhtiöihin, muistuttaa entinen operatiivinen johtaja Hannu Nissinen. Hänkin myöntää viestintäongelmat. 

”Maanantaina saatettiin palaverissa kertoa porukalle, että heidän projektistaan vedetäänkin töpseli irti. Samalla se aiheutti todennäköisesti turvattomuutta ja epävarmuutta muille.”

Toisaalta Jukka Hynystä kiitellään loputtomasta innokkuudesta, visionäärisyydestä ja kyvystä tehdä onnistuneita hakemuksia, joilla yhtiö on kerännyt itselleen rahoitusta.

Peter Vesterbackan mukaan Hynynen on ”tyyppi, joka saa aikaiseksi”. Hänen mukaansa startup-maailmassa on varsin yleistä, että kaikkia ei voi miellyttää.

Tommi Kaleniuksen mukaan Hynysen tekemistä leimaa suomalaiselle epätyypillinen kunnianhimo.

”Jokainen käy oman matkansa. Kukaan ei synny hyväksi johtajaksi.”

Hynynen on verrannut itseään johtajana esimerkiksi Steve Jobsiin ja Elon Muskiin. Hän sanoo tunnistavansa itsessään joitain samoja luonteenpiirteitä, kuten äärimmäisen pikkutarkkuuden.

”Tämä on ollut itselleni valtava johtajuuskoulu. Toivotan vilpittömästi onnea kenelle tahansa, joka yrittää samaa. Olen pyrkinyt kehittymään esimerkiksi viestinnässä, ja tiedän, etten ole aina ollut erityisen rakentava”, Hynynen myöntää. 

Moni musiikkialan vaikuttaja muistuttaa, että alalla suhtaudutaan aina epäilevästi uusiin innovaatioihin. Siksi Hynysen liiketoimintaa ei haluta teilata ainakaan omalla nimellä ja saada mainetta henkilönä, joka ei uskonut uuteen innovatiiviseen ideaan. 

Samalla pelätään Family in Musicin kaatumista. 

”Mitä käy, jos musiikkialan kehittämiseen varatut rahat menevät nyt aivan vääriin asioihin? Minkälaisen maineen se jättää siitä, kannattaako musiikkialalle antaa tulevaisuudessa julkista rahoitusta”, yksi haastateltava kysyy.

Moni haluaakin kääntää katseen Hynysestä Business Finlandiin. 

Valtiota kyllä kiitellään halusta satsata luovan alan kehitykseen. Alaa on alettu ymmärtää aiempaa paremmin. 

Mutta millä asiantuntemuksella valtion rahoitusyhtiö on arvioinut Family in Musicin ja Open Creative Housen liikeideat niin lupaavaksi, että niitä on rahoitettu näin merkittävillä summilla? Varsinkin kun yritykset eivät ole saaneet merkittävää yksityistä rahoitusta. 

HS:n tietojen mukaan Business Finlandille tehtiin viime syksynä nimetön ilmianto, jossa pidettiin aiheellisena selvittää, ovatko Family in Music tai muut siihen sidoksissa oleva yhtiöt rikkoneet rahoituksen ehtoja. 

Tätä Business Finland ei suostu kommentoimaan vedoten siihen, että sen valvonta- ja tarkastustoiminta ei olisi enää tehokasta, jos siitä kerrottaisiin julkisuudessa.

Business Finlandin asiantuntija Aki Parviainen sanoo, että Business Finlandin asiantuntija Aki Parviainen sanoo, että osana Marinin hallitusohjelmaa syntynyt luovan talouden tiekartta on kannustanut rahoittamaan luovan alan hankkeita. Rahaa on annettu vain hankkeille, joilla oli ”uskottava hakemus”.

”On lähdetty siitä, että luovasta alasta saataisiin luovaa taloutta. Ajatuksena on, että valtion tuki ei olisi vain ja ainoastaan kulttuuri- ja taideprojektien edistämistä, vaikka niilläkin on erittäin iso arvo.”

Parviainen sanoo tietävänsä kritiikistä, joka kohdistuu viraston käyttämien asiantuntijoiden pätevyyteen.

”Yksi näkökulma on se, että emme tajua luovaa alaa tarpeeksi hyvin. Toinen näkökulma on se, että meille tämä on hyvin tyypillinen tilanne. Olemme vuosien aikana olleet rahoittamassa monia uusia avauksia: vihreää siirtymää, kvanttilaskentaa, tekoälyä ja niin edelleen”, hän sanoo.

Business Finland antaa riskirahoitusta. Siihen kuuluu myös mahdollisuus hankkeiden epäonnistumiseen, Parviainen sanoo ja korostaa kommentoivansa asiaa yleisellä tasolla.

”Ei voi tehdä munakasta rikkomatta munia.”