Kun kyläilijä astuu vierailulle suomalaiseen kotiin, hänelle tarjotaan ensimmäisenä villasukkia suuresta korista. 

Ehkä siksi, kun lattioilla on niin vähän mattoja, että varpaat palelevat helposti. Näin pohtii Norjasta pari vuotta sitten Suomeen muuttanut Christoffer Myrdal. 

”Norjassa lattiat vuorataan matoilla”, hän selittää. 

Saman on huomannut Yhdysvalloista kotoisin oleva Jade Ventoniemi.

”Useimmat ihmiset pitävät villasukkia sisällä. Minäkin rakastan niitä”, Ventoniemi sanoo. Hän on asunut Suomessa neljä ja puoli vuotta. 

Hänkin on pannut merkille, kuinka vähän suomalaisissa kodeissa on mattoja. Myös yhdysvaltalaisissa kodeissa lattiat ovat hänen mukaansa niitä täynnä.

”Joissain suomalaisissa taloissa on lattialämmitys, mikä on aivan uusi asia minulle. Se tuntuu luksukselta, aivan kuin olisi hotellissa. Mutta ehkäpä juuri lattialämmityksen takia mattoja ei käytetä”, Ventoniemi miettii. 

Jade Ventoniemi ja Christoffer Myrdal tuottavat molemmat sosiaaliseen mediaan videoita, joissa he kertovat ulkomaalaisina tekemiään havaintoja Suomesta. Nyt olemme pyytäneet heitä kertomaan, millaisia asioita he ovat panneet merkille suomalaisten asumisessa.

Ventoniemen ja Myrdalin lisäksi jutussa havainnoistaan kertovat Liudmyla Zakharova Ukrainasta, Adina Jitaru Romaniasta sekä Zenie Velasco Filippiineiltä. Zakharova on asunut Suomessa kaksi vuotta, Jitaru seitsemän vuotta ja Velasco viisi vuotta. 

Heille harvemmin tarjotaan villasukkia, sillä he astuvat usein suomalaiskoteihin työtehtävissä – he toimivat siivoojina kotisiivouspalvelu Freskassa. 

Yksi nimittäjä tuntuu suomalaisissa kodeissa olevan ylitse muiden. Ne ovat minimalistisia. Tämän nostavat esiin kaikki viisi haastateltua.

Mimimalismilla he tarkoittavat sitä, että kodit ovat sävyiltään vaaleita, suorastaan valkovoittoisia, ja niissä on paljon vähemmän tavaraa kuin heidän kotimaissaan. Toki suomalaiskodeissakin tavaran määrä vaihtelee, ja he ovat huomanneet, että esimerkiksi vanhemmalla väellä voi olla enemmän tavaraa kuin nuorilla aikuisilla. 

Freskalaiset kiittelevät, että tavaroiden vähäinen määrä tekee siivoamisesta helpompaa. He kaikki kertovat ihastuneensa pelkistettyyn tyyliin ja valkoisuuteen suomalaiskodeissa siivoamisen myötä ja omaksuneensa sen myös omiin koteihinsa. 

”Kun otan kodistani kuvia Facebookiin, filippiiniläiset tuttavani ihastelevat sitä minimalistiseksi ja viihtyisäksi”, Zenie Velasco kertoo.

”Filippiineillä kodit ovat todella täynnä erilaisia värejä, ja kaikki suojataan muovilla. Jopa uuden kaukosäätimen päälle laitetaan muovia, jotta se ei naarmuunnu. Kaikkialla on suojuksia, vahakankaita ja kukkakuosia. Itse olen tullut allergiseksi väreille”, Velasco sanoo ja nauraa. 

Eikö suomalainen valkoisuus koskaan kyllästytä freskalaisia? Vain Adina Jitaru myöntää, että joskus vähän. Hän on ratkaissut asian omassa kodissaan maalaamalla yhden seinän muun väriseksi, vaikkapa harmaaksi.

Jade Ventoniemi tunnistaa kodeista myös hyvin samantyyppisiä huonekaluja. 

”Välillä tuntuu, että kaikilla on sama tv-taso ja metallijalkainen olohuoneen pöytä.” 

Christoffer Myrdal kuvailee suomalaiskoteja myös sanalla ”moderni”. Hän bongailee niistä paljon alumiinin ja marmorin kaltaisia pintoja siinä missä norjalaiset suosivat sisustuksessaan enemmän puuta.

Yhden tavararyhmän kohdalla suomalaiset kuitenkin tekevät minimalismissa freskalaisten mukaan poikkeuksen: kodeissamme on poikkeuksellisen paljon kirjoja. 

”Ja ne keräävät pölyä, mikä on siivoamisen kannalta haastavaa”, toteaa Liudmyla Zakharova. 

Samoin kynttilöitä tuntuu löytyvän ihmeen paljon monesta kodista.

Ja lastenhuoneista löytyy tavaraa ja sotkuakin, siivoojat myöntävät.

On myös paljon esineitä ja tuotemerkkejä, jotka kaikki viisi haastateltavaa tunnistavat suomalaiskodeissa. Marimekko, Finlayson, Iittala, muumit, he luettelevat.

”Norjassa ei ole yhtäkään brändiä, jota norjalaiset rakastaisivat kuten suomalaiset rakastavat omiaan”, Christoffer Myrdal sanoo.

Esimerkiksi muumeja voi löytää melkein mistä vain: lelukopasta, lakanoista, pöytäliinoista, pyyhkeistä ja astioista. 

”Te todellakin olette ottaneet Muumi-brändistä kaiken irti”, Myrdal sanoo. 

Siivoojat uskaltavat vähän kritisoidakin brändien yliviljelyä. 

”En oikeastaan ymmärrä, miksi Iittalaa ja Marimekkoa on kaikkialla – ihan kaikkialla. Miksi?” Liudmyla Zakharova kysyy.

”Joskus mietin, miksi nämä kuosit ovat niin suosittuja ja kalliita. Esimerkiksi tavallinen kangaskassi, jossa lukee vain Marimekko”, Adina Jitaru sanoo. 

”Ehkä hinta johtuu paikallisuudesta”, Zenie Velasco pohtii.

Sitten on niitä ratkaisuja, jotka ovat ensin ihmetyttäneet, sitten ihastuttaneet. 

Kun Christoffer Myrdal muutti Suomeen, hänen ensimmäisessä asunnossaan ei ollut pyykinpesukonetta. Kun hän huomasi wc-istuimen vieressä bideesuihkun, hän ounasteli sen liittyvän jotenkin pyykinpesuun. 

”Sitten aloin huomata käsisuihkuja joka paikassa ja opin, mikä se oli. Ajattelin, että se on aika henkilökohtainen juttu, joka sopii kotiin, mutta että joku suihkuttelisi sillä työpaikalla... Olin ihan ällikällä lyöty”, Myrdal kertoo. 

Myös Jade Ventoniemi ihmetteli aluksi käsisuihkun käyttötarkoitusta ja arvaili, että se on ehkä tarkoitettu siivoamiseen. 

”Kun opin, mitä varten se on, ihastuin siihen niin paljon, että palatessani Yhdysvaltoihin ostin sinnekin bideesuihkun Amazonilta.” 

Myrdalin ensimmäisessä asunnossa ei ollut myöskään tiskikonetta. Tästä hän päätteli, että keittiöön pitää ostaa kuivausteline astioille. Kun tyttöystävä avasi kuivauskaapin oven, Myrdal oli häkeltynyt. 

”Miten nerokas keksintö! Vesi valuu astioista suoraan tiskialtaaseen. En ymmärrä, miten norjalaiset eivät ole ottaneet tätä käyttöönsä”, Myrdal ihmettelee. 

Kuivauskaappi on kuin onkin suomalainen keksintö, joka saa ulkomaalaisilta usein kiitosta. Ukrainalaiselle Liudmyla Zakharovalle se on osa suomalaisen keittiön loogisuutta, joka auttaa siivoojaa työssään. 

”Tiedän, että löydän haarukat, veitset ja lusikat aina samasta vetolaatikosta ja astiat tietystä kaapista. Se on upeaa”, hän sanoo. 

Ja leikkuulauta löytyy vetolaatikosta, Zenie Velasco täydentää. 

”Ja siivouskaapin tunnistaa joka kodissa. Se on aina samanlainen korkea kaappi”, hän keksii vielä.

”Suomalainen mieli on luova”, Velasco summaa suomalaisten kotien ratkaisuja. Kekseliäisyydellä kotiympäristöstä on tehty käytännöllinen ja helppokäyttöinen. Astiankuivauskaappi on hyvä esimerkki tästä.

Suomessa Zakharova sai myös juustohöylään liittyvän oivalluksen. Kotona Ukrainassa hänen perheensä oli käyttänyt juustohöylää piirakkalapiona.

”Kun tajusin. että se on juustoa varten, minun oli heti otettava kuva, jonka lähetin äidilleni”, Zakharova kertoo. 

Jade Ventoniemelle on Suomessa asuessa myös valjennut, miten tarpeellisia suomalaisten suosimat pimennysverhot ovat. 

”Meillä ei Yhdysvalloissa ole yhtä kirkkaita öitä kuin täällä.”

Yhdysvalloista Ventoniemi toisi suomalaisiin koteihin mielellään valmiiksi asennetun ilmastoinnin. Monet suomalaiset asunnot ovat hänestä kesällä liian kuumia ja talvella liian kylmiä. Hän oudoksuu ajatusta, että ilmalämpöpumppu pitää asennuttaa kotiin itse, jos sellaisen mielii. 

Samoin hänestä on erikoista, että asunnossa ei ole valmiina valaisimia, kun siihen muuttaa. 

Liudmyla Zakharova puolestaan ikävöi kylpyammetta, joita on vain harvoissa suomalaisasunnoissa. 

Ventoniemen ja Myrdalin mielestä suomalaisista kodeista löytyy kuitenkin kylpyammettakin suurempaa luksusta: oma tai taloyhtiön sauna edustaa heille suurta vaurautta ja ylellisyyttä. 

Sitten on vielä se kaikkein suomalaisin asia.

”Aina kun astun suomalaiseen kotiin, siellä tuoksuu kahvi”, Myrdal sanoo. 

”Aina kun menen kylään jonkun suomalaisen kotiin, minulle tarjotaan kahvia”, muotoilee puolestaan Ventoniemi.

”Nykyään valmistaudun jo etukäteen vastaamaan kysymykseen siitä, haluanko kahvia. Että pitäisikö tällä kertaa vastata, että voin ottaa, jos olet jo keittämässä”, hän kertoo. 

Myrdal on pannut myös merkille, että suomalaisen kodin kahvivalikoima on usein varsin laaja. On myös tiedettävä, millaista kahvia ja millaisella välineellä valmistettuna sitä toivoo. Saisiko olla tummaa vai vaaleaa paahtoa? Suodatinkahvia, mutteripannupressoa vai kapselikahvia? Ei Norjassa ole sellaista omistautumista kahville, Myrdal ihmettelee.

Yksi masiina tuntuu löytyvän lähes joka kodista. Freskan siivoojat sen sanovat miltei yhdestä suusta: kahvinkeitin Moccamaster.

Teksti: Heidi Moisio, kuvat ja videot: Outi Pyhäranta, tuottaminen: Mira Helstelä, videoeditointi: Heidi Lämsä, kuvatoimittaminen: Maria Lähteenmäki.