Aamulehti

Miesten kuukautiset. Tamperelainen opiskelija Joakim Vigelius (ps.) osallistui loppuvuodesta 2020 Tampereen yliopistossa sukupuolten tutkimuksen luennolle, jossa puheena olivat miesten kuukautiset. Hän kirjoitti Twitteriin, ettei biologisilla miehillä ole kuukautisia. Tviitti sytytti sosiaalisessa mediassa kiihkeän väittelyn. Vigelius poistettiin kurssilta, joskin hän sai opiskeluoikeutensa myöhemmin takaisin. Vähän aiemmin samana syksynä Vigelius oli lähtenyt mukaan perussuomalaisten nuorisopolitiikkaan.

Sunnuntaina tämä 26-vuotias ylöjärveläislähtöinen yhteiskuntatieteiden opiskelija, siivooja-yksinhuoltajaäidin poika nousi perussuomalaisten listalta eduskuntaan kerättyään 10 111 ääntä. ”Se on yksi arvostettavimmista piirteistä Suomessa, että kenellä tahansa on mahdollista päästä elämässä eteenpäin”, Vigelius kommentoi luokkanousuaan.

Hän sanoo, että hänessä on aina ollut vänkääjän ainesta, mutta kertoo olleensa pitkään liian ujo ollakseen äänessä laajalle yleisölle. Kuitenkin hän on kerännyt kannatuksensa sosiaalisessa mediassa, jota pidetään raadollisuutensa vuoksi rohkeutta vaativana keskustelualustana. ”Joillekin some on tosi raadollinen, koska se on äärimmäisen rehellinen. Siellä saa suoran palautteen”, Vigelius myöntää, mutta sanoo, että somen palautteeseen pitää osata suhtautua. ”Some nyt on sellainen.”

Hän arvelee, että sietokykyä somen kritiikkiin voi olla vaikea oppia, vaan on enemmänkin persoonallisuuskysymys, ettei sitä ota liian henkilökohtaisesti. ”Pystyn sivuuttamaan törkypuheen. Minuun puree parhaiten kritiikki, jota ei sanota rumimmalla tavalla, vaan joka esitetään hyvässä tarkoituksessa.”

Kun Joakim Vigelius sunnuntai-iltana sai tietää päässeensä eduskuntaan, hän tunsi helpotusta. ”Hymyllä ei ollut loppua. Oli kiitollinen, raukea fiilis. Kaikki oli hyvin ainakin yhden illan ajan.”

Vigelius sanoo haluavansa ajaa politiikassa asioita niin, että Suomi säilyy mahdollisuuksien tasa-arvoon perustuvana ja turvallisena yhteiskuntana, tarjoaa kasvua ja työtä ja välttää Ruotsin maahanmuuttopolitiikan virheet. ”Olen korostanut kampanjassani, että jokaisen työkykyisen on käytävä töissä tai opiskeltava. En kannata lokoiluyhteiskuntaa. Se ei ole ihmisen itsensä eikä yhteiskunnan etu. Jos haluaa vastikkeetta lokoilla ja on äänestänyt minua, on äänestänyt väärää ihmistä.”

Vigelius nousi kansanedustajaksi rintarinnan toisen perussuomalaisen nuoren miehen, 27-vuotiaan sastamalaisen Miko Bergbomin kanssa, joka keräsi yhtä huiman äänipotin: 10 519 ääntä. Heitä yhdistää muun muassa se, että Bergbom toimi Perussuomalaisten nuorisojärjestön puheenjohtajana viime vuoteen asti, ja Vigelius jatkaa tehtävässä nyt hänen jälkeensä.

Bergbom luonnehtii itsekin nousuaan politiikassa räjähtäväksi ja sanoo sen tuovan haasteen pitää jalat maassa. ”Olen aina katsonut kieroon vallan nopeaa kasvua, jossa neste nousee päähän. En halua niin käyvän minulle.”

Lue lisää: Kaikki eduskuntavaaleista yhdellä silmäyksellä: lue tiivistys lopputuloksesta koko maassa ja Pirkanmaalla

Miko Bergbom asuu Sastamalan Häijäässä ja työskentelee rakennusmaalarina perheensä pienyrityksessä. Hän sanoo edustavansa politiikassa maakuntien Suomea. ”Täytyy ymmärtää, että meillä asuu valtavasti ihmisiä muualla kuin kaupungeissa.”

Tässä olikin yksi ajuri siihen, että hän lähti mukaan Sastamalan nuorisovaltuustoon ja politiikkaan. ”Seurasin vaaliväittelyjä ja näin, miten asumisen ja liikkumisen kustannuksiin liittyvä kritiikki ohitettiin. Poliitikot puhuivat vain vihreästä siirtymästä. Mietin, missä todellisuudessa he elävät.”

Perussuomalaiset on nostanut äänestäjissä tyytymättömyyttä nykyistä päätöksentekoa ja yhteiskuntaa kohtaan. Miten aiotte selviytyä siitä, että mahdollisessa hallitustyössä pystytte yhteistyöhön, mutta äänestäjänne eivät koe teidän liiaksi taipuvan kompromisseihin ja pettävän lupauksenne?

”Meillä on ollut varsin realistinen linja. Lähtökohta on haastava, mutta ei kukaan odota, että esimerkiksi hyvinvointialueilla kaikki kääntyy parhain päin sormia napsauttamalla ja kaikilla ihmisillä on valtava omaisuus, kunhan perussuomalaiset on hallituksessa”, Bergbom vastaa.

Hän huomauttaa hallitusta rakennettavan tilanteessa, jossa kolmen suuren puolueen väliset erot ovat pienet ja keskisuuret puolueet kokivat massiivisen vaalitappion. ”On pystyttävä löytämään kompromisseja, jossa jokainen hallituspuolue saa läpi tärkeitä tavoitteitaan. Perussuomalaiset ei ole mukana hallituksessa, joka ei kiristä maahanmuuttopolitiikkaa ja jonka ilmastopolitiikka asettaa suomalaiset eriarvoiseen asemaan. Se ei ole mukana myöskään hallituksessa, joka jakaa rahaa joka suuntaan.”