Keväällä 2021 ohjelmistokehittäjä Katri Vilonen sattui juttelemaan vanhan kollegansa kanssa. Kollega oli vaihtanut työpaikkaa ja hänen palkkansa oli noussut tuntuvasti. 

Kollega vinkkasi kokeilemaan uuden työnantajansa palkkalaskuria, joka löytyi yrityksen nettisivuilta. Vilonen syötti tuntihintansa laskuriin. 

Parin kuukauden päästä hänkin oli vaihtanut työpaikkaa.

”Kuukausipalkkani suunnilleen kaksinkertaistui”, Vilonen sanoo.

It-alalla on tyypillistä, että palkkaa kilpailutetaan vaihtamalla työnantajaa. Ohjelmistoalan villit vuodet saattavat kuitenkin olla ohi. Vaikka tekoäly nostattaa odotuksia, it-alan yllä on juuri nyt tummia pilviä. 

Lähes kaikki liiketoiminta on muuttunut digitaaliseksi 2000-luvun aikana. Se on taannut, että ohjelmistokehittäjille on piisannut töitä. Samalla palkat ovat nousseet vuosi vuodelta.

Ohjelmoijat voivat tienata kuukaudessa enemmän kuin kansanedustajat, joiden tavanomainen kuukausipalkkio on 6 500 euron tietämillä.

Vilosen työnantaja maksaa ohjelmoijalle keskimäärin 7 200 euroa kuussa.

Kahdeksan vuotta alalla olleen Vilosen tienestit liikkuvat samoilla tietämillä. Hän kertoo, että verojen ja muiden vähennysten jälkeen tilille tulee kuukaudessa 4 000–5 000 euroa.

”Olen täysin tyytyväinen. Nykyinen palkka mahdollistaa kaiken, mitä haluan vapaa-ajallani tehdä.”

Vilosen työnantaja on Mavericks, joka kuuluu Witted-nimiseen yhtiöön. Mavericks tunnetaan hyvin koodareiden parissa. Se maksaa konsulteilleen provisiopalkkaa laskutuksen mukaan. Samankaltaisella palkkamallilla toimii Suomessa myös muun muassa Rakettitiede-niminen konsulttiyritys. Mavericks ja Rakettitiede maksavat noin 3 000 euron lattiapalkkaa. Lisäksi koodari saa hieman yli puolet asiakkaalta laskutetusta summasta. Malli on yksinkertainen ja läpinäkyvä.

Suomessa konsulttitalot laskuttavat tyypillisesti kokeneesta koodarista lähemmäs sata euroa tunnilta tai jopa yli. 

Ansaintamalli sijoittuu freelancer-yrittäjyyden ja perinteisen kuukausipalkan väliin. Provisiopalkka siirtää riskiä työntekijälle, mutta se ei kuitenkaan tarjoa yhtä tuulista tuntumaa alalle kuin freelancer-yrittäjyys.

Talouden heikko suhdanne on iskenyt suomalaisiin it-taloihin. Monesta yrityksestä on kantautunut yt-uutisia viime kuukausina. 

Projekteja ei ole samaan tapaan kuin vielä muutama vuosi sitten. Konsultteja istuu vaihtopenkillä, eikä laskutettavaa ole entiseen tapaan. Avoimia työpaikkoja on alalla aikaisempaa vähemmän. 

Wittedin tilastojen mukaan yksityisten yritysten tilaamien it-projektien määrä on romahtanut alkuvuonna. 

Julkiset it-projektit vaikuttavat kannattelevan monia yrityksiä. Koventuneesta kilpailusta kertoo se, että it-talot ovat laskeneet koodareiden tuntihintoja julkisten hankintojen kilpailutuksissa. 

Suomessa on puhuttu vuosia koodaripulasta. Aloittelevia ohjelmoijia on kyllä ollut tarjolla jopa niin paljon, että heidän on ollut vaikea löytää töitä. Kokeneista tekijöistä on sen sijaan ollut pulaa. Juuri siitä syystä kokeneiden kehittäjien palkat ovat nousseet.

Huippupalkkoja nostaa myös se, että koodareiden tuottavuus voi vaihdella paljon. Kova tekijä voi olla jopa kymmenen kertaa keskitason tekijää tuottavampi. Silloin on loogista maksaa hyvää palkkaa. 

Tyypillisesti keskitason kehittäjän palkka on 4 000–5 000 euron paikkeilla. Kokeneilla koodareilla palkat liikkuvat yleensä 5 000–7 000 euron välimaastossa.

Hiq-konsulttitalon toimitusjohtaja Janne Ahosen mielestä koodareiden palkka on usein perusteltu, mutta joskus koodareilla on liian korkeat palkkaodotukset. Yritys käyttää pääasiassa perinteistä kuukausipalkkamallia, mutta osa yhtiön työntekijöistä saa laskutusbonusta. 

Kun Ahoselta kysyy, maksetaanko koodareille toisinaan jo liian hyviä palkkoja, hän vastaa lyhyesti ”kyllä”. 

Ahonen haluaa vielä täsmentää, että on täysin inhimillistä haluta hyvää palkkaa. Mutta palkan pitää olla linjassa työntekijän osaamisen ja tuottavuuden kanssa.

Ahosen väitteelle voi hakea tukea luvuista. Palkkatilastoista selviää, että ohjelmoijien palkat ovat nousseet vuosittain. 

Ohjelmistoja ja konsultointia myyvien it-yhtiöiden verokertymä sen sijaan laski vuonna 2018 eikä ole palannut enää aiemmalle tasolle, vaikka työvoiman määrä on hiljalleen kasvanut. Se tarkoittaa, että it-yhtiöt eivät ole onnistuneet kasvattamaan tuottojaan samassa tahdissa palkkojen kanssa.

”Monelle it-yhtiölle toinen vuosineljännes on ollut hankala. Kustannussäästöohjelmia on laitettu liikkeelle. Se on oikein terve tapahtuma toimialalla”, Ahonen sanoo.

Ahosen mielestä alalla on ollut vähän ylikuumenemisen merkkejä. Osaajista on kilpailtu mielikuvituksellisilla keinoilla. Työntekijöille on tarjottu etuina artesaanilimonadeja, pallomeriä ja pitsaperjantaita.

Ahonen kuitenkin huomauttaa, että ohjelmistokehittäjien korkeat palkat ovat sinänsä perusteltavissa talouden lainalaisuuksilla. Kyseessä on korkean arvonluonnin työ.

Mavericksin emoyhtiön Wittedin liiketoimintajohtaja Teemu Tiilikainen ei niele väitettä siitä, että it-alalla maksettaisiin liian kovia palkkoja.

”Raflaava väite. Melkein sanoisin, että it-alalla maksetaan markkinaehtoisia palkkoja.”

Tiilikainen kertoo pohtineensa, miksi monien it-yhtiöiden liiketulokset eivät ole viime aikoina parantuneet. Hän uskoo, että konsulttitalojen asiakkaiden osaaminen on kasvanut. 

Asiakasyritykset ovat palkanneet koodareita ja ohjelmisto-osaajia. Asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan tietotekniikan osaajista enää niin kovia hintoja kuin aikaisemmin, mikä taas on pienentänyt konsultointia myyvien yhtiöiden katteita.

”Bisneksen pullonkaula on muuttunut. Tekijöitä ja asiantuntijoita on paljon tarjolla. Pullonkaula on nyt myynnissä. Asiakkaat vähentävät investointeja.”

Tiilikaisen mukaan Mavericksilla ei kuitenkaan ole ollut paineita tulospalkkamallin ruuvaukseen. Hänen mukaansa palkkamalli vaikuttaa toimivan myös nykyisessä hankalassa markkinatilanteessa. 

Tilannetta voi toki katsoa toisesta näkökulmasta. Tulospalkkamallissa riski on työntekijällä. Jos projekteja ei ole, kuukausipalkka voi jäädä alle puoleen normaalista. 

Hiq:n Janne Ahonen uskoo, että tulevaisuudessa it-alan tuottavuutta kasvattavat etenkin kokeneet ohjelmoijat ja tekoälysovellukset, jotka tehostavat työtä.

Ahonen esittää kolme mahdollista skenaariota. Nihkeä taloussuhdanne osuu juuri aikaan, jona tekoäly nostattaa odotuksia yksittäisten työntekijöiden tuottavuuden kasvusta.

Ensimmäisessä skenaariossa ohjelmistokehittäjien palkat jatkavat nousuaan. Se selittyy koodareiden tuottavuuden kasvulla.

Toinen vaihtoehto on, että kehittäjien palkat jäävät tasapainotilaan eivätkä jatka kasvuaan.

Kolmas mahdollinen kehityssuunta on, että työvoimasta syntyy ylitarjontaa ja palkat lähtevät laskuun.

Ahonen uskoo, että tekoälyn hyödyntäminen lisää työntekijöiden välisiä tuottavuuseroja. Se voi tarkoittaa, että myös työn tuottavuuden mittaaminen lisääntyy.

”Toimiala on selkeästi murroksessa.”

Tekoäly helpottaa myös aloittelevien koodareiden työtä. Tekoälyn ansiosta aloittelevien koodareiden voi olla entistä helpompi olla tuottavampia ja siksi päästä töihin. 

Katri Vilonen ei ole joutunut vaihtopenkille, ainakaan vielä. Hän myös uskoo valinneensa oikean erikoistumisalan. Mobiilisovellusten koodaukselle on kysyntää.

Provisiopalkkamallissa Vilonen ei käy palkkaneuvotteluja tavanomaiseen tapaan työnantajansa kanssa. Hänen palkkansa elää sen mukaan, mitä asiakas on valmis hänestä maksamaan. Vilonen ei neuvottele itse suoraan asiakkaan kanssa tuntihinnastaan, vaan sen tekee Mavericksin myyjä. 

Ainakaan vielä Vilonen ei ole joutunut tinkimään laskutushinnastaan.

Hän toteaa olleensa onnekas.

”Olen siitä avoin, että kehotan kaikkia kuulumaan työttömyyskassaan ja ammattiliittoon. Tässä taloustilanteessa toimeentulo kannattaa turvata.”