Hallitus harkitsee perintö­veron poistamista: Talous­tieteilijät tyrmäävät
Verotus|Hallitus selvittää perintöveron poistamista ja sen korvaamista luovutusvoittojen verotuksella. Kuusi taloustieteilijää kertoo, edistäisikö perintöveron poistaminen talouskasvua.

Hallitus selvittää perintöveron poistamista ja korvaamista luovutusvoittoverolla. Tarkoituksena olisi tukea Suomen pitkään taapertanutta taloutta ja vahvistaa kotimaista omistajuutta.

Luovutusvoittoverotuksessa perintönä saadun omaisuuden arvonnoususta maksettaisiin veroa siinä vaiheessa, kun omaisuus myydään.

Perintöveron poistamista on vaatinut jo vuosikausia etenkin Perheyritysten liitto, joka on etujärjestö. Puolueista veron poistaminen on saanut kannatusta erityisesti kokoomuksessa.

Perintöveroa maksetaan 20 000 euron tai sitä suuremmasta perinnöstä. Vero määräytyy perityn omaisuuden arvon ja sukulaisuussuhteen perusteella perintöveroasteikon ja veroluokkien mukaan, mutta sisältää myös erilaisia huojennuksia.

Viime vuonna perintöveron tuotto oli miljardi euroa. Sen poistaminen aiheuttaisi siis julkiseen talouteen kohtalaisen suuren loven, jota luovutusvoittoverolla voitaisiin todennäköisesti vain osittain tilkitä.

Helsingin Sanomat kysyi kuudelta taloustieteilijältä, edistäisikö perintöveron poistaminen talouskasvua. He suhtautuvat perintöveron poistamiseen kriittisesti.

Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Essi Eerola
”Nähdäkseni tutkimustiedon perusteella ei voida yksiselitteisesti sanoa, mikä perintöveron poistamisen ja talouskasvun välinen yhteys on. Perintöveron yksityiskohdat voivat vaikuttaa monella tavalla sekä perinnön jättäjän että sen saajan käyttäytymiseen. Osa näistä vaikutuksista saattaa heikentää talouskasvua.

Kokonaisuutena vaikutukset riippuvat siitä, keveneekö verotus perintöveron poistamisen seurauksena vai korvataanko perintövero jollakin toisella verolla. Jos tarkastellaan verotuksen rakenteen muuttamista, ei vaikuta siltä, että perintövero olisi huonompi vero kuin muut tavat verottaa varallisuutta tai sen tuottoa.

Esimerkiksi ansio- ja pääomatuloverotuksen käyttäytymisvaikutukset ovat todennäköisesti suurempia. Myös luovutusvoittoverotukseen liittyy kannustinongelmia. Se kannustaa olemaan myymättä yritystä, vaikka toisella omistajalla saattaisi olla paremmat edellytykset jatkaa toimintaa. Lisäksi perintöveron korvaaminen nykyisenkaltaisella luovutusvoittoverolla suosisi omistusasuntoja verrattuna muuhun varallisuuteen, sillä omistusasunnon luovutusvoittoa ei yleensä veroteta.

Suomen nykyisen perintöveron ongelmana voidaan kyllä pitää sitä, että perintövero riippuu siitä, millaista varallisuutta annetaan ja kenelle. Lisäksi perintövero kohdistuu usein myös varallisuuteen, jota ei ole helppoa realisoida. Perintöveroa kannattaisi siis ainakin uudistaa.”

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo
”Verotusta tarvitaan rahoittamaan yhteisiä menoja. Samalla kuitenkin kaikki verotus voi vääristää talouden toimintaa ja hidastaa talouskasvua. Perintövero on siitä mielenkiintoinen, että sitä pidetään yleensä talouden rakenteita ehkä vähiten vääristävänä verona. Koska perintöjen saamisen voi vain rajallisesti ennakoida, se ei etukäteen ohjaa ihmisten liiketoiminta- tai työllisyyspäätöksiä.

Talouskasvu syntyy työllisyydestä ja tuottavuudesta. Perintö voisi mahdollistaa saajalleen työnteon vähentämisen, joten perintövero ei ainakaan vähennä työnteon kannustimia. Eli perintövero ei vähennä työllisyyttä.

Tuottavuuskytkös sen sijaan on hieman monimutkaisempi. Jos yritystoiminnan rahoitus olisi ongelma tai perinnön saajien liiketoimintaosaaminen olisi muita parempaa, voisi perintöverolla väittää olevan kasvuvaikutuksia. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan näitä väitteitä tue – pikemminkin päinvastoin. Eli ei ole oikein näyttöä sille, että perintöveron poistaminen vauhdittaisi talouskasvua.

Suomen taloudessa on mittava alijäämä, joten kaikki verohelpotukset – mukaan lukien perintöverohelpotukset – syventävät tätä ongelmaa. Tarjolla olevat vastalääkkeet ovat tutut: jonkin menon vähentäminen tai veron korottaminen. Tarkemmat valinnat ovat pitkälti poliittisia, mutta päätöksentekoon kytkeytyy monenlaisia taloudellisia ja käytännön rajoitteita.

Perintöveron yhteydessä tavallisesti puhutaan sen korvaamisesta luovutusvoittoverolla. Perintövero ja luovutusvoittovero ovat kuitenkin enemmän toisiaan täydentäviä kuin vaihtoehtoja, koska veropohjat niissä eivät vastaa toisiaan.

Perintö- ja lahjaveron tuotto on noin miljardi euroa. Se on mittaluokaltaan sama summa, mikä meillä on budjetoitu ammatillisen koulutuksen tai ammattikorkeakoulujen rahoittamiseen valtion varoista. Tai jos verotuloihin verrataan, vähemmän odotetaan saatavan alkoholin tai tupakan verottamisesta.”

Tukholman yliopiston taloustieteen professori Markus Jäntti
”Perintöveron poistaminen saattaisi edistää talouskasvua, jos veron poistaminen kasvattaisi olennaisesti investointeja. On ajateltavissa, että varallisuutta kerrytettäisiin enemmän kulutuksen sijaan, jos omat perilliset saisivat varallisuudesta perintönä suuremman osan.

Perintöveron poisto saattaisi ehkä tehostaa yritysten toimintaa, jos omistajavaihdoksessa ei suosittaisi yrityksen luovutusta omaisille kevyemmän verokohtelun toivossa. Mikäli yritys siirretään verotuksellisista syistä perillisille eikä parhaille mahdollisille yritystoiminnan jatkajille, tämä voi tutkimuksen mukaan heikentää kokonaistuottavuutta.

Toisaalta perinnöt saattavat vaikuttaa kielteisesti perinnön saajien taloudelliseen toimintaan. Miksi investoida omaan henkiseen pääomaan tai säästää ankarasti, kun tulossa on merkittävä perintö? Perintöjen verottaminen heikentää tällaista mahdollista negatiivista kannustinta.

Perintöveron puolesta ja sitä vastaan on monia argumentteja. Ymmärtääkseni perintöveron vaikutusta talouskasvuun – oli se sitten positiivinen tai negatiivinen – ei tutkimuksissa pidetä kovin merkittävänä. Toisin sanoen en pidä tutkimusten perusteella todennäköisenä, että perintöveron poistaminen edistäisi talouskasvua.”

Tampereen yliopiston taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi
”Perintöveron poistaminen ei oleellisesti edistäisi talouskasvua. Perintö- ja lahjavero on olennainen osa verojärjestelmän kokonaisuutta ja sen poistaminen vaikeuttaisi merkittävästi julkisen talouden tasapainottamista. Perintöjen verottamisesta on suhteellisen vähän haittaa talouden toiminnalle, joten perintöveron avulla voidaan kerätä tehokkaasti verotuloja.

Kysymys siitä, millä tavoin perintöveron poistamisen aiheuttamaa verotulojen supistumista olisi syytä kompensoida, on erikoinen. Perintöveroa pidetään yhtenä tehokkaimmista veroista, joten sen korvaaminen muilla veroilla ei vaikuta järkevältä ja voisi aiheuttaa korkeintaan haittaa talouden toiminnalle. Minusta vaihtoehtoja on tässä vaiheessa turha spekuloida.”

Hankenin taloustieteen professori Topi Miettinen
”Vauhdikkaasti velkaantuvan valtion on hyvä punnita tarkasti, miten verotusta kannattaa muuttaa talouskasvun ja julkisen talouden tasapainon takaamiseksi. Jos veronalennuksiin päädytään, olisi fiksumpaa panostaa pikemminkin ansiotuloveron, pääomatuloveron tai yhteisöveron kuin perintöveron keventämiseen.

Julkisessa keskustelussa kuulee usein populistisen toteamuksen jo kerran verotetusta tulosta perusteluna perintöveron keventämiseen tai poistolle. Sama toteamus tarjoaa kuitenkin myös perustelun perintöveron puolesta.

Kolme edellä mainittua veroa nakertavat palkansaajan, omistajan ja yrittäjän kannustimia taloudelliseen toimeliaisuuteen enemmän kuin voittojen, pääoma- ja ansiotulon verottaminen vasta elämän lopussa perintöverona.

Perintöveron säilyttäminen ja samalla tulon, tuoton ja voittojen verotuksen alentaminen vahvistavat myös jälkipolven kannustimia taloudelliseen toimeliaisuuteen ja innovaatioihin sekä hankkimaan osaamista tuottavammille aloille.”

Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola
”Taloustieteellinen tutkimus ei osoita, että talouskasvu olisi hitaampaa niissä maissa, joissa on perintövero. Yhdysvallat ja Tanska ovat perintöverosta huolimatta talouskasvun kärkimaita. Kaikkien verojen voi ajatella vaikuttavan kielteisesti, mutta perintöveron vaikutukset ovat muita veroja vähäisempiä.

Perintöjen verottaminen ei kulutus- ja tuloverojen tapaan vaikuta markkinoilla määräytyviin hintoihin ja tuloihin eikä siten taloudenpitäjien päätöksiin. Se on siksi näitä veroja parempi tapa rahoittaa julkisia menoja. Perintövero on myös hyvä keino tavoitella yhteiskuntaa, jossa kaikilla on syntyperästä riippumatta samat mahdollisuudet menestyä.

Perintöverolta voi välttyä verosuunnittelun keinoin, joihin yleensä vain rikkailla on varaa. Vero voi myös vaikeuttaa yrityksen sukupolvenvaihdosta. Nämä haittatekijät olivat keskeisiä perusteluja perintöverosta luopumiselle Ruotsissa parikymmentä vuotta sitten.

Perintöveron poistamisesta aiheutuva verotulojen väheneminen voitaisiin kompensoida korjaamalla listaamattomien yritysten osinkoverotusta asiantuntijoiden esittämällä tavalla. Nykyiseen järjestelmään kohdistuva verotuki on valtiovarainministeriön mukaan puolen miljardin luokkaa, joka korjauksen myötä vähenisi.”