Aamulehti

Nokialainen Sakari Paunila asennutti aurinkopaneelit katolleen viime vuoden lopulla. Iäkäs yli 350-neliöinen pappilarakennus ja sen yhteydessä oleva, asumiseen kunnostettu suurehko kivinavetta kuluttavat noin 2–3-kertaisesti sähköä tavalliseen sähkölämmitteiseen omakotitaloon verrattuna.

Kun sähkön hinta kiipesi viime vuonna nousuun, Paunila osti kaikkine sähkötöineen yli 20 000 euroa maksaneen aurinkopaneelivoimalan kotiinsa Nokian Sarkolaan.

”Silloin oli kaamea paniikki, kun meilläkin kulutus on pahimmillaan 60 000 kilowattituntia vuodessa. Peloteltiin, että sähkön hinta ei tule enää koskaan putoamaan alle 10 sentin”, hän sanoo.

Talvella ja alkukeväästä uudet paneelit toimivat hyvin, mutta myöhemmin keväällä sähköntuotantoon tuli yllättäviä katkoksia, kun aurinko alkoi paistaa enemmän ja korkeammalta. Aamulehti on nähnyt kuvakaappauksia Paunilan sähkönseurantajärjestelmästä, ja katkot ajoittuvat yleensä kello 12–15 välille iltapäivään.

Paunilan mukaan aurinkopaneelit lakkaavat toimimasta pahimmillaan useita kertoja päivässä ylijännitteen vuoksi: kun vaihejännite on yli kymmenen minuuttia yhtäjaksoisesti liian korkealla, invertteri ajaa paneelien toiminnan alas suojatakseen laitteistoa. Kun kesällä verkon käyttö on vähäistä ja tuotanto suurta, Paunilan aurinkopaneelit ylittävät sallitun jännitteen toistuvasti.

”Nyt pörssisähkön hinta on hyvin minimaalinen, ja ne pienetkin muruset, joita ylituotannon myynnistä saisi, menevät käytännössä hukkaan, kun invertteri pätkii kovimman tuotannon aikana”, Paunila harmittelee.

Elenian verkkoon liitettyjen paneelilaitteistojen määrä yli kolminkertaistui viime vuonna verrattuna vuoteen 2021. Elenia on Suomen toiseksi suurin jakeluverkkoyhtiö, joka toimii Pirkanmaalla yhteensä 20 kunnan alueella.

Suuresta kysynnästä huolimatta haja-asutusalueilla ei toistaiseksi ole tiedossa laajoja ongelmia aurinkopaneelien mitoituksessa, kestävää kehitystä vauhdittavan valtionyhtiö Motivan asiantuntijan Milja Aarni kertoo. Kyse on ennemminkin yksittäisistä sijainneista.

Paunilan aurinkovoimala on keskivertoa pienvoimalaa suurempi, sillä se tuottaa enimmillään noin 21 kilowattipiikkiä sähköä. Sähköverkkoyhtiö Elenian mukaan kotitalouksien aurinkopaneelien keskimääräinen teho on 8,1 kilowattipiikkiä.

Paneelit asensi pirkanmaalainen sähköurakoitsija Avitor Sähkö oy. Toimitusjohtaja Arto Vitkalan mukaan tapaus on urakoitsijalle valitettava, sillä urakoitsija on hakenut verkkoyhtiö Elenialta hyväksynnän Paunilan voimalalle, ja se on Elenian harkinnan perusteella myönnetty. Vitkala arvelee, että Elenia on antanut liian suurelle voimalalle verkkoon kytkentäluvan ilman, että verkkoa parannetaan. Suurikokoinen voimala nostaa verkon jännitettä, jos liittymän oikosulkuteho on liian pieni.

”Asiakasta tietysti harmittaa, kun invertteri sammuilee päältä pois parhaan tuotannon aikana", hän sanoo. Vitkalan mukaan Paunilan kohtaamia ongelmia ei pitäisi sattua, jos laitos on saanut kytkentäluvan verkkoyhtiöltä.

Sähköverkosta vastaavan Elenian kumppanuus- ja innovaatiopäällikön Harri Salomäen mukaan on harvinaista, että verkossa on pientuotantolaitteiden ylijänniteongelmia. Kytkentälupa annetaan automaattisesti vain alle 6,9 kilowattipiikin laitteistolle, ja sen ylittävien laitteiden kohdalla Elenia tarkastelee, kestääkö verkko voimalan tuomaa kuormaa.

Salomäen mukaan Paunilan pienvoimala on mennyt Elenian laskennan kautta, eikä siinä silloin ilmennyt mitään poikkeavaa. Jos ongelmia esiintyy, tyypillisesti ne koskevat haja-asutusalueiden heikompaa verkkoa, jonka vuoksi Elenia joutuu vahvistamaan verkkoa ennen kuin voi antaa käyttöönottoluvan. Laitteiden ylijänniteongelmia on tullut Salomäen mukaan tietoon hyvin vähän.

Haja-asutusalueilla jännite on hieman tavallista korkeampi, jotta se riittää kauimmaisillekin taloille. Verkkoyhtiöillä on lakisääteinen velvollisuus turvata sähkön laatu myös syrjäseuduilla.

Paunilan mukaan liian korkeassa jännitteessä voi olla kyse osin myös siitä, että saman muuntajan perässä olevat naapurit ovat tuoreeltaan asentaneet aurinkopaneeleita. Muidenkin voimalat ovat katoilla, ja niiden lappeet ovat samaan ilmansuuntaan, joten myös tehopiikki tulee samoihin aikoihin. Paunila uskoo, että verkon lähtöjännitettä hieman laskemalla hänen ongelmansa helpottuisi.

Jos sähköverkko on vanhaa, se on mitoitettu menneen ajan tarpeiden mukaan. Sähkön pientuotanto kotona ja esimerkiksi sähköautojen käyttö ovat lisänneet tehohuippuja verkkoon. Tehohuippujen merkitys korostuu erityisesti haja-asutusalueilla.

Yrittäjä Arto Vitkala arvioi, että aurinkopaneelien ennätyssuosion vuoksi verkkoyhtiöille voi tulla ongelmia suuren ilmoitusmäärän käsittelyssä. Avitor asentaa omakotitaloihin noin 200 aurinkovoimalaa vuodessa ja isompia voimaloita kymmenkunta vuodessa.

”Jossain vaiheessa haja-alueella tulee olemaan ongelma, että voimaloita on liikaa. Jos suosio on kova, kerkiääkö verkkoyhtiö käsittelemään niitä sitä mukaa, mitä niitä rakennetaan ja oikeasti miettimään koko verkon kuvaa hyvin?” hän kysyy.

Salomäen mukaan Elenia on kehittänyt järjestelmien automatiikkaa ja työkulkuja, jotta merkittävästi kasvaneet hakemusmäärät saadaan käsiteltyä. Alle 6,9 kilowatin laitteistojen käsittelyaika on yleensä noin kaksi työpäivää, ja sen ylittävien laitteistojen noin 4–5 työpäivää. Ajoittaisissa ruuhkatilanteissa käsittelyssä voi kestää kauemmin.

Salomäen mukaan Paunilan käyttöpaikka on haja-asutusalueella, jossa Elenia ei ole vielä investoinut toimintavarmuuden parantamiseen, mutta verkon tila on kuitenkin hänen mukaansa varsin hyvä ja paikalle on asennettu uudet sähkömittarit.

Mittareiden perusteella jännite on noin 6–7 prosenttia nimellisjännitettä korkeampi, mutta Salomäen mukaan vaaditun standardin mukainen. Yli 10 prosentin ylijännitteen tunnistaa vain Paunilan aurinkopaneelien oma invertteri.

Sen selvittämiseksi, johtuuko ylijännite asiakkaan omista järjestelmistä vai Elenian verkosta, Elenia lupaa asentaa lähiaikoina erillisen sähkönlaatumittarin, jolla voidaan seurata sähkönlaatua ja jännitteitä. Jos mittauksen aikana selviää sähköverkosta johtuvia vikoja, Elenia tekee tarvittavat toimenpiteet verkon kehittämiseksi ja asian korjaamiseksi.

Jos kyse on verkosta, verkon vahvistaminen tai uudelleen rakentaminen on verkkoyhtiön vastuulla. Verkkoyhtiö ei siis veloita siitä asiakkaalta erikseen, vaan sisällyttää parannukset kustannuksiinsa.

Salomäen mukaan tämän vuoden 1 800 kytkennästä noin 100 kohteessa on pitänyt vahvistaa verkkoa.

Urakoitsija Arto Vitkala arvioi, että voimalan koon ja verkon suuren jännitteen lisäksi paneelien toimimattomuuteen voi vaikuttaa myös kaapeli, joka kulkee pappilarakennuksen katolla sijaitsevasta voimalasta asuinrakennuksena käytettävään kivirakennukseen, jossa sijaitsevat myös sähköliittymän mittarit.

”Voi olla, että suurentamalla kaapelia rakennusten välillä jännitteen nousu saattaisi pysyä sen verran maltillisena, ettei se tekisi tätä ongelmaa. Mutta se ei silti poista sitä tilannetta, että lähtöjännite on jo nostettu pari prosenttia Elenian puolelta ylemmäs.”

Jos ylijänniteongelmat johtuvat mittarien takana olevasta Paunilan omasta sähköjärjestelmästä ja sen mitoituksesta, Elenian Salomäki kertoo, että asia tuodaan esille ja yhtiö auttaa asian ratkaisemisessa.